MÖKKI JA PALSTA TAMMIKUUSSA 2020.

Jaahas. Ihan samalta näyttää edelleen kuin lokakuussakin. Ja marras- ja joulukuussa. Otin jo kertaalleen nämä tammikuun kuvat, mutta viikko sitten sunnuntaina oli niin hämärää, että kuvista tuli hirveän suttuiset. Tällä kertaa oli aavistuksen kirkkaampi päivä.

Jouluruusu on edelleen nupulla. Istutin kokeeksi maahan yhden viime joulun jouluruusuista. Pakkasia ei näytä olevan hetkeen tulossa, josko se viihtyisi paremmin kosteassa ulkoilmassa kuin sisällä. Kotiin jäi vielä kaksi valkoista ja yksi marjapuuronvärinen jouluruusu.

Melkein koko potager kuvassa. Eipä palstalla hirveästi leveyttä ole. Kuvan ulkopuolella on n. pari metriä molemmin puolin.

Sijoitin kuukausi sitten lumilapion portin pieleen odottamaan lumisateita. Ettei tarvitse lumessa kahlata. Ehkä manasin lumettoman talven. En valita, suorastaan kiitän onneani. Leikatun polven kanssa liukkailla keleillä pystyssä pysyminen olisi haasteellista.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KYSY PUUTARHURILTA.

 

 Blogiyhteistyö: Minerva Kustannus

Kirsi Tuomisen kirjoittama Kysy puutarhurilta - Ammattilaisen parhaat vinkin puutarhaan ja parvekkeelle on kattava opas aloittelevalle kuin myös kokoneemmallekin puutarhurille. Kirja on jaettu eri aiheiden mukaisiin osioihin, kuten Hyvä kasvualusta, Kompostointi ja Tuholaisten torjunta. Osioiden alta löytyy lyhyt kysymys ja kokeneen hortonomin, puutarhaopettajan ja -neuvojan vastaus pulmaan.

Annan hieman miinusta tylsästä ulkoasusta, lähes kaikki kirjan kuvat ovat kuvapankkikuvia, jotka tekevät kirjasta vähän steriilin oloisen.

*Kirja saatu Minerva Kustannukselta.

 

 

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

YRTTIMAA - RUUKKU- JA PUUTARHAVILJELIJÄN OPAS.

Blogiyhteistyö: Minerva Kustannus

Olen ennenkin todennut, että olen täysi aloittelija hyötykasvatuksessa. Olen vasta muutaman vuoden ajan perehtynyt vähän enemmän hyötykasveihin ja pieni potagerini on ilahduttanut pienellä sadolla. Olen kasvattanut muutamaa yrttiä, minttua ja vadelmien keskeltä löytynyttä mäkimeiramia. Ne ovat olleet kesät ruukuissa ja talvehtineet lavankauluksessa. Huomaan niiden kärsivän pienehköistä ruukuista ja siksi niiden varalle - ja myös muutamalle uutuudelle on ensi kesälle uusi suunnitelma ajatuksissa.

Lähes yrttinoviisina aionkin nyt talven aikana ottaa tämän Agneta Ulleniuksen kirjan Yrttimaa - Ruukku- ja puutarhaviljelijän opas tarkempaan syyniin. Kirja antaa vinkit viljelyyn, kasvatukseen, yrttitarhan perustamiseen ruukkuihin ja sadonkorjuuseen. Sen pääpaino on kuitenkin hyvin perusteellisessa 25 eri yrtin esittelyssä, perinteisistä tillistä ja persiljasta curry-yrttiin ja tarhamaltsaan.

 

*Kirja saatu Minerva Kustannukselta.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KIITOLLISUUS.

Välillä iskee turhautuminen ja harmistus puutarhaan. Se näyttää sekaiselta, keskeneräiseltä ja joka paikka tuntuu tursuavan rikkaruohoja tai joku kasvi on päässyt levittäytymään liikaa. Puuhaa ja projekteja riittää, keskeneräisyys vaivaa koko ajan. Välillä on ideoita, välillä tarmoa edistää asioita. Välillä ne kummatkin ovat hukassa.

Joskus auttaa, että leikkaa nurmikon. Joskus mieli keksii ratkaisun ongelmaan ja pienellä tai suurella vaivalla paikat kohentuu. Joskus pitää keskittyä pieniin asioihin, jotka ovat kohdillaan ja vain tuijotella niitä. Olla kiitollinen jo saavutetuista onnistumisista ja nauttia niistä.

Koin viime vuonna useamman kerran turhautumista puutarhan kanssa ja päätin pysähtyä miettimään niitä asioita ja kohtia puutarhassa, jotka miellyttävät. Olla niistä tyytyväinen, muistuttaa itseään, että on tässä aika paljon saatu vuosien mittaan aikaan. Yhden naisen projektien resurssit ovat kaksi kättä ja yksi pieni palkkapussi, ei voi vaatia liikoja. Päätin koota muutamia pieniä juttuja itselle muistiksi.

Viime kesän uutuus - aamiaispöytä. Kokosin palstalla olleista kalusteista mökin oven eteen pienen tuoli-pöytäsetin. Ajattelin sen olevan aamiaispöytä, koska tähän kohtaa palstaa paistaa aamuaurinko. Kokemus tosin paljasti, että aamulla tässä on aivan liian kuumaa makuuni ja paikka on vähän turhan lähellä aamuvirkkujen ja työtelijäiden naapurien rajaa. Mieluummin istun tässä muuhun aikaan päivästä, mutta ideana jatkoon. {tuolla takana siintää se monesti puhumani rytöalue syreeneineen, kärhöineen ja villiviineineen - sekä vattupuskineen}

Tosi pieni juttu, mutta sitäkin suurempi ilo. Takaportin alla on sorainen pohjamaa, se on kanien helposti kaivettavissa, vaan nyt on vähän hankalampaa kun tajusin laittaa portin alle laakean astinkiven. Sisääntulo näyttää nyt paljon viimeistellymmältä kiven ansiosta. Ensi kesänä toivottavasti vielä paremmalta, olen tilannut isältä uuden, kauniimman portin tähänkin.

Huussikukat. Huussi itsessään on iso ilo, mutta aina voi nostattaa tunnelmaa ja viimeistellä näkymää kukilla. Ostin täydellisen pienen korin Japanista, sen sisällä on Oiva Toikan suunnitteleman Saana-sarjan juomalasi, jossa kukat ovat.

Pieni kivipuutarha huussin oven takana. Repsottava suodatinkangas ei ole kaunis näky, mutta sähköremontin myötä tuosta tullaan kaivamaan pieni oja sähkökaapeleille, joten uusiksi menee.

Mökin ovessa roikkuvat noren-verhot. Pieni Japani-twisti, joka ei tunnu päälleliimatulta. Ostin verhot Japanista vuonna 2011, samana vuonna ostin myös itse palstan. Kuistin verhot ovat samaa sarjaa ja samalla reissulla ostetut. Ne jaksavat ilahduttaa, ne ovat täydelliset sekä kooltaan, materiaaliltaan että kuosiltaan. Onneksi tajusin ostaa ne, tosin jouduin sitä varten tekemään reissun toiselle puolelle Tokiota, kun en ekalla kerralla heti hoksannut tehdä ostoksia täydellisistä mökkiverhoista.

Yksi ensimmäisistä palstalle valmistuneista kohteista on pyöräparkki. Ei ehkä se viehättävin näkymä, mutta käynnöllinen. Pieni laatoitettu alue sijaitsee heti portin vieressä, siihen on helppo parkkeerata fillari pois tieltä. Polkupyörän viereen mahtuu sopivasti kottikärryt. Tilaa jää vielä laatikolle, joka kätkee sisäänsä avattuja multa- ja katepusseja.

Orapihlaja-aidan poisto. Orapihjala ei ole lemppariani, se inhottavan piikikäs ja on täysin sietämätöntä kitkeä pensaan juurelta. Projekti on vielä kesken, portin pielessä näkyy rankoja, jotka vaativat ylöskaivuuta. Leikkasin aidan kuun mukaan parhaaseen aikaan näivettämistä ajatellen. Toivottavasti toimii. Haaveilen tilalle jotain kauniisti kukkivaa pensasta, mutta siihen on vielä aikaa.

Nyt kun tässä katselen tätä kuvaa, aloin miettiä sopisiko tuohon valkoinen, puuaita? Koko palstaa ei saa puisella aidalla vuorata, mutta tämän etureunan saa. Se taitaa vaatia rakennusluvan. Ehkä pitää vähän muhitella asiaa ja miettiä minkänäköinen aita voisi tulla kyseeseen.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PUUTARHAVUOSI 2019 -HAASTE.

Sain Puutarhavuosi 2019 -haasteen   Vaalean Vihreää -blogista, kiitos! Haasteen on laittanut alulle Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista.

​1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / Koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä 

Vaihtoehto e. Olin huhti-toukokuussa kaksi viikkoa poissa puutarhasta, aika sisälsi sekä pääsiäisen että vapun loistavat puutarhapuuhailuvapaat. Niin ja tein niityn laatikkoon ja vesiaiheen ammeeseen, koska pieni palsta.

​2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Vaihtoehto c. Suunnilleen joo. En tee kovinkaan tarkkoja suunnitelmia, lähinnä idoita ja summittaisia luonnoksia, koska ikinä ei voi tietää minkä herkun joutuu yllättäen ostamaan ja sijoittamaan "jonnekin" ja sitten lähtee sellainen lumipalloefekti pyörimään että.

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Kyllähän niitä tuli, ehkä joitakin pyörälastillisia, sillä puutarha on pieni ja kuljetusvälineenä on kädet ja Jopo.

​4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

C. Ainakin neidonhiuspuu tuli menetettyä, muita ei tule juuri nyt mieleen, mutta varmasti on muitakin.

​5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Pallohortensia 'Hayes Starburst'ia, sinisateen kukintaa enkä orangeriaa. Viimeisintä en tule koskaan saamaankaan, keskimmäinenkin on vähän epävarmaa ellei ilmastonmuutos tee suotuisempaa ilmastoa ihan hetkessä. Ensimmäinen on saavutettavissa, jos vain jostain löydän taimen.

 ​
6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

C. Huussi. Ei ole liity sinänsä puutarhaan, mutta tämä blogi onkin siirtolapuutarhablogi ja huussin tulo oli toivottu ja miten se vei mökin mukavuudet ihan uudelle tasolle.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Kompostialueen siistiminen ja uudelleen järjestely. Se toi alueelle lisää käyttömukavuutta ja silmäniloa. Jos nyt kompostit silmäniloa voivat olla.

​8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Toistan itseäni, mutta huussi. Muodonmuutos hyljeksitystä varastosta kauniiksi vessaksi on valtava. Rakastan sinne valitsemaani tapettia ja pieniä tilpehöörejä, jotka ovat suurimmaksi osaksi muistoja Japanin matkalta.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

Voiko puutarhaan tehdä virhehankintoja? Vastaan a.

​10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Sinisateet. Joka vuosi pelkään menettäneeni ne, mutta toistaiseksi ne molemmat ovat joka vuosi sinnikkäästi kasvaneet. Viime vuonna toinen aloitti kasvun todella myöhään, olin jo luopunut toivosta, mutta en muistanut/ehtinyt kaivaa kasvia ylöskään. Onneksi!

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Mahdollisesti kuollut pioni, jonka istutin tänä vuonna. Harmittaa, kun se taisi kuolla kuivuuteen. Olisin sen voinut pelastaa, jos olisin tajunnut aiemmin.

​ 

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Varsinaista puutarhabudjettia ei ole, suurin puutarhaan kohdistuva kulu on maavuokra, sähkö-, vesi-, jäte-, vartiointikulut ja yhdistysten jäsenmaksut, jotka maksetaan kerralla heinäkuussa. Viime vuonna Japanin matkani vei kiitettävästi rahoja, se ei ollut varsinainen puutarhamatka, vaikka kävinkin useissa puutarhakohteissa.

​13. Mitä opit? 

Vuohenkello on kasvi helvetistä.

​14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

A ja d. Helsingissä on lumetonta ja niin saisi pysyäkin, ihan vaikka vaan leikatun polveni takia. Voidaan hypätä talven ohi ja siirtyä suoraan kevääseen. Suunnitelmien suuruudesta en niin tiedä, mutta jotain muutosta on kyllä mietinnässä.

En nyt keksi ketä haastaisin, mutta jos et ole vielä haastetta saanut, niin ota vastaan tästä.

​Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

ORAVANKESÄPESÄN DAALIOITA 2019.

Daalia Dahlia 'Ekaterina'

Pieni katsaus Oravankesäpesän vuoden 2019 daalioihin. Ensimmäiset daaliat saapuivat vuonna 2018 palstalleni, niitä oli silloin seitsemän. Talvetin ne kellarissa muoviämpäreissä. Lähes kaikkissa oli elonmerkkejä seuraavana keväänä. Lisäksi tilasin viime vuonna 11 daalian juurakkoa ja sain tilauksen mukana kaupan päälle 10 juurakkoa. Viime vuonna daaliamäärä siis triplaantui puutarhassani.

Kaunein oli ehdottomasti 'Ekaterina'. Aivan hurmaava. Se kukki runsaasti ja oli ehdottomasti daalioiden kuningatar. Ei, minulla ei ole eikä tule 'Cafe au Lait' -daalia, se on makuuni aivan liian beige. :)

Daalia Dahlia 'Jowey Mirella'

Daalia Dahlia 'Miracle Princess'

Daalia Dahlia 'Verrones Obsidian'

Tummanpunaisilla kukilla on aina paikka sydämessäni - ja tietenkin puutarhassani. Noin muuten olin ongelmissa daalioiden kanssa. Olin suunnitellut laittavani ne ruukkuihin ja olinkin hankkinut muutaman uuden ison ruukun, mutta 10 ylimääräistä juurakkoa ja talvetettujen kasvuunlähtö aiheutti päänvaivaa.

Daalia Dahlia 'Javier G'

Daalia Dahlia 'Merlot Magic'

Daalia Dahlia 'Park Princess'

Yksi {tai kaksi} kaupan päällistä ei lähtenyt lainkaan kasvuun. Loput kyllä kasvoivat, mutta kukinta ei ollut kovinkaan rehevää. Ehkä johtui liian monesta juurakosta samassa ruukussa ja/tai lannoituksen puutteesta. Kastelin daalioita kuivan kesän myötä, mutta suoraan letkusta. Olen surkea lannoittaja ja pitäisikin huolehtia istutuksen yhteydessä lannoitus kuntoon, edes alkukesäksi. Muutamaan iski joku ötökkä ja söi lehdet repaleisiksi.

Daalia Dahlia 'Diana's Memory'

Daalia Dahlia 'Maya'

Daalia Dahlia 'Frost Nip'

Daalia Dahlia 'Tahiti Sunrise'

'Tahiti Sunrise' on niitä kaupan päällisiä, on oman makuuni turhan räväkkä, mutta kun ilmaiseksi sai... Osa daalioista on jäänyt kuvaamatta, harmillista. Uusi yritys ensi kesänä, jos vain juurakot sinnittelevät sinne asti. Syksyn tullen kaivoin ne ruukuista tai itse asiassa kaivoin yhden erän ja sitten kävi pieni tapaturma ja loput ruukkujen tyhjennykset hoitivat vanhempani. Tämän talven daalian juurakot ovat vanhempieni autotallissa yhdessä kannan ja jättiverbenan juurakon kanssa. Kohtahan ne saa jo kaivaa esiin. ;)

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest