LUOVAN KASVIVALOKUVAUSKURSSIN SATOA.

23 marraskuuta 2021


Kysyin kiinnostaako nähdä "luovempia" kasvikuvia ja te sanoitte kyllä. Joten tässä viisi erilaista kuvaa samaiselta Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan reissulta, joiden kuvia olen näyttänyt kahdessa edellisessä postauksessa. Osallistuin siis luovan valokuvauksen työpajaan, jonka teema oli kasvit ja kukat. Saimme 24 erilaista harjoitustehtävää, joista sai valita toteutettavat tehtävät itse.

Tehtävät olivat muun muassa tämänlaisia:
Kuvaa
  • hyödyntäen syväterävyyttä
  • tarkenna kuvan etualalle / keskelle / taakse
  • terävyys/kontrasti
  • abstraktivaikutelma
  • taustasta irrottaminen
  • heijastuma
  • varjo
  • high- ja low key -kuvia

Kaksi ylintä kuvaa on otettu samasta kasvista, presidentinpalmusta, Washingtonia filiferasta. Molemmat sopivat tehtävänantoon abstraktivaikutelma tai graafisia elementtejä. Ylimmässä kuvassa viehätyin palmun kihartuvista "karvoista" ja alemmassa vekatusta muodosta. Toisinpäin kuva voisi olla yksityiskohta vekkihameesta tai -varjosta. Kumpikaan kuva ei ole enää dokumentaarinen itse kasvista, vaan kohteesta on poimittu yksityiskohta tai vain osa kasvia.

Tässä kuvassa on kevätkotakuusama, Weigela praecox, kuvattuna alhaalta ylöspäin. Olen tarkoituksella säätänyt valotusta niin, että kuva ylivalottuu eli taivas on palanut puhki. Tätä kuva tyyppiä kutsutaan high key -kuvaksi. Tarkennus on etummaisessa kukkaryppäässä ja aukko (A = aperture) on ollut suuri (eli pieni luku kamerassa). 

Kuvaan aina manuaalisäädöillä eli kamerassa M-tilassa. Näiden kaikkien kuvien aukko on ollut 1.4, joka on objektiivini suurin aukko (eli pienin numero). Suurella aukolla tausta suttaantuu ja kohde, johon tarkennetaan tulee teräväpiirteisenä esiin. Kuvaan yleensä blogikuvatkin suurella aukolla, joten olisi ehkä ollut luovempaa kuvata pienellä aukolla eli niin, että kuvasta suurin osa tai koko kuva-ala olisi ollut terävä. En vain itse pidä sellaisista kuvista. :) 

Mahdollisuus käyttää suurta aukkoa on riippuvainen objektiivista. Yleensä ns. kittilinsseinä kamerarungon mukana tulleissa objektiiveissä suurin aukko on n. 3.5–5.6 eli ei niin kovin suuri. Mitä isompaa aukkoa pystyy käyttämään, on objektiivi valovoimaisempi eli sillä voi ottaa kuvia hämärämmässäkin ilman jalustaa. Mitä parempi valovoima tarkoittaa yleensä sitä kalliimpaa objektiivia.

Tämä on lähes sama kuva kuin aiemmassa blogipostauksessa, niissä on ihan hienoinen ero. Kuvassa on oranssiunikko Papavere oreophilum, joka kuvanottohetkellä tanssi tuulessa. Olen ottanut kuvan 1/5000 ajalla eli hyvin nopealla ja samalla suurella, 1.4, aukolla. Pieni syväterävyys on tehnyt tarkaksi, vain etummaisen terälehden ja kaikki muu kuvassa on kuin vesivärimaalauksesta. Tässä kuvassa on leikitty terävyysalueella ja käytetty hyväksi niukkaa väripalettia - vain oranssia ja vihreää.


Nämä vuorikellukat Geum montanumit kuvasin myös blogiin, mutta sivusta, jolloin selvemmin näkyy, että kyse on kasveista. Myös tässä kuvassa on käytetty hyväksi lyhyttä syväterävyyttä eli suurta aukkoa, jolloin alempana olevat kukat (vai ovatko nuo jo kukkineet?) jäävät epätarkoiksi kuten myös kasvualusta. Kukat luovat epätarkkoinakin hauskat pyöreät muodot, niistä syntyy myös graafista rytmiä kuvaan.

Omasta mielestäni nämä eivät ole hirveän kaukana omasta tyylistäni, mutta haluni pitää blogi enemmän dokumentaarisena kuin taiteellisena temmellyskenttänä, hieman hillitsee siirtymistä tämänlaiseen kuvamaailmaan. Ehkä joitain sinne tänne ripoteltuna kuten oranssiunikko-kuva.

Olisi kiinnostavaa kuulla teidän kommentteja kuvista. Voisiko tällaisia kuvia käyttää blogissa? Ovatko liian epäinformatiivisia tai "taiteellisia" vai sopivatko hyvin joukon jatkoksi? Millaiset kuvat teistä ovat hyviä blogissa? Mitä kasvista on kuvissa tarpeen nähdä? Kaipaatteko enemmän yksityiskohtia vai laajoja kuvia?




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


KAISANIEMEN KASVITIETEELLINEN PUUTARHA. osa 2/2

20 marraskuuta 2021


Tässä toinen kuvapläjäys kesäkuun alun Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan visiitiltä. Nämä ovat niitä "perinteisiä" blogikuvia, dokumentaarisia otoksia tuolta päivältä. Osa kuvista on laajempia, joissa näkyy aluetta ja rakennuksia runsaasti, osassa jopa ihmisiä. Vähän ehkä innostuin saamaan tallennettua rakastavaisia ja taiteilijoita kuviin. 


Kanadanhanhiakin osui kameran etsimen eteen. Pakko sanoa, että ovat aikamoinen riesa ainakin täällä Helsingissä. Ulostetta on kaikki nurmialueet täynnä, lisäksi poikasten aikaan parvet ovat aika agressiivisia. Suositulla ulkoilualueella aina vähän jännittää kävellä hanhien ohitse, kun ei koskaan tiedä saako kiukkuisia lintuja kimppuun.

Alppisinipallo | Globularia punctata


Lehtoängelmä | Thalictrum aquilegiifolium

Ihania palleroita!

Unikko | Papaver alboroseum

Menetin täysin sydämeni näille pienille, herkille kaunottarille. Ihan uskomattaman ihania ja tuo väri, ihan uskomattoman viehättävä.

Oranssiunikko | Papaver oreophilum

Nämä oranssiunikot tanssahtelivat tullessa kauniista. Kännykällä kuvasinkin niiden liikettä, oli niin sulokasta.



Tuoksumatara | Galium odoratum





Kiinanpunapuu | Metasequoia glyptostroboides

Näkki | Jeffersonia diphylla
Somat rusetit


Happomarja | Berberis sibirica


Puutarhan Hakaniemen puoleiseen osioon oli tehty sammalpuutarha, en muista aiemmin sitä nähneeni ja ilahduinkin suuresti, kun kierroksellani saavuin paikalle. Sammalalueen keskellä virtasi kivijoki ja siellä täällä oli jätetty puunrunkoja lahoamaan. Vähän tuli Japani-vibat tästä. 


Seuraavassa postauksessa esittelen ne viisi vähän erilaisempaa kasvikuvaa kuten toivoitte. :)
 



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


KAISANIEMEN KASVITIETEELLINEN PUUTARHA. osa 1/2

17 marraskuuta 2021


Osallistuin kesäkuussa työväenopiston kolmen illan luovalle kasvikuvauskurssille. Ensimmäisenä iltana tutustuimme aiheeseen etäopetuksena. Kurssin vetäjä esitteli valokuvauksen perustekniikoita ja niiden mahdollisia luovia käyttötapoja, katsoimme myös paljon esimerkkikuvia aiheesta. Seuraavalla viikolla lähdimme kuvaamaan, kasvikuvauskohteeksi oli valittu Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, jossa saimme vaeltaa itsenäisesti ja kuvata omaan tahtiin annettuja tehtäviä. Kolmantena iltana oli vuorossa palautekeskustelu, jossa katselimme toistemme kuvia ja keskustelimme niistä.

Komeakotakuusama | Weigela florida 'Korea'

Vuorikellukka | Geum montanum

Harjoitustehtäviä oli yhteensä 24., niistä jokaista ei tarvinnut kuvata, vaan tekniikat, apuvälineet ja aiheet sai itse kukin valita oman mielensä mukaan. Piti mm. hyödyntää syväterävyyttä, tarkentaa eri kohtiin kuvassa, vaihdella kuvaussuuntaa (ylhäältä, alhaalta), poimia graafisia elementtejä tai hyödyntää varjoja.


Sinisade | Wisteria sinensis

Tehtäviä kuvatessa huomasin itse toistavani samaa kaavaa ja miettiväni kuvausta blogin kannalta - miten saisin blogiin sisältöä, mitkä kuvat, kuvakulmat ja aiheet olisivat kiinnostavia niin itseni kuin lukijastakin. Kun on enemmän tai vähemmän 10 vuotta kuvannut samalla tavalla kuvia blogia varten on kehittynyt jonkinlainen oma tyyli ja myös erittäin sitkeä tottumus kuvaamiseen, josta olikin yllättävän vaikeaa hypätä pois, vaikka vain hetkeksi.

Sinisade | Wisteria sinensis

Tämä on taiteilija Matti Pikkujämsän maalausteline - se selvisi vähän myöhemmin. Kyseinen taulu oli myös kaupan taiteilijan nettikaupassa myynnissä.


Isotähtihyasintti | Camassia leichtlinii 'Alba'

Aikani taisteltuani blogikuvia vastaan, päätin olla itselleni armollinen ja ottaa erilaisia, luovia kuvia tehtävänannon mukaisesti, mutta MYÖS kuvata blogiin sopivia, tyylilleni uskollisia kuvia. Sillä enhän voinut antaa kauniin kesäkuisen puutarhavisiitin mennä sivusuun blogiltani, varsinkin kun tiesin syksyllä olevan laihanlaisesti mitään kaunista kuvattavaa tai kerrottavaa. Marraskuussa on tilausta värikkäille, kesäisille kukkakuville ihan toisella tavalla kuin kesäkuussa. 

Ruohosipuli | Allium schoenoprasum


Vuokkohilppa | Limnanthes douglasii

Nämä tämän postauksen kuvat ovat niitä minulle tyypillisiä kasvikuvia, joita täällä julkaisen, eikö vain? Niitä "luovempia" kuvia tuli huomattavasti vähemmän, osa oli kivoja kokeiluja, mutta eivät toimineet kuten olin ajatellut. Loppukritiikkiin piti tuoda viisi kuvaa näytille ja juuri sen verran sain puristettua oman tiukan seulani läpi kuvia, joihin olin tyytyväinen.


Kollinkäpälä | Antennaria plantaginifolia

Näitä perinteisempiä blogilkuvia riittää vielä toisenkin postauksen verran. Miten on, kiinnostaisiko sinua nähden ne viisi vähän erilaista kuvaakin?





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA MARRASKUUSSA 2021.

15 marraskuuta 2021


Tuli marraskuu ja oma arkeni muuttui kuun vaihteessa ja enää pääsen palstalle valoisaan aikaan vain viikonloppuisin. Eipä puutarhassa ole enää juuri mitään tekemistäkään, nyt voi vain haahuilla puutarhassa ja suunnitella tulevaa kasvukautta. 


earnrnare

Ryhmäruusu | Rosa 'Europeana' (?)

Ruusun reppanani kukkii. Tämä ruusu vietti vuoden valamonruusun kainalossa ollen pieni ja huomaamaton. Aina joskus se jaksoi pinnistää kukan tai pari. Viime vuonna se syttyi loistoonsa kun valamonruusu oli hävitetty viemästä tilaa ja ravinteita. Tänä vuonna kaivoin sen tylysti ylös ja iskin ämpäriin. 

Jossain vaiheessa havahduin siihen, että ruusu oli kuivanut ja huokaisin salaa helpotuksesta. Se kuoli, joten ei tarvitse enää miettiä uutta sijoituspaikkaa. En laiskuuttani saanu vietyä ruusua kompostiin ja se yllättäen alkoikin vihertymään ja myöhemmin kukkimaan. Kukintaa on nyt jatkunut kuukausitolkulla. Tässä välissä siirsin sen kukkapenkkiin väliaikaisesti talvehtimaan. Ensi vuonna sitten uudestaan mietin mihin tämän sinnikkään kaverin laitan.

Tämän vesipisteen sijoituspaikkaa on mietitty koko kesä. Ruukutuspöytä saanee uuden paikan. Olisi kokeiltu jo ellei pöytä olisi niin tolkuttoman painava.

Potager näyttää niin avaralta, kun kaikki ruukut, penkki, tuoliryhmä ja mut tilpehöörit ovat poissa.

Tästä näkyy hyvin potagerin vanha ja uusi puoli. Vähän on hassu, myönnän. Suunnitelmissa on ensi kesänä öljytä lavankaulukset myös mustiksi, josko ne sitten vähän paremmin sulautuisivat uuteen osioon.

Siemenkylvöt on peitelty lehdillä talviuneen.


Kärsämö | Achillea 'Saucy Seduction'


Olen kateellisena katsellut teidän puutarhoja, jotka ovat omavaraisia kivien suhteen. Minä en ole, vaan raahaan kiven sieltä toisen täältä. Ja yleensä kävellen, joskus pyöräkorissa. Tämän kukkapenkin reunustamiseen kivillä mennee jokunen tovi. 



Aloitin näiden kuukauden kuvien kuvaamisen ensimmäisenä syksynä, marraskuussa 2011. Nämä olivat siis sadannetkahdennetkymmenet kuukauden kuvat. Alla olevista linkeistä pääsee katsomaan edellisten vuosien marraskuiden kuvia. Vuoden 2011 kuvissa näkyy ensimmäinen kasvulaatikko, alkuperäiset kompostit ja tuo sama ruusu kukassa.

{2020{2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012} {2011




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground