URAKKASUUNNITELMIA.

13 kesäkuuta 2020


Viime ajat ovat menneet enimmäkseen puutarhassa haahuilessa. Revin maanpäällisiä rikkoja pois, en enää murmeloinut kuten Leena Luoto rikkaruohojen juurien kaivuuta kutsuu. Leikkasin nurmikon ja multasin potut. Järjestelin paikkoja. Joka välissä haahuilua ja mietintää. Sellainen tekee välillä hyvää vaikkei passaa unohtaa tehokasta kitkentää, muuten ollaan entistä pahemmassa lirissä.

Särkynytsydän | Lamprocapnos spectabilis
Siirtolapuutarhassa oli viikonloppuna kaksi roskalavaa, metallinkeräyspiste ja kierrätyslato. Vein urakalla romua pois, enimmäkseen mökin nostosta aiheutunutta roskaa. Kuten betonilaattojen paloja, vanhoja vesiputkia {jotka kuulemma ovat mitä parhaita puutarhassa tukina ja harsojen pidikkeinä, mutta vein silti pois} ja puunkappaleita. Kärräsin myös umpilahon kaapelikelapöydän ja vanhat ikkunanpokat, joista kuvittelin tekeväni kannet lavankauluksille. Olin varastoinut romut pyöräparkkiin ja niiden kadottua, sain vihdoin sekä pyörän että kottikärryt omille paikoilleen. Sisäänkäynnistä tuli heti kummasti siistimpi.


Kannoin kierrätyksestä lopulta yhteensä viisi sinkkiämpäriä, joista kaksi on tiukasti toisissaan kiinni, metallisen pesuvadin, viisi pientä ja yhden isomman vanhan puutarhatyökalun sekä nipun paperisia koristeita. Naapurin roskakuormasta nappasin vanerisen vasun ja vielä viime hetkillä kannoin ratakiskon pätkän mökille, siitä tulee ruukkukoroke. Enemmän roinaa kuitenkin lähti ulos kuin tuli sisään ja hei, ämpäreitä nyt tarvitsee aina. Varsinkin vähän pohjasta pehmeitä, joihin saa helposti tehtyä reikiä, jotta ämpärin voi ottaa istutuskäyttöön.

Tarhakellukka | Geum Cultorum-ryhmä  'Flames of Passion'
Japanilaisen nurkkauksen kaivuut odottavat kolmilehden ja idänunikkojen kukintaa. Miten kolmilehti tuntuukin kukkivan pienen i-kui-suu-den? Unikot ovat varmasti vikkelämpiä. Toivottavasti kukinta on ohi 18.6., joka ilmeisesti on se kesän Suuri Kitkentäpäivä, ja pääsisin tositoimiin eli jatkamaan vuohenkellon juurien kaivuuta. Kaikki voimat sitä pirulaista vastaan. Edellisten kitkentäpäivien jäljiltä kitketty ja kaivettu osuus näyttää lupaavalta.


Jos ja kun saan alueen siivottua, pitää siirtää alueella olevat bambut ja ehkä katsurakin. Niin ja ne vanhat pionit. Niiden siirtoon kerään rohkeutta, minulle suositeltiin siirtoa syksyllä, mutta kaikki mulle heti ja vuohenkellot v@#%&§n. Harkitsen silti asiaa.

Jalosyreeni | Syringa vulgaris 'Andenken an Ludwig Späth'
Kerään rohkeutta myös leikata alppikärhö 'Alpina Plenan' kukinnan jälkeen ja mahdollisesti muutama muukin kärhö siinä samalla. Alpina Plena on edellisen omistajan toimesta tuettu vihreään verkkoon, joka lamoaa kärhön painosta. Se repsottaa rumannäköisesti ja kärhökin on aika risuuntunut vuosien saatossa. Samassa rivissä ja saman tuen kannattelemina on ainakin ollut istutettuna kolme muutakin kärhöä, joista minä olen maahan kaivanut loistokärhö 'Warszawska Niken'. Ne on pakko leikata samalla, sillä puskasta ei näe missä toinen kärhö alkaa ja missä loppuu. Kärhöt saavat uuden köynnöstuen köynnöshortensian kainalosta.


Kolmas urakka olisi leikata köynnöshortensia alas, kaivaa osa pois ja vaihtaa sen köynnöstuen tilalle obeliski. Surettaa vain nyrhäistä komea köynnöshortensia, se on ollut kiva näkösuoja naapuriin. Toisaalta taas köynnöshortensia on tällä hetkellä puolitoista metrinen seinä, jos ei nyt keskellä palstaa, niin ainakin todella hölmössä kohtaa. Sen taakse jää puolen metrin tila ennen raja-aitaa, jossa rikkakasvit temmeltää. Silkkaa hukkatilaa ja potentiaalista tilaa uusille istutuksille, ehkä jopa jollekin pensaalle tai jopa pikkupuulle.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


4 kommenttia:

  1. Joskus on pakko tehdä kiperiä päätöksiä kun tietää että niiden aiheuttaman toiminnan jälkeen puutarha on entistä parempi. Olen nyt muutaman päivän välein kääntänyt mullan jossa vuohenkello kasvoi, edelleen löytyy kasvamaan lähteneitä juuren palasia. Kourallinen joka kerta. Ehkä ne syksyyn mennessä ovat lopussa. Upean värinen syreeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se. Uskon, että puutarha tulee paremmksi näillä toimilla, mutta kasvien leikkeleminen silti tuntuu vähän väärältä. Vuohenkello - se on kyllä yksi pirulainen. Olen jännityksellä seurannut kaivamaani kohtaa, siihen ei ihan hirveästi ole kasvanut vielä yhtään mitään. Toisin kuin alasleikatun orapihlajan juurelle. Se on täynnä vuohenkelloa, mutta näännytys on vasta siinä vaiheessa ettei kaivamista kannata kuvitellakaan.

      Poista
  2. Hienot suunnitelmat ja kesä aikaa niitä toteuttaa..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kunpa vain vähän viilenisi ja maa olisi muhevaa kaivamiselle. ;D

      Poista

Proudly designed by Mlekoshi playground