SYYSLEIMUJEN AIKAAN.

29 heinäkuuta 2020


Syysleimu | Phlox paniculata
Syysleimut kukkivat nyt täydellä terällä. Tai no rehellisesti sanottuna, en kyllä tiedä ovatko nämä palstan alkuperäisiin kuuluvat syysleimuja vai jotain muita. Valkoinen aloitti ja muut punertavan sävyiset jatkavat. Mökkipolun toisella puolella oleva viileän liila leimu ei ole aloitellut urakkaansa.

Syysleimu | Phlox paniculata
 Tumman purppuraisen ja vaalean kaksivärisen syysleimun yhdistelmä on aivan vastustamaton.

Syysleimu | Phlox paniculata
Näiden takana vaaleana läikkänä näkyy vaalean punainen isotähtiputki. Ihania sävyjä.

Syysleimu | Phlox paniculata

Syysleimu | Phlox paniculata

Kärhö | Clematis Clematis Jackmanii-group 'Niobe'
Ihanan tummaa purppuraa löytyy myös Niobe-kärhöstä. Olen tyytyväinen, että tämä kolmas istutettu Niobe on vihdoin asettunut taloksi ja kukkii. Sen väri upottavan samettinen. Köynnöskaaren toiselle puolelle istutin keväällä Lidlistä ostetun vuorikärhö Clematis montana 'Rubensin'. Luulin alkukesästä menettäneeni sen, kun pieni taimi oli ruskistunut. Sen jälkeen olen muistanut kastella sitä ja se on lähtenyt ilokseni kasvuun.

Tarhaviinikärhö | Clematis Viticella-group 'Purpurea Plena Elegans'
Toisessa kaaressa kasvaa jo alkukesästä kukkinut Alppikärhö Clematis atragene 'Purple Dream' ja kuvassa oleva, nyt kukkiva Tarhaviinikärhö 'Purpurea Plena Elegans'. Tämäkin on tänä vuonna tuuheutunut mukavasti, parina viime vuotena se on ollut aika pieni rimpula. Toivottavasti tulevina kesinä kärhöt valtaavat kaaret ihan kunnolla.

Helminukkajäkkärä + punaluppio | Anaphalis margaritacea + Sanguisorba officinalis 'Tanna'


Viimeisenä valkoisen ja purppuran soma liitto. Helminukkajäkkärä on ostos viime vuoden syystorilta, täältä siirtolapuutarhasta. Samalla kertaa ostin myös nukkapähkämön, mutta sitä ei ole tänä vuonna näkynyt. Helminukkajäkkärän {mikä nimi} kaverina on punaluppio 'Tanna'. Luppion ovat ehdottomia lemppareita ja olen niitä vähän keräillyt puutarhaan.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


HELSINGIN SANOMAT 26.7.2020

26 heinäkuuta 2020







Tutun näköinen siirtolapuutarhapalsta ja sen omistaja keekoili tänään Helsingin Sanomien Koti-liitteessä. :)

Teksti: Susanna Karhapää
Kuvat: Juhani Niiranen / HS



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


HEINÄKUUN KUKKIJOITA.

25 heinäkuuta 2020


Kanadanlilja | Lilium canadense coccineum 
Olimme taas pidemmän pätkän mökkeilemässä, kun kelit viileni lähdimme Murusen kanssa kotiin. Kun ulkona viilenee, viilenee myös mökin sisällä. Kissalämpömittarista näkyy milloin on liian viileää - kun kissa nukkuu tiukalla kerällä eikä tunnu pääsevän edes tarpeeksi tiukaksi ja lämpimäksi paketiksi - silloin. Sopivilla keleillä Murunen nukkuu väljemmässä kiepissä. Mökillä on sähköpatteri, mutta minua vähän arveluttaa sen käyttäminen. Se on toiminut moitteettomasti, mutta jostain syytä olen alkanut pelätä sen syttymistä tuleen.

Kanadanlilja | Lilium canadense coccineum 
Mutta sitten asiaan eli kukkiin. Ensimmäisenä upean värinen kanadanlilja. Olin vähän hukassa tämän nimen kanssa, mutta sain apua Saaripalstan Sailalta Instagramissa. Olen ostanut useamman liljan Vakka-Taimesta ja aluksi veikkailin tätä sellaiseksi, jonka Vesa myi melkein samannäköisenä kuin joku tilaamani, jota ei sitten löytynytkään. Kävin kaikki taimilaput läpi ja sieltä löytyi salaperäinen tieto, joka täsmäsi Sailan veikkaukseen.

Heti muistin, että yhtenä vuona ihastelimme monen bloggaajan kanssa kukkivaa kanadanliljaa ja sinä vuonna sellainen lähti monen matkaan. Tänä vuonna se kukki ensimmäisen kerran. Lilja on ulkopuolelta kauniin punainen, onneksi kurkkasin sisälle, sillä siellä oli pilkullinen yllätys.

Harjaneilikka | Dianthus barbatus
 Työkaverilta saadut harjaneilikat ovat ilahduttavan värikkäitä hienoissa sävyissä.

Isotähtiputki | Astrantia major 
Vaaleanpunaisen tähtiputken olen ostanut siirtolapuutarhan taimimyynnistä. Jaoin sitä viime vuonna runsaasti, siitä lähti neljään eri puutarhaan muhkeat jakopalat, tällä hetkellä millään uskoisi, että kasvista on koskaan paloja otettukkaan. Jaettavaa riittäisi lisääkin. Olen surutta leikannut sitä kimppuisin, tähtiputket ovat kiitollisia myös maljakossa. Ehkä kuivaan osan kukista, jotta se ei siementäisi niin kovasti.

Loistokärhö | Clematis 'Omoshiro'


Kärhö 'Omoshiro' on jatkanut kukintaa pitkään. Tänä vuonna se on ensi kertaa sen kokoinen, että voisi kiipeillä viereiseen omenapuuhun, kuten olen sen istuttaessani ajatellut. Sittemmin olen alkanut vierastaa ajatusta puissa kiipeilevistä köynnöksistä, niistä tulee sekasotku. Ehkä pitää hommata 'Omoshirolle' kunnollinen köynnöstuki.

Sormustinkukka + hopeatäpläpeippi | Digitalis purpurea + Lamium maculatum
Sain keväällä naapurilta sormustinkukan lehtiruusukkeita. Ensimmäinen kukkaan tullut oli valkoinen, joka kaatui hopeatäpläpeippipatjalle. Sittemmin kaikki kukat ovat olleet viileän vaaleanpunaisia. Taustalla näkyy myös jalokallioisen kukka. Siirsin sen nykyisen Risu no enin alueelta. Vaan en tajunnut, että viereiset kuunlilja kasvavat valtaviksi pehkoiksi ja ne jäivät alle - samoin kuin sormustinkukatkin. Lisää harvennettavaa.

Ruiskaunokki | Centaurea cyanus
Instagramin Tarinoissa jo näytin miten tämä ruiskaunokki kasvaa. Se kasvaa kahden päällekäisen lavankauluksen välistä, ulkokautta. Vieressä olevan herneet on istutettu laatikkoon ja ruiskaunokki sitkeästi kasvaa laatikon ulkopuolella ja kasvaakin komeasti. Siinä on kukkia runsaasti. Ihan sattumaa, etten napannut väärässä paikassa kasvavaa alkua pois, mutta halusin nähdä mitä sieltä tulee. Valtava kasvun tahto! Ruiskaunokki on itse kylvänyt itsensä, tänä vuonna en ole yhtäkään siementä maahan tai lavaan laittanut.

Kiehkurasalvia | Salvia verticillata 'Purple Rain'

Alppi-piikkiputki | Eryngium alpinum

Kyproksenmeirami + myskimalva | Origanum laevigatum 'Herrenhausen' +  Malva moschata
En millään muista istuttaneeni myskimalvaa, mutta siirtolapuutarhassa nämä nyt leviävät helposti. Voi myös olla, että viime vuotinen maan kaivuu tässä kohtaa on aiheuttanut vanhojen siementen itämisen. Myskimalva ottaa tukea kyproksenmeiramilta, jonka ostin viime vuonna Zetasilta. Se oli valittu Ruotsissa vuoden 2019 perennaksi.

Reunuspäivänkakkara l. reunuspietaryrtti| Tanacetum parthenium
Sitten nämä kaksi! Tätä ylempää on ollut aiemminkin palstallani ja muistan napanneeni Betweenin bloggauksesta sille aikoinaan nimen - reunuspäivänkakkara. Kasvi hävisi muutamaksi vuodeksi, kunnes viime vuonna palasi kuupuutarhan tietämille. Tänä vuonna se kasvaa runsaammin ja on tehnyt joitakin siementaimia.

Reunuspäivänkakkara l. reunuspietaryrtti| Tanacetum parthenium
Keväällä sain naapureiltani alun. jonka nimeä he eivät muistaneet. Jotain reuna tai reunuksesta he mainitsivat nimeä tapaillessa. Istutin tämän ruusumaan reunalle, kun arvelin kasvin saattavan olla matala. Niin olikin, sillä on korkeutta ehkä 30 senttiä. Kyselin tälle tunnistusapua Instagramissa ja sain muutamankin ehdotuksen reunuspäivänkakkarasta. Ilmeisesti molemmat ovat reunuspietaryrttejä kuten nimi tätä nykyään googlen mukaan on. Ylemmän kuvan kasvi on vähintään tuplasti tätä alemman kuvan korkeampi, lehdet ovat kyllä samankaltaiset. Ihania ovat molemmat.

Lumikärhö | Clematis 'Paul Farges' (Summer Snow)

Tulikukka | Verbascum
Viimeisenä itsenäisesti palstalleni saapunut tulikukka. Tulikukka on kotiutunut vähän hankalan näköisesti magnolian kainaloon. Tänä vuonna olen kasvatellut montaa erikoisen näköistä alkua, osa on paljastanut rikkakasveiksi, mutta kuten tämä, tumma ruiskukka tai myskimalva ovat tuottaneet kivan yllätyksen. Samanlaisen alun näin yhden tutun puutarhassa täällä siirtolapuutarhassa, kyselin kasvin nimeä ja jäin odottelemaan tulisiko samanlainen kukka minunkin alusta ja kyllä vain.

Tulikukkakuva on muuten 10 000. kuva tässä blogissa. Numeroin kaikki blogiin tulevat kuvat ja yhdeksässä vuodessa niitä on kertynyt kymppitonni täyteen. Olen tehnyt ensimmäisen bloggauksen kaksi viikkoa palstan oston jälkeen - 30. heinäkuuta,




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


RISU NO EN.

23 heinäkuuta 2020



Tervetuloa palstalleni, astu sisään portista!


Portin vasemmalla puolella on nykyään tällainen näkymä. Saanko esitellä Risu no en eli suomeksi oravan puutarha. :) Risu no en on tietenkin japania, sillä tässä oli ennen japanilaistyyliseksi nurkkaukseksi kutsumani alue, joka on tänä kesänä kokenut aikamoisen muutoksen. Kaikki lähti liikkeelle, kun poistin alueen taustalla olleen lehtikompostin. Kävin tanssahtelemassa palstani "tanssilattilalla" moneen otteeseen ja miettimässä mitä alueelle tekisin.


Toukokuussa aloitin portin pielestä kuopsutella rikkaruohoja pois. Alueella on paha vuohenkello-ongelma, jota ryhdyin ihan ex tempore ratkaisemaan kaivamalla lapiolla juuria ylös. Siinä kaivuiden edetessä päätin kaivaa haltiankukan, jalokallioiset, unikot ja sitten muutkin perennat ylös. Samalla heittelin kaikki vastaan tulleet sipulit ämpäriin talteen.

Koristekirsikka 'Kevätsuudelma' | Prunus Sargentii-group 'Accolade'

Japaninverivaahtera | Acer palmatum 'Atropurpureum'
Kaivuuhommat jatkuivat helteiden jälkeen, vuoden parhaimpana kitkemisajankohtana ja parina muuna lähipäivänä. Edellisenä päivänä oli tullut onnekkaasti raju sadekuuro ja maa oli pehmennyt mukavaksi kaivaa. Tällä kertaa kaivoin ylös perennojen lisäksi myös bambut ja katsuran. Lopulta paikoilleen jäivät vain japaninvaahterat 'Atropurpureum' ja 'Dissectum' sekä nuokkusyreeni. Niin ja vanhat pionit. Ne ovat lähdössä alueelta, mutta en ole vielä uskaltanut kaivaa niitä ylös, teen sen syksymmällä. Ihan varmuudeksi, sillä en halua menettää niitä.

Katsura | Cercidiphyllum japonicum

Vuoriruokobambu | Fargesia murielae
Kun olin kaivanut alueen, 12 neliötä, lähes tulkoon läpikotaisin ylös, poiminut juuren palat, harannut ja tasoittanut mullat alkoi hauskin homma - kasvien istutus. Siihen meni useampi päivä. Kiersin aluetta kuin kissa kuumaa puuroa ja mietin vaihtoehtoja kasvien paikoiksi. Tuijottelin joka suunnasta, portilta tultaessa, potagerin suunnalta ja aidan takaa. Mallailin ja siirsin yhtä ja sitten vähän toista. Taas vähän tuijottelua ja ruukkujen siirtelyä. Katsuran ehdin kaivaa jo maahan, kun tajusin sen olevan väärässä paikassa. No, eikun ylös ja siirto.


Kasvien siirtelyn välissä raahasin mökin alta löytyneet kivet alueelle ja asettelin niitä kasvien väliin poluksi. Astelin polkua testaillen, kaivoin maahan ja sitten siirsin vielä vähän parempaan asentoon.

Neidonhiuspuu | Ginkgo biloba
Lopulta olin tyytyväinen kasvien sijoitteluun, sinne solahtivat tämän vuoden uutuusostoksetkin hyvin. Nietospensas 'Yuki Cherry Blossom', koristekirsikka 'Kevätsuudelma', peruukkipensas 'Grace' ja hakoneheinä 'All Gold'. Lisäksi istutin kolme vuotta ruukussa kasvaneen ja kellarissa talvehtineen neidonhiuspuun vihdoin maahan. Neidonhiuspuu ja kirsikka joutuivat tyytymään mataliin tukikeppeihin, jotka ovat tarkoitettu marjapensaille, kun muuta ei ollut käsillä. Onneksi ovat sentään tyylikkään mustat. Sopivat hyvin aluetta potagerin puolelta rajaavaan mustaan penkkiin. Sen sijoituspaikasta en ole varma, mutta juuri nyt sille ei löydy parempaakaan paikkaa.

Pensaskärhö | Clematis recta

Japaninvaahtera | Acer palmatum 'Dissectum'
Alueen takana sijaitsevat kompostit ja pieni ruukutuspöytä. Näkymä hieman häiritsi hakemaani japanilaista zen-tunnelmaa, onneksi keksin laittaa lehtikompostin ympärillä olleen ruokomaton ruukutuspöydän ympärille. Ruokomatto lisää japanilaisfiilistä ja piilottaa samalla kätevästi pöydän hyllyillä olevat ruukut ja muut alla olevat tavarat.

Peruukkipensas | Cotinus coccygria 'Grace'

Peruukkipensas | Cotinus coccygria 'Grace'
Pisteeksi iin päälle löysin Viherpajasta pienen japanilaistyylisen kivilyhdyn. Oikeasti se on jotain keramiikkaa, mutta se paras versio mitä olen käsiini saanut ja päässyt ostamaan. Sen sisälle mahtuu pieni lämpökynttilä ja illan hämärtyessä palava kynttilä luo hienon tunnelman loistaessa lyhdyn ikkunoista.



Hieman toteutus tuntui takareisissä ja takamuksessa, kyykkyynhän en vieläkään oikein pääse. Parina iltana olin aivan poikki, mutta niin täydellisen onnellinen työn tuloksista. Olen kertaalleen harannut rikat pois, hirveästi ei ole vuohenkellon taimia vielä pilkistänyt. Kop kop - koputan puuta ja toivon, että kasvusto vähentyi suuresti. Samalla toivon, että sain karsittua myös mukulaleinikkiä. Sipulit pitää vielä ripotella multaan, nyt kun askelkivien paikat ovat kohdillaan.

Varjohiippa | Epimedium
Turha varmaan mainita, että olen tosi tosi tosi tyytyväinen. Alue on ollut vuosia mietinnässä ja työn alla. Samalla kun kaivoin vuohenkelloa pois, ideat alkoivat vähitellen muodostaa suunnitelman toteutettavaksi. Moni asia loksahteli kohdalleen ihan itsestään. Siinä se sitten on - Risu no en.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


VADELMAPOLKU.

21 heinäkuuta 2020



Tein tämmöisen pikkuprojektin polvea parannellessa. Vadelmapensaiden ja kuupuutarhan välissä on ollut laattapolku, kulkemista ja ennen kaikkea vadelmien poimimista varten. Polku on ollut epäsiisti,  laattojen ympärillä on kasvanut kaikkea epämääräistä. Vadelma levittää itseään joka suuntaan, puhumattakaan rikkaruohoista. Alueena polku on ollut vihoviimeisiä kitkemisjärjestyksessä ja siten aina vähän kuriton.

Taponlehti | Asarum europaeum


Kyllästyin siihen tänä vuonna totaalisesti. Levitin alkukesästä kaksi säkillistä kuorikatetta vadelmien juurille, jotta minun ei tarvitsisi kerätä vattuja multaliejussa. Vadelmat tosin kasvoivat niin tiiviiksi tiheiköksi ettei niiden sekaan ole mitään asiaa, mutta siitä se idea sitten lähti.

Sininata | Festuca glauca


Kitkin ensin rikat ja vadelman alut, harasin väylää tasaisemmaksi ja sitten levitin pahvilaatikoita polulle. Auki levitettyjen pahvilaatikoiden päälle laitoin suodatinkankaan, jonka päälle asettelin tekemäni betonilaatat. Lopuksi levittelin kaksi säkillistä kuoriketta peittämään suodatinkangasta.

Saa nähdä kuinka nopeasti vadelmat löytävät tiensä viritelmäni läpi, mutta toivottavasti ei ainakaan viel tänä vuonna. Polku siistiytyi huomattavasti ja sitä on ihan ilo kulkea ja jopa katsella. Pieni vaiva, mutta suuri ilo.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground