Siirtolapuutarhurin kevään odotus alkaa heti vuodenvaihteen jälkeen. Tammikuussa voi aloittaa esikasvatuksilla, mutta viime vuonna jätin kaikki esikasvatushommat väliin, sillä lähdin huhti-toukokuussa kahdeksi viikoksi Japaniin. Se olikin vuoden ehdoton huippukohta. Pääsin siellä toteuttamaan monta puutarhaunelmaa, kävin pitkään haaveilemissani puutarhoissa, mm. Saihojin eli Kokederan sammalpuutarhassa, Katsura Rikyun keisarillisessa puutarhassa, Ashigakan kukkapuistossa sinisateiden ollessa näyttävimmillään ja lisäksi kahdessa upeassa atseleapuutarhassa. Näistä kaikista on tulossa omat postaukset.
Japanin puutarhojen lisäksi kävin retkillä Tukholmassa sekä
Zetasissa että
Rosendalsin puutarhoissa, bloggaajatapaamisessa
Tahvosilla, Länsi-Suomessa
Vakka-Taimessa ja
Suvikummun Marjan kauniissa puutarhassa, Helsingissä
Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja loppukesällä vielä Mustilan arboretumin ja puutarhan taimipäivillä. Liedossa olevaa
Pelargonitaivasta unohtamatta.
Myös siirtolapuutarhassa tapahtui unelmien toteutusta. Yksi vuoden projekteista oli
kompostialueen uudelleen järjestäminen ja järkeistäminen. Keväällä urakoin tyhjentämällä neljä kompostia, niistä kaksi vanhinta sai myös uudet kodit. Toinen lähti naapureille ja toinen Espooseen. Jäljelle jäi kaksi lähes samanlaista ja lisäksi blogiyhteistyön myötä palstalle tuli Kekkilän lämpökompostori. Yksi lehtikomposti odottaa vielä tyhjennystä, se olkoot tulevan kevään projekti.
Asettelin kompostit uusiksi, siistin ympäristöä ja kompostien viereen tuli
uusi työpöytä. Siirsin isoksi puskaksi kasvaneen ruusuherukan kompostialueelle. Oi, miten iloitsen siistiytyneestä alueesta, joka myös muuttui samalla käytännöllisemmäksi.
Vuoden paras muutos siirtolapuutarhassa oli kuitenkin
huussi. Pitkän pohdinnan jälkeen isäni avustuksella mökin rojuvarasto muuttui hienoksi huussiksi. Kekkilän Kuivikekäymälä toi aivan uutta mukavuutta mökkeilyyn, enää ei tarvitse keskeyttää puutarhatöitä vessaan lähdön takia, vaan nopea pistäytyminen huussissa riittää.
Varasto muuttui erittäin tyylikkääksi tyhjentämällä se rojusta, maalilla ja tapetilla. Pienet yksityiskohdat täydentävät tyylin, suurin osa niistä on tuliaisia Japanista - ihania muistoja matkalta. Lanseerasin myös konseptin huussikukat. Ehdottomasti jatkoon.
Vähemmän mukava uusi projekti on
taistelu vuohenkelloa vastaan. Vuohenkelloa kasvaa parissa kohtaa palstaa. Toisen vuohenkellojen asuttaman alueen kasvit kaivoin keväällä ylös, poistin enimmät vuohenkellon juuret ja alueelle levinneet heinät. Tilalle istutin uusia perennoja mm. kaksi uutta pionia, joista toinen taisi valitettavasti jo kuolla. Taistelu tulee jatkumaan seuravina vuosina. Kysyin vinkkejä vuohenkellon hävittämiseen
Leena Luodolta, kun hän oli pitämässä siirtolapuutarhureille luentoa. Hän ehdotti näännytystä ja sitä aionkin jatkaa.
Yksi pidempiaikainen projekti nytkähti kesällä roimasti eteenpäin.
Palstan takanurkassa on ollut iso sotku syreeniä, villiviiniä ja pienikukkaista kärhöä. Lisäksi vieressä olevat vadelmat tykkäävät levittäytyä alueelle. Olen useamman vuoden aikana karsinut syreeniä. Se on kasvanut niin isoksi, että kukat killuvat jossain kolmessa metrissä ja muutenkin varjostaa pimeintä nurkkaa palstalla. Syreenissä kiipeilevät villiviini ja kärhö karsiutuvat samaa tahtia syreenin kanssa. Ne tarvitset omat tuet, jotta eivät ole sotkussa syreenin kanssa. Villiviinin aion ohjata
uuteen köynnöstukeen, kärhölle olen tilannut isältä uuden obeliskin.
Pieni potagerini laajeni
yhden pienen lavankauluksen verran. Se tuli palstalle sen verran myöhään, että istutin siihen vasta lokakuussa talvivalkosipulit ja kylvin vihannesten siemeniä. Potager on kyllä ollut yksi eniten iloa tuottavista asioista puutarhassa. Se tuottaa silmäniloa, mutta myös vähäsen herkkuja ruokapöytään ja kukkia maljakoihin.
Potagerissa oli ensi kertaa myös
niitty laatikossa. Sain idean
Lobster and Swan -blogista. Niitty oli pieni tekoni puutarhan ötököiden monimuotoisuuden eteen. Toivon niityn itse kylväytyneen laatikkoon, jotta voin ensi kesänäkin ilahduttaa sekä itseäni että ötököitä.
Pieni kesällä toteutunut puutarhaunelmani oli
vesiaihe. Olen pitkään haaveillut vesiaiheesta, vaan en ole keksinyt sille sopivaa paikkaa. Kun sattumalta löysin Tori.fi:stä vanhan sinkkiammeen, keksin tehdä siirrettävän vesiaiheen. Pieni pulputtava suihkulähde on ilahduttanut - aina kun vaan toimii, se nimittäin vaatii täyden auringonpaisteen toimiaakseen moitteettomasti.
Kuluneena kesänä olen tuntenut sekä suurta iloa ja ylpeyttä että ärsytystä siivottomasta palstastani. Riippuu mihin sitä itseään ja puutarhaansa vertaa. Osa palstasta on kesken ja vaiheessa, osa taas vain hetki sitten parannettu. Näin vuoden lopuksi on hyvä koota itselle muistutuksesi tehdyt asiat, paljon on tehty, vaikka hommaa toki on seuraavillekin vuosille runsaasti. Pitäisi olla itselle armollisempi, eikä vain nähdä puutteita tai tekemättömiä töitä.
Vuosi 2019 oli ensimmäinen vuoteni siirtolapuutarhamme hallituksessa. On ollut silmiä avaava kuinka paljon jotkut palstalaiset, esimerkiksi yhdistyksen sihteeri, tekee työtä siirtolapuutarhan hyväksi. On ollut myös mielenkiintoistaa sukeltaa yhdistyksen asioihin, kuinka paljon erilaisia asioita kiertää hallituksen pöydällä, keskusteltavina, vaatien päätöstä ja toimeenpanoa. Olen erityisen ilahtunut, kun olen päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin. Se on ollut suuri rikkaus.
Oma panokseni on ollut uudistaa yhdistyksen ilmoituksien ulkonäkö, valokuvaaminen tapahtumissa ja ideastani yhdistyksessä otettiin käyttöön sähköinen uutiskirje. Toimin uutiskirjeen kokoojana, se on ollut mielenkiintoinen projekti. Sähköiselle uutiskirjeelle on selvästi ollut tilausta, se on saanut erittäin hyvää palautetta siirtolapuutarhureilta.
Syyskuun lopulla tapahtunut
tapaturma katkaisi puutarhapuuhastelut ennen aikojaan. Ehdin kuitenkin saada sipulit maahan ja vanhempieni isolla avustuksella syystyöt saatettua loppuun. Polveni on vähitellen parempi, täysin kunnossa se ei vielä ole. Toivottavasti kuitenkin keväällä puutarhakauden alkaessa jo sillä mallilla, että kitkeminen ja lapiohommat onnistuvat. Vuoden 2019 postauksia selatessa iski suunnaton ikävä puutarhaan, mutta onneksi se kausi kohta starttaakin.