KUKKIEN SEURAAVA AALTO.

28 huhtikuuta 2020


Kääpiötulppaani | Tulipa turkestanica

Kääpiötulppaani | Tulipa turkestanica
Ensimmäiset tulppaanit ovat kukassa! Olen joskus hätäpäissäni istuttanut kourallisen kääpiötulppaaneita narsissimaahan siis mökkipolun toiselle puolelle. Muistaakseni vuosia sitten ostin jonkun kori-sipulisetin, jonka sipulit istutin silloisen asunnon parvekkeelle ruukkuun. Seuraavana vuonna hätäisesti mitään miettimättä iskin ne maahan.

Onneksi, sillä nämä hentoiset kaunokaiset ovat ihanan varhaiset ja kellertävinä sopivat kyllä keltavoittoisten narsissien seuraan. Viime vuonna näiden kukinnan ihailu jäi välistä Japanin matkani takia, mutta nyt saan nauttia niistä koko rahan edestä. Kukkivat apposen auki päivänä, jolloin ei sattunut kameraa mukaan. Seuraavina päivinä vain vähän raoittivat terälehtiään, senkin sanonko mitkä.

Tuoksuorvokki | Viola odorata

Tuoksuorvokki | Viola odorata
Tuoksuorvokkeja on palstalla siellä täällä ja ne saavat ihan vapaasti levittäytyä. Viime päivät olen miettinyt miltä ne tuoksuvat, kun nimi kerran on _tuoksuorvokki_. Pitänee nyhtää yksi maasta ja haistella, sillä noin matalalle en millään kankean polveni kanssa päässä. {näkisittepä vaan kuinka vaikeaa on päästä lattialta ylös, kun kaivan Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa sohvan alle kätkemiä leluja}

Helmililja l. helmihyasintti | Muscari

Helmililja l. helmihyasintti | Muscari
Helmilijalämpäreet ovat vihdoin kukassa, seuranaan mukulaleinikkiä. 

Punaimikkä | Pulmonaria rubra 'Redstart'
Punaimikkä on kukassa. Istutin sen toissavuonna ja parissa vuodessa se kasvanut valtavaksi. Viime vuonna otin siitä jakopalan, joka on edelleen ruukussa ja hengissä. Hämmentävästi sen vierellä kasvanut valkotäpläimikkä on hävinnyt, kahta paljon alkuperäistä kohtaa kaempana olevaa hentoa alkua lukuunottamatta. Muistini mukaan ne kasvavat samassa tahdissa vai muistanko ihan väärin?

Narsissi | Narcissus
Meinasin kirjoittaa, että palstan ensimmäinen narsissi on kukassa, vaan ne Tête-à-Tête-narsissithan ovat olleet kukassa jo ties kuinka kauan. Mutta siis ensimmäinen tälläinen "iso" on kukassa, tämä on näitä palstan alkuperäsiä asukkeja, joten lajikkeesta ei ole tietoa.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SAMETTINEN SAMMAL.

26 huhtikuuta 2020



Kaupallinen yhteistyö: Minerva Kustannus

Olen Japani-viisiittien myötä innostunut sammaleesta, siellä sammaleen käyttö puutarhoissa on viety ihan omalle tasolleen. Muistan, kun ensimmäisellä Japanin matkallani kävin Kiotossa Ginkaku-jin temppelissä. Temppelin puutarhassa oli pieni pöytä, jossa oli esittelyssä puutarhan VIP-sammaleet. Se oli silmiä avaavaa. Olen myös tuonut Japanista itselleni pienen kissaruukun, jossa oli sammalta.

Siksipä olin hyvin innoissani, kun sain käsiini uuden Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa -kirjan. Ruotsalaisen Ulrica Nordströmin kirja esittelee lyhyesti erilaiset sammallajit, vie mukanaan joihinkin maailman kauneimpiin sammalpuutarhoihin ja opastaa miten luoda trendikäs sammalpuutarha tai ruukkuasetelma osaksi sisustusta.



Kirja kertoo, että Suomessa sammalia on tunnistettu hieman yli 900, kun taas Japanista niitä on löydetty yli 2500. Aikamoista.

Sain kirjasta vahvistuksen, sille että aion antaa Kesäpesän sammaloituneen nurmikon tilalle kasvaa pelkkää sammalta. Sillä Iso-Britanniassa on huomattu, että sammaleet ovat mainioita hedelmätarhojen maanpeitekasveja, sato on suurempi sammaleisilla alueilla kuin jos olisi ruohikkoa. Sammal on siis oiva alusta minunkin omenapuille.


Kirjassa käydään muutamissa upeissa puutarhoissa sekä Japanissa että Yhdysvalloissa. Löysin sekä pari uutta kohdetta seuraavalle {vielä vain haaveissa olevalle} Japanin matkalle että kaksi tuttua puutarhaa, Saiho-jin eli Kokederan ja Murin-anin. Molemmissa kävin viime keväänä ja niistä löytyy kuvia ja juttua linkkien takaa.


Kirjan lopun vinkit inspiroivat tekemään oman sammalpuutarhan kotiinkin. Viime syksynä intouduin tekemään jouluruusuista kokedamoja, niidenkin tekemiseen kirja tarjoaa opastusta. Nyt voisin kokeilla saikei - maisemaa tarjottimella -tekoa. Taidanpa lähteä hakemaan mökiltä vähän sammalta.

*Kirja saatu Minerva Kustanukselta



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA HUHTIKUUSSA 2020.

23 huhtikuuta 2020


Ohhoh, miten ihania viime päivät ovat olleetkaan. Aurinkoa ja lämpöä täydeltä terältä. Pitäisi muistaa suojakertoimet, kun lähtee mökkeilemään.

Mökki näyttää oudolta, kun sen verhot puuttuvat. Sisällä oleva kaaos näkyy ulos. Odotan veden avausta kuin kuuta nousevaa, jotta pääsen siivoavaan mökin sisältä ja pesemään ikkunat ennen verhojen ripustusta. En ole ikinä odottanut pääseväni siivoamaan näin paljon. Kaikenlaista outoa on liikkeellä.



Olen levitellyt mökin sisällä talvisäilössä olleet tavarat puutarhaan. Osa vaihtaa paikkaa melkein päivittäin, kun haen uutta järjestystä ja suunnittelen tulevia muutoksia. 



Potagerissa valkosipulit ja palsternakat {tai porkkanat} ovat kasvaneet. Raparperi on ehkä kuollut talven aikana, sitä ei näy eikä kuulu, vaikka vähän toiveikkaana kaivoin multaakin.




Ihana jouluruusu kukkii ties monettako viikkoa, oikealla on ehkä siementaimi tai sitten olen istuttanut viereen toisen. En ole enää yhtään perillä jouluruusuistani. Ihan kuvan edessä näkyy myös valkoisen jouluruusun kukka.


Kokeilen pöytäryhmää uudessa paikassa ja toisin päin kuin ennen. Aurinkovarjon paikka on mietinnässä, sillä tuohon kohtaan aurinko porottaa täysillä, kun on pilvetöntä, enkä oikein kestä aurinkoa.


Uudenmaan avaus oli suuri helpotus, sillä daalian juurakkoni ovat rajan toisella puolella talvisäilössä. Näitä ensimmäisen maailman ongelmia. Voin olla tyytyväinen, että ongelmani ovat tällä hetkellä tätä luokkaa.


Kasvihuonekaappi odottaa pesua. Ne vedet, ne vedet. Siirtolapuutarhan vesimiehet ovat luvanneet vappuviikolla avata hanat eli ihan pian.


Siirsin puisen hyllykön mökin toiselta puolelta tänne. Tuohon päälle tarvitaan kesäksi joku ihana riippuva kasvi, joka kestää paahdetta. Huussi on tuossa nurkan takana ja se on lisännyt käyntejä tälle käytävälle, joten pitää vähän enemmän panostaa myös näihin ohikulkunäkymiin.




Japanilaisnurkkaukseni on muutoksen kourissa, pää suorastaan savuaa mietinnästä, mutta mitään valmista ei ole. Sen sijaan iloitsen sinisestä matosta, jonka kevättähdet ovat alueelle luoneet. Iloitsen myös käärmenparran selviytymisestä talvesta.


Ja bambut. En voi käsittää, että bambut kasvavat Helsingissä! Nämä kaksi ovat selvinneet jo useasta talvesta, ainakin viidestä. En muista milloin olen nämä istuttanut, mutta on siitä jo vuosia.


Mökkipolku näyttää tässä kohtaa mahtavan avaralta. Myöhään nousevat kuunliljat aina yllättävät ja kohta valtaavat polun. Jos tänä vuonna muistaisin ja ehtisin jakaa niitä.

ps. kuvat on otettu samana päivänä, välillä vain oli aurinkoa täydeltä terältä ja välillä pilvistä.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SIPULILAATIKOT.

21 huhtikuuta 2020



Löysin hylättyinä tälläisiä, ilmeisesti sienien kuljetuslaatikoita. Ainakin jokaisen kyljessä on sienen kuva. Nappasin niitä pinon mukaan, kun ajattelin että niissä voisi mökillä kätevästi säilyttää jotain. Jonkin aikaa ne ajelehtivat tyhjillään. Nyt keksin, että jemmaan niihin kaikki kevään ruukuissa olleet sipulikukat. Näissä ne säilyvät ilmavasti toisin kuin viime vuotisissa pahvilaatikkovirityksissä, missä osa ehti homehtua. Pahvilaatikko tosin oli ulkosalla, mökin seinän vierustalla. Nämä sijoitan varastoon syksyä ja istutusta odottomaan.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


PELARGONIN PISTOIKKAITA POSTILLA.

19 huhtikuuta 2020



Ihana pelargoniystävä ilahdutti ja lähetti Oulusta minulle neljä pientä pistokasta tänne Helsinkiin. Paketista löytyi seuraavat ihanuudet: 'Diane Louise', 'Kaisa', 'Rococo' ja 'Sister Henry'.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


LISÄÄ KEVÄTKUKKIJOITA.

18 huhtikuuta 2020

Kultasahrami | Crocus crysanthus 'Romance'

Pari postausta sitten esittelin palstani keväisiä kukkijoita, silloin oli jäänyt kuvaamatta nämä pienet söpöt kultasahramit. Niitä on kahdessa kohtaa kuupuutarhaani. Ovat kyllä ihan minipieniä, kukan koko on ehkä viidesosa muista palstan krookuksista. Nuo vihreät lehdet kuuluvat alkukeväisellä riesalle nimeltä mukulaleinikki. Pieni lämpäre siellä tai täällä ei haittaisi, mutta se on levittäytynyt koko puutarhaan, onneksi se on juhannukseen mennessä kadonnut.

Kiurunkannus | Corydalis

Sitten SUURI LÖYTÖ! Olen käynyt muun muassa Sailan Saaripalsta-blogissa käynyt kuolaamassa ihania kiurunkannuksia, mutta nyt taisin löytää yhden lupaavan pienen omasta puutarhastanikin. Jee! Se oli piiloutunut syreenin alle ja aluksi katsoin sen olevan kevättähti, niitä kun on vähän joka puolella. Onneksi hoksasin ettei väri ihan täsmää, vaan tämä on liilahtavampi ja kömmin lähemmäs tekemään tuttavuutta. Tämä näyttäisi olevan samaa lajia, mitä näkee täällä siirtolapuutarhassa muiden palstoilla. Kiitos läheisten puutarhojen tälläisiäkin ihanuuksia leviää niiden ikävien voikukkien ja karhunkierron lisäksi.

Posliinihyasintti | Puschkinia scilloides
Soma posliinihyasinttikin sietää tulla esitellyksi. Niitä on vasta nyt alkanut tulla esiin. Mukulaleinikkiä löytyy myös tästä kuvasta.

Kevättähti | Chionodoxa forbesii 'Rosea'
Loppuun vielä kuva ihanasta vaaleanpunaisesta lämpäreestä. 'Rosea' kevättähdet ovat kiitettävästi lisääntyneet vuosien varrella. Takana kukkii ties monettako viikkoa ihana marjapuuronvärinen jouluruusu.



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


OMENAPUIDEN YMPÄRYKSEN KANTTAUS.

15 huhtikuuta 2020

Olen ainakin pari kesää miettinyt, että pitäisi kantata kahden omenapuun ympärykset. En vain ikinä ole saanut ryhdyttyä hommaan. Olen unohtanut asia tai on ollut jotain parempaa tekemistä. Nyt muistin asian ja tartuinkin siihen heti.


Mittasin lankaa hyväksi käyttäen pyöreät alueet puiden ympärille, niiden halkaisija on 90 senttiä. Kaivoin lapiolla varovasti kerroksen sammaloitunutta nurmikkoa pois, keräsin varovasti pienet sipulikukat talteen ja yritin kaivaa puiden ympäristössä kasvavien vuohenputkien juuret pois.

Idänsinililja | Scilla siberica
Seuloin juuren pätkiä mullasta, jonka jälkeen kaadoin mullat takaisin puunjuurelle. Tasoitin pinnan rautaharavalla tasaiseksi. Mietin, että laittaisinko mullan päälle kuorikatetta vai istuttaisinko jotain. Sammaloituminen ei haittaa, mutta vuohenputket kyllä. Ehkä tuumailen tämän kesän ja katson mitä mullasta alkaa kasvaa. Pienen idänsinililjan jätin toisen omenapuun vierelle.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


KEVÄTPUUHIA SIIRTOLAPUUTARHASSA.

13 huhtikuuta 2020


Tetenarsissi | Narcissus 'Tête-à-Tête'
Siirtolapuutarhurilla on muitakin kevätpuuhia kuin vain puutarhaan liittyviä. Toki pitää tuoda vähän väriä tetenarsisseilla, mutta myös mökki ja sen sisus vaativat touhuja.


Aurinkoisena päivänä kannoin lähes kaikki mökissä talven olleet tekstiilit ulos. Uusi pergolantyyppinen köynnöstuki sopi myös hyvin mattojen tuulettamiseen. Mäntysuovalta vienosti tuoksuvat matot piti tuulettaa ja ravistaa hyvin. Niiden talvisäilölaatikosta löytyi hiiren papanoita. Yöks.


Matoissa ei ollut vaurioita, mutta kaikista tekstiileistä itselle arvokkaimmissa ja tärkeimmissä sitä vastoin oli. Opiskeluaikojeni ensimmäisenä kudontatyönä tekemiini lattiatyynyihin oli hiiri tehnyt pesän. Yöks. Toivon, että saisin ainakin tyynyjen toiset puolet pelastettua, mutta kuormalavadivaanini tarvitsee nyt uudet pehmusteet.


Otin jo viikko sitten verhot kotiin pesuun, ensimmäisen kerran kahdeksaan vuoteen {hups}. Verhot odottelevat kotona ilmojen lämpeämistä, jotta alueelle saadaan kesävesi päälle ja pääsen ikkunanpesuhommiin. Vesi avataan, kun yöpakkasia ei enää ole. 

Mökki kaipaa myös suursiivousta {koti myös, mutta ei mennä siihen nyt}, lattioita peittävät toistaiseksi pahvit ja muutamat suojamatot. Kuraa on silti kertynyt, pölystä nyt puhuttakaan {ja niistä hiirenkakoista, yöks}. Pitää raahata imuri mökille joku päivä, mutta pesuhommiin tarvitaan myös sitä vettä. Siirtolapuutarhassa on kyllä vesipiste, josta saa vettä ympärivuoden, mutta olen liian laiska hakeakseni sitä kottikärryillä ja ämpäreillä. Siivous on jo itsessään niin rasittavaa työtä etten kestä lisärasitusta yhtään.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground