Kuvia lähes viikon takaa. Olen tehnyt viikon verran massiivisia tiedostojen siirtoja, yrittäessäni saada kaiken varmuuskopioitua. Se ei ollutkaan mikään nopea ja helppo urakka, vaan isojen kuvatiedostojen liikkuminen kesti yllättävän kauan. Näiden kuvien kanssa piti odotella, jotta sain ne tallennettua kerralla oikeaan paikkaan etteivät ne jääneet vahingossa minnekään bittiavaruuteen.
Näistä kuvista on onneksi jo kevät edennyt, mökkipolun kivituhkaa on näkyvissä. Puiden ja rakenteiden ympäriltä on lunta sulanut. Lunta kyllä vieläkin riittää ja ei ole toivoakaan piipoista. Odotan jännityksellä ja oikeastaan kauhulla myyrätuhojen paljastumista. Tulppaaneista tuskin tänä keväänä tarvitsee haaveilla, mutta toivon todella että jyrsijät ovat jättäneet puut ja pensaat rauhaan. Laitoin syksyllä muoviset runkosuojat nuoriin puihin ja muutamaan pensaaseenkin.
Omenapuiden leikkaus on ajankohtaista lähiaikoina. Paras eläkeläistiimini on jo lähtökuopissa ja tulossa auttamaan minua.
Voi, miten pitkältä tämä luminen aika tuntuu. Ei millään malttaisi enää yhtään odotella.
