MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2021.

19 lokakuuta 2021


Lokakuu on ollut kaunis. Viime viikolla oli ensimmäinen miinukselle painunut yö, suurin osa daalioista ja kosmoksista meni siinä. Viisi daaliaruukkua on mökin seinustalla, ne ovat edelleen voimissaan. Viikonloppuna kaivoin kaikki paleltuneet daaliat ylös maasta ja ruukuista. Saksin daalioiden varret ja levitin ruukkujen mullat kukkapenkkeihin. Pesin kaikki ruukut. Tässä kohtaa vuotta ruukkuistutukset tuntuvat typerältä idealta - ruukkujen peseminen jääkylmässä vedessä, mutaisessa puutarhassa ei ole kovinkaan hauskaa. Yritän muistaa sen ilon, joka jokaisesta ruukkukasvista tulee kirkkaana mielessä ja myös sen kuinka kivaa on keväällä aloittaa hommat pestyillä ruukuilla.


Palstan puut alkavat olla lehdettömät, näyttää hyvin syksyiseltä. Olen haravoinut lehtiä kertaalleen, odottelen viimeistenkin lehtien laskeutumista puusta ja sitten tartun uudelleen haravaan.  


Sunnuntaina levittelin uuden kerroksen nurmikon siemeniä, josko jotain jäisi nälkäisiltä varpusilta maahan itämään. 

Jalohortensia | Hydrangea macrophylla 'Endless Summer'


Punaluppio | Sanguisorba officinalis

Lauantaina kuskasimme poikaystävän kanssa siirtolapuutarhan maitokärryillä viimeiset kasvit kotiin talviäilytykseen. Kuljetuksessa matkasi kaksi neidikkiä, kaksi ruostekukkaa, kaksi japaninvaahteraa, liljakanukka, sinisade ja hurmesilkkiheinä. Lisäksi kärryissä oli ämpärillinen omenia käyttöön ja toinen biojätteeseen.

Olkikukat ja leijonankidat saksin pois ja istutin tilalle porkkanaa ja rivin kuminaa. En tiedä soveltuuko kumina syyskylvöön, mutta pussissa mainittiin kylmäkäsittelyn auttavan itämisessä. En jaksa keväisin tehdä mitään kylmäkäsittelyjä jääkaapissa, joten syyskylvöt sopivat paremmin minulle. Silloin ei myöskään tuli taimiastioita kodin tasoja täyttämään. Kosmoslaatikko odottaa vielä tyhjennysvuoroaan.

Samoin keräkaalit ovat edelleen lavassa, reikäisinä kuten kuvasta näkyy. Olen tajunnut, että tykkään fiilistellä kasvatusta, mutta en ole innokas sadon hyödyntäjä. Sain kasvatettua yhden kurkun, jota en kuitenkaan syönyt. Näytti liian epäilyttävältä. Kolmesta tomaatista vain yhden tomaatteja söin - niitäkin vain kourallisen. Vähäisiä porkkanoitakaan en maistellut yhden yhtäkään.

Koristeporkkana | Daucus carota 'Dara'

Koristeporkkanoista olen nautiskellut huomattavasti enemmän, olen ahkerasti kerännyt niitä kimppuihin. Kylvin sunnuntaina niitä lisää ruukullisen, jotta ensi vuonnakin niitä kasvaisi puutarhassa.

Luulen että siirtolapuutarhasta kytketään vedet pois piakkoin, siksi pitäisikin kiirehtiä viimeisten ruukkujen tyhjennyksessä, jotta saa ruukut vielä pestyä. Sen jälkeen voi tyhjentää kasteluletkun vedestä, jottei se vaurioidu pakkasilla. 

Reunuspietaryrtti | Tanacetum parthenium



{2020} {2019} {2018}{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


4 kommenttia:

  1. Kaikkea kaunista siellä on, kuten tuo siemenhahtuvia täynnä oleva kärhö. Syksyn värit ovat rauhalliset ja lähes maatuneet, oma kauneutensa siinäkin. Jäisin käsin ja mutaisena ruukkujen peseminen kylmässä vedessä on tosiaan ikävää hommaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruskan jälkeinen värittömyys on omalla tavallaan kaunista ja siemenkotien yms. muodot pääsevät toisella lailla esille kuin kesällä. Pari ruukkua jäi pesemättä ennen vesien sulkua, onneksi aloitin jo ajoissa.

      Poista
  2. Syystyöt ovat silkkaa luopumista. Ruukkujen pesu on yksi tympeimpiä hommia, mutta sen jaksaa seuraavan kesän kukintaa ajattelemalla. Kuten teitkin.
    Puutarhasi on yhä kaunis, vaikka värit eivät enää hehkukaan. Toivottavasti tintit eivät napsi kaikkia nurmikonsiemeniäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Nyt voi kevään aloittaa puhtailla ruukuilla ja jo ennen kuin vedet saadaan alueelle taas vapun tienoolla päälle. Kylvin nurmikon siemeniä toistamiseenkin, mutta niin ne taitavat päätyä varpusten suihin.

      Poista

Proudly designed by Mlekoshi playground