ORAVANKESÄPESÄN PELARGONIAT 2014.

Lumikuvien väliin vähän kuvia viime kesältä. Kokosin postaukseen viime vuonna kesäpesällä olleet pelargonit. Kuten kärhöihinkin, niin vähän hurahdin näihinkin viime vuonna. Talvehditin kaikki 2013 pelargonit kotona, olohuoneen ikkunalla ja osa selvisi kesään.

Lisää piti kuitenkin saada ja olen jo parina vuonna hamstrannut pelakuita Plantagenista pienen pieninä pistoikkaina. Helmi-maaliskuun vaihteessa ostin 8 pientä tainta, jotka istutin pieniin punasaviruukkuihin. Pari 'Villetta Burgundi' -tainta ei selviytynyt edes kesään asti. Sääli, sillä tykkäsin niistä kovasti vuonna 2013.

Viime vuonna yritin myös ensimmäisen kerran kasvattaa pelakuita siemenestä. Ensimmäinen yritys epäonnistui, toisen tuloksena kuudesta siemenestä kehittyi viisi kelpo tainta, joista yhden annoin äidilleni. Syyskuussa kannoin kaikki 19 kesästä selvinnyttä pelargonia kotiin, ensin parvekkeelle ja sitten sisälle. Noin puolen kohtalo näyttää tällä hetkellä huonolta.

Kahdessa ensimmäisessä kuvassa on viime vuoden Plantagen-pistokas Pelargonium graveolens 'Concolous Lace'. Ihanan pienikukkainen tuoksupelargonia. Nykyinen tila näyttää huonolta, taitaa olla kuollut.

Seuraavaksi Pelargonium zonale 'Gesa'. Tämä yksilö on tällä hetkellä paremmassa vireessä kuin edellinen, kaksi terhakkaa uutta vihreää lehteä kurottelee kohti valoa.

Näitä herkän vaaleanpunaista pitäisi laskujen mukaan olla viisi kappaletta samanlaisia, muistaakseni olen ostanut ne Mårbacka-nimisinä toissa vuonna. Näistä kaksi on jo vähän komeamman kokoiset ja selvästi elossa.

Edellisvuodesta säilyneet kolme timakan aniliinia Pelagonium zonale 'Dr. Margarethe Kungligaa'.

Kaksi kuvaa appelsiinin tuoksuisesta Pelargonium graveolens 'Orange Fizz' tuoksupelargoniasta. Näitä oli kesällä kaksi, nyt ne taitavat olla kuolleet jos ruskeasta ulkomuodosta mitään voi päätellä.

Tässä on yksi siemenestä kasvattamani Pelargonium x hortonum 'Horizon Pink Meteor F1 Hybrid' -pelakuu kukassa. Niin trendikäs liukuväri! Näitä oli syksyllä vielä neljä hengissä. Nyt ehkä kolme, en ole merkinnyt kahdeksaan ruukkuun nimiä, koska kuvittelin helposti muistavani ne. Noh, enpä enää muista! :) 

Kaksi kuvaa jalopelargonista Pelargonium grandiflorumista, ehkä. Minulla ei ole mitään muistikuvaa tästä. Puhelimesta löytyi kuva ruukusta tuolla nimellä kesäkuun alusta. Kuvahaulla nimi näyttäisi täsmäävän. Yleensä kirjoittelen ostokseni tarkasti ylös, mutta tästä en löytänyt mitään tietoa. Nimeä en ole merkinnyt yhteenkään ruukkuun, mutta arvelen kohtalon olevan luultavasti se huonompi vaihtoehto.

Kaksi viimeisintä kuvaa ovat kirkkaanpunaisista tarkemmin nimeämättömistä pelakuista. Ostin ne kukkimattomina Kodin1:stä yhteensä 1,70 eurolla. Pelargonit paljastivat värinsä myöhemmin kesällä. Kahdesta toinen näyttäisi olevan vielä hengissä.

Vielä on kesään matkaa, toivottavasti lisää henkensä heittäneitä pelakuita ei tule. Kuukauden päästä jo odottelen taas pistokkaita Plantageniin tulevaksi, pitänee silloin ehkä vähän täydentää kokoelmaa. :) Himottaisi kyllä tilata pelargoneihin erikoistuneelta Pukin Puutarhaltakin jotain. Heidän kotisivut ovat vain aika hankalat. Pitäisi tietää nimi tai tietää tarkemmin minkä tyyppistä pelakuuta etsii. Tälläinen noviisi kaipaisi kuvat yhdelle sivulle nähtäksi, sillä niiden perusteella ainakin itse kukat valitsen. Lisätiedot sitten kuvien takaa.

Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 

TAMMIKUUN PUUTARHAKUVA.

Tammikuun kuukauden puutarhakuvan aihe on ikivihreä mahonia Mahonia aquifolium, lumipeitteen alta kurkotteleva piikikäs kaveri.

{joulukuu} {marraskuu} {lokakuu}

Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 

MÖKKI JA PALSTA TAMMIKUUSSA 2015.

Tammikuu toi mukanaan lumikerroksen. Tosin viime päivien vaihtelevan sään perusteella on vaikea enää sanoa, mikä tilanne on juuri nyt. Tälläiseltä näytti viime sunnuntaina. Tuli kuvattua paljon enemmän, kun lumi kaunistaa niin paljon väritöntä puutarhaa. Mökin ikkunoissa kukkivat kuurankukat. Viime vuonna tähän aikaan oli lumetonta, mutta muistelen että kuvien ottamisen jälkeen maa peittyi lumeen.

{2014}{2013}{2012}

Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 

ORAVANKESÄPESÄN KÄRHÖT.

Kesäpesän ollessa lumenpeitossa ja kesäisen vehreyden ollessa vain värikäs muisto, selasin viime kesän kesäpesäkuvia keskittyen hurahdukseeni, kärhöihin. Kokosin postaukseen kaikki kesäpesän eri kärhöt. Osa on ollut palstalla ennen minua, niistä joistakin on tallessa nimilaput, toisista ei. Olisin kiitollinen, jos osaisit vinkata oikeille jäljille kukkieni kanssa.

Ensimmäisenä esittelyssä on sininen, pienikukkainen yksilö. {myös postauksen ensimmäisessä kuvassa} Tämä on yksi tunnistamattomista, vanhoista yksilöistä. Kärhö on istutettu palstan perälle, syreenin ja villiviinin kylkeen, keskelle vadelmaviidakkoa.

 Loistokärhö Clematis patens 'Yukikomachi'

Suurikukkaiset jalo- tai loistokärhöt kukkivat pääsääntöisesti heinäkuun loppupuolelta syyskuuhun. Taimen juuripaakku istutetaan noin 15 sentin syvyyteen. Juuristo suojataan kylmyydeltä talveksi. Versot paleltuvat yleensä talvella ja keväällä leikattaessa taimeen jätetään vain terveet vihreät osat.

Lähde: Harvialan taimi

Sinikukkainen kärhö, jonka nimestä ei ole tietoa.

Vaaleanpuna-valko liukuvärinen kärhö.

Tarha-alppikärhö Clematis 'Alpina Plena'

Valkoiset, kerrannaiset, 6-8 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Köynnös kukkii hyvin kauan, sillä se remontoi. Lajike on magnuksen- ja siperiankärhön risteymä {C. fauriei x sibirica}. ​Alppikärhön ja siitä polveutuvien risteymien eli tarha-alppikärhöjen kukat muodostuvat edelliskesän versoihin, joten ne nuorennetaan mieluiten leikkaamalla versot alas kukinnan jälkeen. Nämä ohutjuuriset kärhöt voi istuttaa entiseen kasvusyvyyteensä. Ne kukkivat ahkerasti varjossakin ja menestyvät monenlaisilla kasvualustoilla lukuun ottamatta märkiä ja rutikuivia maita.

Lähde: Harvialan taimi

 Jalokärhö Clematis Jackmanii-ryhmä 'Warzawska Nike'

Jalokärhöt vaativat säännöllistä leikkausta kasvaakseen rehevästi ja kukkiakseen runsaasti. Uusilla, eli saman kesän versoilla kukkivat esim. Jackmanii- ja Lanuginosa- lajikeryhmän kärhöt. Versot voidaan leikata vuosittain aikaisin keväällä edellisen vuoden leikkauskohdan yläpuolelta, 2-3 silmuparin jälkeen. Paleltuneet versot leikataan ylimmän terveen silmun yläpuolelta. Versoja voi lyhentää jo syksyllä 10-15 cm mittaisiksi siten, että jäljelle jää 2-3 silmuparia. Patens- lajikeryhmään kuuluvat kärhöt kukkivat vanhoilla, eli edellisen kesän versoilla. Niitä leikataan keväällä varoen, että ne ehtivät kukkia vielä samana kesänä. Paleltuneet oksat leikataan pois. Syksyllä kasvustoa voi tarvittaessa harventaa ja kukkineet latvan osat poistetaan.

Kärhöt suojataan talveksi turvekatteella, havuilla tai peitetään kaksinkertaisella pakkaspeitteellä. Kate laitetaan paikoilleen vasta maan jäädyttyä.

Lähde: Viherpeukalot

Alppikärhö Clematis Atragene 'Purple Dream'

Puolalaisen Szczepan Marczynskin jalostama lajike vuodelta 2012. Runsas pääkukinta on alkukesällä ja lämpiminä kesinä kukinta usein uusiutuu loppukesällä. Lehdistö on rehevän vihreää ja kasvu elinvoimasta. Väri purppuran pinkki. Kukissa vieno tuoksu. Kaunis, kestävä ja helppohoitoinen.

Lähteet: Puutarhakeskus Sofianlehto ja Kauppila

  Tarhaviinikärhö Clematis Viticella 'Purpurea Plena Elegans'

1800-luvulta. Purppuranpunaiset, kerrotut kukat, kukkien halkaisija n. 5 cm.. Kukinta heinäkuulta syksyyn asti, saman vuoden versoilla. Runsasmultainen, valoisa kasvupaikka. Näyttävä erikoisuus.

Lähteet: Puutarhakeskus Sofianlehto ja Vihertalo Varpula

Loistokärhö Clematis Patens-ryhmä 'Omoshiro'

​Vuodelta 1988. Valo-puolivarjo. Kukkien koko: isokukkainen (12-15 cm). Väri valkorosa, pinkit reunat.

Lähde: Puutarhakeskus Sofianlehto

Kokosin myös nimettyjen kärhöjen yhteyteen lisätietoja, siinä määrin missä niitä netistä löytyi. Tiedot olkoot tiedoksi ja muistiksi minulle yhdessä paikassa; olisi näköjään Alpina Plena -kärhö pitänyt leikata syksyllä.

Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 

VUOSI 2014.

Pieni katsaus oravankesäpesän vuoteen 2014. Vuosi oli kolmas kokonainen siirtolapuutarhurointi vuosi palstalla. Tänä vuonna mökkiä ei rempattu mitenkään, tein vain pientä fiksausta varastoon, mutta järjestelyt ovat edelleen kesken. Mökin päädyssä on kaksi varastoa ja toinen on alkuperäisessä tilassa ja tänä vuonna se tila on laitettava järkevämpään kuntoon, jotta myös toinen useammin tarvittavien välineiden varasto tulee toimivammaksi.

 

Keväällä tein suunnitelmaa 2013 syksyllä poistettujen vadelmaviidakon tilalle, magnolia ja hortensia päätyivät lähes suunnitelman sijoille. Gingko eli neidonhiuspuu on talvehtimassa oravanpesässä. :) Tuolle sivustalle tarvitaan lisää kasveja, mutta tärkeintä kuitenkin on, että kuvassa linjalangan vasemmalla puolella oleva alue tasoitetaan, poistetaan rikkaruohot ja pääsen asettelemaan tekemiäni betonilaattoja poluksi ja väleihin jo viime keväänä tilaamaani kivituhkaa. Kivituhkapolun ja istutusalueen väliin tulee myöskin viime keväänä ostamani Kekkilän rajausreuna.

Tämä projekti piti tehdä jo viime vuonna, mutta ensin oli sateista ja sitten keksin alkaa tekemään itse betonilaattoja ja autottomana sementtisäkkien roudaus ei onnistu, piti odotella toimituksia ja nälkä kasvoi syödessä ja laattoja piti tehdä lisää ja sementti oli aina vaan lopussa... Sitten alkoi helteet eikä voinut kaivaa eikä tehdä betonihommia. Piti nautiskella palstasta ja muita seli-selityksiä. :)

Aikaiseksi sain kuitenkin laattapolun mökin ovensuusta vesipisteelle. Sen ympäristön kasvittaminen on kesken, mutta kuitenkin hyvällä alulla.

Olen moneen otteeseen maininnut, että haluan palstalleni pienen japanilaistyyppisen nurkkauksen. Tuo nurkkaus on kompostien ja sisääntuloportin välisellä alueella rajautuen orapihlaja-aitaan ja nurmikkoalueeseen. Nurkkauksessa on tällä hetkellä vuoriruokobambu, kolme japaninvaahteraa ja erinäisiä perennoja.

Syksyllä olin Gardeniassa Katja Uskin pitämällä kurssilla, jossa perehdyttiin japanilaiseen puutarhaan. Siellä tein myös pientä suunnitelmaa omaan pieneen japanilaiseen puutarhaan ja sain Katjalta vinkkejä toteutukseen. Josko ensi kesänä pääsisin toteuttamaan haavettani? Siirtolapuutarhan sääntöjen rajoitusten puitteissa ja muutenkin palstaan sopien, kevyellä Japani-teemalla höystettynä.

Yllä olevan kuvan näkymä on nykyään toisenlainen, ostin kesällä kaariportin, jonka molemmille puolille istutin kärhöt. Nyt haaveilen toisesta samanlaisesta portista. Olisi ihanaa tulla mökille rehevien köynnöskaarien alta.

2014 palsta sai uuden isäni tekemän portin. Portti on tehty vanhan portin mallin mukaan ja oi, kuinka se onkaan hieno! Isä on niin taitava. Kuvassa se hohtaa uutuuttaan, nykyään ei ihan samalla tavalla. Ruma verkko portissa on Murusen takia, noista väleistä pieni kissa pääsisi karkamaan palstalla.

Istutin aika paljon uusia kasveja viime vuonna, mm. Aune-päärynän, Susan-magnolian, kolme kärhöä, japanin verivaahteran ja lukuisia perennoja. Syksyllä satsan aikaisempia vuotta enemmän sipuleihin ja nyt sitten odotellaan jännityksellä kevättä.

Selailin tätä bloggausta varten viime vuoden postauksia ja voi että, miten kova ikävä tulikaan mökkiä ja palstaa. Vaikka siirtolapuutarha on tuossa lähellä ja siellä tulee usein talvellakin käytyä, on paikka kuitenkin aivan toinen kesällä. Talvisin mökissä on usein kylmempää kuin ulkoa {ainakin tuntuu siltä!} ja ainut mitä siellä voi tehdä on lumityöt.

Palstan myötä kevään ja kesän odotus on aivan eri luokkaa kuin ennen ja mikä jännitysnäytelmä joka kevät onkaan, kun voi seurata maasta tulevia kasvun ihmeitä. Enää muutama kuukausi, kun se alkaa! Ihanaa! :)

Vuoden 2013 yhteenveto löytyy postauksesta: Vuosi 2013.

Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest