POTAGERIN SISUSTAMISTA.

Puutarhahommien kanssa on vähän odottava tunnelma ja olenkin käyttänyt ajan kantamalla tavaroita ulos mökistä ja järjestelemällä paikkoja. Mökin seinustalla sijainnut musta hyllykkö ja kompostialueella ollut ruukutuspöytä päätyivät potageriin. Hyllykön kannoin viikko sitten ja pöydän pari päivää sitten. Molemmat ideat tulivat yllättäen mieleen ja toteutusta oli kokeiltava heti.

Ruukutuspöydälle laitoin koristeeksi pari orvokkia. Työvälineet pitää tuoda pöydälle, mutta niitä en nyt tähän hätään löytynyt talvijemmasta.

Punasaviruukkuja minulla riittää, varsinkin "pelargonikokoa". Löysin lokakuun alussa läheiseltä roskalavalta 75 punasaviruukkua. Joitakin yksilöitä karttui lisäksi syksyn ja talven aikana Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Suurimmat aarteet ovat Tyrvään Saven kotimaassa valmistetut, niitä on muutama erikokoinen kokoelmassa.

Vanha myymälädisplay sai muutama vuosi sitten uuden elämän puutarhassani. Nyt kokeilen uutta paikkaa kasvatuslaatikoiden välissä. Olisiko se kiva tuossa? Viime vuonna tuossa oli daaliaruukku. Paikka on aika varjoisa viereisen luumupuun takia eikä siten paras mahdollinen daalialle. Harvennan luumupuuta vähitellen, mutta ei se silti taida tehdä paikasta kovinkaan valoisaa.

Hyllyille ehkä täytyy siirtää nyt ruukutuspöydän hyllyllä olevia pienempiä punasaviruukkuja. Hyllykön hyllyjen väliä ei ole kovinkaan korkea, joten sinne ei saa korkeita tavaroita laitettua toisin kuin ruukutuspöydän hyllylle. Musta tausta ja terrakotan väriset ruukut toimii kivasti visuaalisesti yhteen. Ehkä myös jotakin roikkuvaa vihreyttä olisi kiva saada hyllyille.

Hyllykön alaosassa on liukuovella oleva osio. Liukuovi ei hirveän hyvin toimi ulko-olosuhteissa, kun oven vaneri turpoaa jumiin omaan hahloonsa. Siksi ovi on auki ja näkyvillä on displayn alkuperäinen - keltainen väri. Ovi joutaa kokonaan pois ja alaosaan voi säilöä jotain isompaa.

Aika kiva tuo ruukutuspöytä tuossa. Harkitsin siihen ensin pientä lavaa, mutta taidan kokeilla tämän kesän työskentelytilaa tuossa. Pöydän jalkojen alla on nyt neljä vanhaa betonilaatan palaa. Jotain pitäisi keksiä huonosti kasvavan nurmikon tilalle. Laattoja ei ole enempää.

Loppuun ilahduttava, vaikkakin yksittäinen löytö - kevätkurjenmiekka, joka lienee 'Purple Hill' -lajiketta. Ihan superrrr upea väri ja ihanaa, että vihdoin jotain alkaa kukkia täällä meilläkin.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SIEMENKYLVÖT 2022.

Aloitin minäkin siemenkylvöt. Kylvölistalla oli kesäkukkia leikot mielessä. Hyötykasveja ei minun kasvatusmäärillä kannata esikasvattaa ja kävikin niin näppärästi, että sain kaksi tomaatintainta uudesta työpaikastani. Olen perinteisesti ostanut pari tomaattia, kurkun ja chilin Kotipuutarha-lehden Versoo-tapahtumasta, vaan sitä ei tänä vuonna järjestetä. Enää siis pitää myöhemmin löytää kurkku ja chili jostain, mutta se ei liene ongelma. Jos siis saan tomaatit pysymään hengissä siihen saakka, että saan istutettua ne mökille.

Multaan kylvin seuraavia siemeniä:

Leijonenkita Antirrhinum majus 'Chantilly Salmon'

Leijonenkita Antirrhinum majus  'Madame Butterfly'

Leimu  Phlox drummondii grandiflora 'Cherry Caramel'

Leimu  Phlox drummondii  'Promise Peach'

Leimu  Phlox drummondii 'Ethnie Salmon'

Leimu  Phlox drummondii 'Promise Peach'

Punakeltto Crepis rubra 'Hawk's Beard'

Tähtitörmäkukka Scabiosa stellata 'Sternkugel'

Pyöröpallonhäntä Gomphera globosa

Iso-olkikukka Helichrysum bracteatum

Tähtikesäputki Orlaya grandiflora 'Snowballs'

Kiinanasteri Callistephus chinensis 'Reine-marguerite'

Koreatörmäkukka Scabiosa atropurpurea 'Black Knight'

Samalla esittelyssä kirppisostokseni, pieni sinkkinen metallilaatikosto, jonka tiesin heti käyvän siemenpussivarastoksi. Ostamista mietin kylläkin yön yli, joka on aina kirppistapauksissa vaarallista. Onneksi lokerikko kuitenkin odotteli minua hyllyssä seuraavan päivänä. Kolme laatikkoa ovat passelit, kun voi siemenpussit jakaa esikasvatettaviin, suorakylvettäviin ja kylmäkäsittelyn vaativiin eli syksyllä kylvettäviin. Laatikoihin voi laittaa jopa nimilaput oikeiden pussien helposti löytämiseksi.

Kylvin siemenet Biolanin sammalnappeihin, osan napeista laitoin minikasvihuoneisiin ja osan näihin huomattavasti paremman näköisiin lokerikkoihin.

Isäni teki minulle uuden kukkalaudan, jonne asettelin kylvöastiat. Eräs nimeltä mainitsematon on käynyt kävelemässä minikasvihuoneiden päällä, koska henkilökunta ei huomioinut raksuaikaa tarpeeksi ripeästi. Toisella kertaa toisen minikasvihuoneen kansi oli siirretty toisen, ilman kantta olleen päälle ja pienet taimet oli liiskaantuneet. Niiden toipuminen on vielä vaiheessa. Odotan jo innolla koulimista. 

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKIKIERROS.

Pieni katsaus mökin sisätiloihin. Tässä kohtaa vuotta mökki on muuttunut piukkaan pakatuksi talvivarastoksi ja nämä näkymät ovat enää kaunis muisto. Mökin sisällä tapahtui pieniä uudistuksia, tuli kuvan naulakko seinälle ja myllersin kuistia uuteen uskoon, niistä kirjoittelin jo aikaisemmin. Jämähdän helposti tuttuihin, hyväksi havaittuihin kuvioihin eikä mökissä hirveästi mikään ole muuten muuttunut.

Lastu-tuoli on mökissä se tuoli, jolle pinotaan kaikki vaatteet. Sellainenhan pitää joka kodissa (ja mökissä) olla.

Miso esittelee kimpun lumikärhöä.

Kissajoogaa à la Miso.

Mökin kuisti on rakennettu jälkeenpäin ja siitä muistona on sisäikkuna, joka on mielestäni ihana yksityiskohta. Sisäikkunalla on puulaatikossa maljakkokäytössä olevia pulloja...

... ja pieni kirjasto.

Keittiönurkkauksen tauluseinään tuli tänä vuonna lisäys - kissanpää. Keraamisen kissanpään olen napannut Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja se on yksi lempparilöytöjäni. Niin uniikki!

Kissanpääkeramiikan lisäksi keittiöön tuli uusi, vanha jääkaappi. Sain vanhemmiltani tilavamman jääkaapin. Se on ihanan iso, mutta myös korkeampi kuin edellinen ja sen päällinen on työpöytätilana. Jotain myös lähti pois, nimittäin pakastin. Vuoden vanha pakastin sanoi sopimuksen irti ja lopetti pakastamisen. Verkkokaupalla ei ollut toimittaa vastaavaa tilalle, joten sain rahat takaisin. Ensi vuonna on pienen pakastamisen etsintä edessä. Ehdin jo tottua jääpala- ja jäätelövarastoihin mökillä.

Marimekon Oiva-mukit lisääntyivät vuoden aikana yhdellä kappaleella, oikeassa ylänurkassa pilkottavalla.

Kuistillakaan ei enää ole tämän näköistä, se on tällä hetkellä ruukkuvarastona. Olen edellisistä talvista oppineena koonnut kuistille kaikki pienehköt ruukut, tilpehöörit ja työvälineet, joita kuvittelen voivani tarvita talvella. Viime vuonna kiipeilin kalusteiden päällä, kun etsin jouluasetelmiin astioita.

Mukavaa viikonloppua!

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PELARGONIN SIEMENKYLVÖ.

Aloitin siemenkylvöt. Ei puhuta esikasvatuksesta, sillä kylvin turvepotteihin pelargoniystävältä viime syksynä saatuja pelargonin siemeniä. :) Siemenet ovat peräisin pelargonista, jonka ystäväni on kasvattanut Australiasta tuomistaan siemenistä. Muistaakseni hän on ostanut siemenet kasvitieteellisestä puutarhasta ja niiden pitäisi olla australian villipelargonin. Olen saanut aiemmin häneltä niistä siemenistä kasvatetun taimen, joka valitettavasti on jo kompostissa, se oli aivan eri näköinen kuin täällä myytävät australian villipelargonin nimellä olevat kasvit. Jännä nähdä mitä näistä tulee vai tuleeko mitään.

Otin käyttöön yhden uusista sinkkiastioista. Lokeroon mahtui täydellisesti kasvualustanappi.

Minusta on kiehtovaa seurata miten vesitilkan lisääminen pullauttaa litteät napit pieniksi poteiksi.

Siemeniä oli yhteensä 20. Laitoin kahdeksan pussiin ja siemenjemmaan, loput 12 kylvin nappeihin. Siementen päälle ripottelin vermikuliittia, asetin muovikelmun laatikon päälle ja vein astian kylpyhuoneeseen lattialämmityksen päälle. Asuntoni on lämmennyt sään mukana ja tehnyt lattialämmityksestä turhan, joten harkitsen napsauttavani lämmityksen pois ja tuovani kylvöastian keittiön pöydälle kuten ennenkin. Kun kylvöt ovat monta kertaa päivässä nenän edessä, saatan muistaa kastellakin niitä.

Kylvön jälkeen mietin, että taisin hieman liioiteilla siemenmäärän suhteen. JOS kaikki itävät, mitä ihmettä teen 12 taimella? Tai edes viidellä. Kääk. :) Toki toivon kylvön onnistumista.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

TISKIVUORO.

Viittasin Puutarhavuosi 2020 -postauksessa pariinkin kertaan mökkeilyyn vaatimattomien mukavuuksien äärellä. Olen tavattoman mukavuudenhaluinen ja siksi en koskaan ole lämmennyt sellaiselle perinteiselle mökkeilylle, jossa mennä jonnekin metsän keskelle olemaan ilman vettä tai sähköä. Siirtolapuutarhapalstalleni tulee kesävesi ja mökkiin sähköt, en ole vailla mukavuuksia, vain ehkä hieman kevennetyin versioin. Silti elämä mökillä vie enemmän aikaa perusasioiden äärellä kuin kotona.

Esimerkiksi astioiden pesu on jokseenkin vaivalloinen projekti, mutta en myöskään halua käyttää kertakäyttöisiä astioita vaan käytän posliinilautasia ja juomalaseja. Minulla ei ole kotonakaan astianpesukonetta, mutta silti tiskaus käy kätevämmin kotona.

Homma alkaa aina veden hakemisella ja lämmityksellä. Minulla vedenkeitin, jossa lämmitän useita kannullisia vettä. Se on nopeampaa kuin kattilassa ja lieden levyllä veden lämmittäminen. Kumisiin pesualtaaseen yleensä jaksan kuumentaa kolme kannullista vettä, loput veden valutan kylmänä suoraan hanasta. Huuhteluvettä en yleensä enää malta lämmitellä yhtään, vaan siihenkin haen suoraan hanasta veden. Tiskaan aina ulkona, metallipöydän päällä. Lataan ensimmäiseksi aterimet, juomalasit ja mukit likoamaan. Pesun jälkeen siirrän ne huuhtelualtaaseen, samalla laitan uudet astiat pesuaineveteen ja huuhtelen pestyt saippuasta ja vien ne mökkiin kuivumaan. Ramppaan tiskialtaiden ja sisällä olevan kuivaustelineen välillä mo-nes-ti.

Mökin sisällä on kuivausteline, jonne ladon astiat kuivumaan. Osan laseista ja rumat muovikipot laitan kuivauskaappiin, oven taakse piiloon. Tykkään kuivaustelineen ulkonäöstä kovasti, mutta kiroan joka kerta aterintelineen isoja rakoja. Vanhat Hackman/Sorsakoski-aterimet solahtavat väleistä iloisesti ja jäävät jumiin ellei ole tarkkana.

Kuvassa näkyy perinteinen tiskipöytä, mutta se on huijausta. Mökissä eikä koko palstalla ole viemäröintiä, joten altaisiin ei voi kaataa mitään. Taaimmaisessa altaassa pidän kannellista astiaa, johon biojätteen voi kerätä ennen kuin sen vie kompostiin. Etummaisessa altaassa säilytän toista kumisista pesualtaista. Siihen voi kaataa vedet ja muut nesteet tarvittaessa.

Mökin astiat ovat iloisen sekalaista seurakuntaa. Olen ostanut jonkun verran Marimekon Oiva Siirtolapuutarha- ja Räsymatto-sarjaa mökille. Kuvassa olevat pyöreät leipälautaset ovat vanhaa Arabiaa, ne olivat mökissä ostaessani sen irtaimistoineen. Ruokalautaset ovat myös vanhaa Arabiaa, ne olen haalinut ilmaiseksi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.

Tiskaan harvakseltaan, joten astioita on kerralla enemmän pestäväksi. Silloin isoimmat astiat eivät yleensä mahdu kuivaustelineeseen, vaan joudun hyödyntämään pyyhkeitä ja tasoja. Kuvassa oleva puna-valkoinen pyyhe on tuliainen Japanista. Se on ihan mahtavaa materiaalia, niin imukykyistä. Pidän myös sen ulkonäöstä, puhumattakaan tunnearvosta. Muistan siitä aina vierailun Narassa.

Kun astiat on pesty ja aseteltu kuivumaan, pitää tyhjentää pesualtaat. Saippuaveden kaadan kompostiin, huuhtelen ja taas kaadan vedet kompostiin. Sama homma huuhteluveden kanssa. Tämän takia käytän ainoastaan ekologisia, luonnossa hajoavia pesuaineita. 

Tiskausprojektin aikana tulee huomaamatta runsaasti askeleita, kun hakee monta kertaa vettä, tyhjentää vedet palstan toiseen päähän, ramppaa ulos ja sisälle kantaen astioita. Lopuksi pyyhin metallipöydän, sillä tiskatessa aina roiskuu ja asetan pöydän yllä olevan vesisäiliön alle toisen pesualtaista, riisun kumihanskat ja heittäydyn jonnekin varjoisaan paikkaan toipumaan urakasta. :) 

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KESÄPESÄN VALOJUHLAT.

Siirtolapuutarhassa juhlitaan elokuun hämäriä iltoja valojuhlilla myöhemmin, mutta olen nyt viime päivinä viettänyt omia valojuhlia joka ilta palstallani, koska miksipäs ei. Tykkään hirmuisesti poltella kynttilöitä, se luo niin kivan tunnelman ja pienen valopilkut muuten niin pimeässä puutarhassa ovat jotenkin rauhoittavat.

Pieni kivilyhtyni tuikkii lämpökynttilän voimalla bambun kupeessa. Onneksi ostin lyhdyn epäröinnistä huolimatta, siitä on ollut iso ilo viime päivinä.

Pentikin Nagoya-lyhdyt ovat vuosien saatossa ruostuneet kauniiksi. Toisesta on mennyt lasinen kupu rikki, mutta onneksi kynttilä palaa tyyninä iltoina. Ostin nämä noin kymmenen vuotta sitten silloiselle parvekkeelle ja edelleen pidän niiden muodosta, kuin japanilaiset paperilyhdyt.

Omenapuussa roikkuu kynttelikkö ja kynttilikössä kynttilät. Älkää huoliko, kyseessä ei ole aidot kruunukynttilät, vaan paristolla toimivat LED-valot. En millään uskaltaisi poltella pitkiä kynttilöitä puussa heilumassa, joten paristovalot ovat ihan täydelliset tunnelman tuojat.

Pöydällä on kaksi vanhaa lasipurkkia ja niissä äidiltä saadut kynttiläpidikkeet kynttilöineen. Olen muutaman viikon harkinnut tuovani Kivi-kynttilälyhdyt mökille, mutta vielä en ole jaksanut hakea laatikkoa kellarista ja kantaa mökille. Hirveä homma, joskus laiskuudellani ei ole mitään rajaa. :) Ehkä sitten varsinaisiin valojuhliin.

Kun mökin edustan sirkusvalot ovat iltaisin käytössä, mökki loistaa kuin majakka.

Mökin kiinteä ulkovalo valaisee vierellään roikkuvat koinoborit. Mökin sisällekin tykkään laittaa iltaisin heti hämärtyessä keijuvalot päälle ja sytytellä sisällekin parit kynttilät tuomaan tunnelmaa ja hieman myös lämmittämään illaksi viilenevää mökkiä.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest