MÖKKI JA PALSTA HEINÄKUUSSA 2025.

Heinäkuu ja helteet saapuivat. Se vähäinenkin tekeminen puutarhassa tyssäsi kokonaan. Ainoastaan kastelen ja kerään vadelmia. Kastelua helpottaa viime vuonna Plantagenin loppuunmyynnistä ostettu sadetin (kun halvalla sai). Tykkään ennemmän täsmäkastella, mutta nyt olen niin väsynyt että kaikki apu kelpaa. 

Puutarha on valtavan rehevä, paitsi etanoiden ja kotiloiden popsimat leikkokukkataimet. Osa lavoista ammottaa tyhjyyttään, kiitos nilviäisten. Kitkeminen ei kiinnosta, kun työpäivän kitkee kahdeksan tuntia jonkun toisen puutarhassa, niin ei oikein jaksa enää tehdä toista vuoroa omassa.

Rehevyyttä on myös siihen malliin, että kasveja pitäisi siirrellä parempiin paikkoihin ja osaa taas kaivaa ylös, kun ovat vallanneet liikaa alaa. Lapioonkaan tarttuminen ei juuri nyt kiinnosta enkä myöskään halua istuttaa siirrettäviä – ettei tule lisää kasteltavia.

Myskimalva (?) on itse tullut palstalle, sievästi hakuropajun kylkeen. En häntä olisi siihen laittanut, mutta olkoot nyt ainakin kukinnan ajan.

Ruusu | Rosa 'Wild Queen'

Olen ihastellut viime kesäistä heräteostostani mahdottoman paljon siihen nähden etten oikein piittaa ruusuista. Köynnösruusu 'Wild Queen' on niin sievä ja se on kukkinut runsaasti. Kuvassa kukinta on jo parhaat päivänsä nähnyt. Nuput aukevat ihanan vaaleanpunaisiksi kukiksi, jotka valitettavan nopeasti vaalenevat valkoisiksi ja ränsistyvät, mutta on silti niin viehättävä. Ja villi kuningatar tuoksuukin!

Daalian siementaimet ovat elossa ja erittäin hassunmallisia. Laitoin niille tiipii-tuet ja ne ovat niihin tukeutuneina kasvattaneet tuuhean latvan. Veikkaan, että varsi ei ilman tukea kestä latvan painoa. Yksikään ei vielä kuki. Kuvan oranssi on koulusta peräisin olevan daalian kukka. Teimme keväällä daalioiden juurakoiden jakamista ja juurakot, joissa ei näkynyt "silmiä" sai ottaa mukaan ja minähän toki otin! :) Kolmesta juurakon palasta yksi lähti kasvuun.

Sain pari vuotta sitten äidiltä ison pussillisen harjaneilikan siemeniä ja nyt ne vihdoin ovat kukassa. Kylvin niitä useampaan paikaan palstalla ja yhdestä on tullut tällainen kerrattu pallo. Ajattelin kokeilla periytyykö ominaisuus siemenissä ja olen merkinnyt varren, jotta osaan ottaa siitä siemeniä.

 

Sain koulusta myös vioittuneet chilin ja paprikan taimet. Niissä on kai joku ötökkä tai joku tauti, joten ne olivat laitettu saa ottaa -rullakkoon. Ja minähän toki otin! :) Istutin ne kasvilaatikkoon erilleen tomaateista, näyttävät viihtyneen ihan kohtuullisesti. Molemmat kukkivat ja näkyy jo merkkejä sadosta.

Tämän kesän suurin flower crush – nurmikohokki! <3  A I V A N  I H A N A !

Mukavaa heinäkuun loppua!

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA HELMIKUUSSA 2025.

Helmikuu toi ohuen lumipeiton ja pikkupakkaset Helsinkiin, kumpaakaan ei olisi mielestäni enää tänne tarvittu. Eilen oli upea aurinkoinen päivä, linnut sirkuttivat, lumi suli ja räystäät tiputtelivat vettä – oli kevään tuntua parhaimmillaan. Se näkyy kuvissakin, tänään on taas pilvistä ja harmaata.

Kun viime viikolla lumi satoi maahan, kävin lapioimassa kepeää pakkaslunta persikn ja liljakanukan juurelle, ihan varmuudeksi. Mitään kovia pakkasia ei ole ollut koko talvena ja toivon ettei tulekan, lumikerros on kovin vähäinen. 

Potager uinuu talviunta.

Kotkansiipisaniainen talventörröttäjänä.

Siirsin serbiankuusen mökin toiselle sivustalle, varjoisalle pohjoispuolelle. Kesäisin tähän paistaa aurinko aamulla. Tästä kohtaa vuotta en tiedä, kun en ikinä ole aamulla mökillä. Aurinko nousee metsän takaa ja saattaa olla, ettei se vielä yllä puiden latvojen ylle.

Suunnittelin aloittavani talvikylvöjen kanssa tällä viikolla. Kävi kuten vähän pelkäsinkin. Ostin syksyllä Plantagenin konkurssimyynnistä useamman säkin kylvömultaa, yhden toin kodin eteiseen nojailemaan. Oli tarkoitus viedä se kellariin säilöön juuri talvi- ja kevätkylvöjä ajatellen. No, kellari täyttyi äärimmilleen kasveista ja vein säkin mökille, samaan pinoon muiden multapussien kanssa. Siellä se on umpijäässä. Pitää lähteä kylvömultaostoksille ennen kuin saan siemeniä ripoteltua. Toin mökiltä muovirasiat jo kotiin ja olen kerännyt viinirypälerasioita täydentämään kylvöastiaarsenalia.

Tuttuun tapaan alla on linkit aiempien vuosien helmikuun postauksiin, kylläpä viime vuonna on ollut lunta!

{2024} {2023} {2022}.[2021] {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SIEMENINVENTAARI.

*Tämä postaus sisältää affliate-linkkejä, joiden kautta saan pienen komission, mikäli päädyt ostamaan tuotteen.

Olen viime viikot tehnyt siemeninventaaria, eikä se rehellisesti sanoen ole vieläkään ihan valmis. Kertonee jotain siemenmääristä. Myönnettäköön, että välissä on kyllä ollut päiviä, kun en ole antanut ajatustakaan koko siemenasialle.

Mutta siis, siemeniä on runsaasti, voisi jopa sanoa, että riittävästi. :) 

Olen kirjannut siemenet excel-taulukkoon ja rivejä on tällä hetkellä tasan 60. Ja tässä listauksessa ovat vain kukat, sekä yksi- kaksi- että monivuotiset. Jokainen laji ja lajike on oma rivinsä. 

Siemeninventaarin tiedot:

- suomenkielinen nimi ja lajike, jos se on tiedosssa

- tieteellinen nimi

- siemenmäärä, osasta tarkka kappalemäärä, osasta noin luku ja osasta vain "paljon", riippuen määrästä ja siementen koosta

- kylvöaika

- kylvösyvyys

- itämisajan ja -lämpötila

- aika kylvöstä kukintaan

- istutusväli

- muuta huomioitavaa, kuten latvonta, itäminen pimeässä, kylmäkäsittelyn vaativa tms.

Osa tiedoista on löytynyt helposti, osaa ei ollenkaan ja osan olen etsinyt useammalta sivustolta. Jossain vaiheessa tuli mieleen, että olisi kätevää jos kaikki etsimäni tiedot olisivat yhdessä paikassa ja inventaarilistassa voisi olla vain nimet ja siemenmäärät. Niinpä aloitin kokoamaan omaa kylvöohjeistusta leikkokukkasiemenille. 

Kuvittelin kylvöohjeiston syntyvät näpsäkästi inventaarin rinnalla, mutta kyllähän siihen uppoaa aikaa, varsinkin kun kunnianhimoisesti halusin myös kuvittaa tiedot itseotetuilla kukkien kuvilla. Kuvien etsimiseen ja valikoimiseen saa tuhlattua aikaa. Tarkoitus on printata sivut muovitaskukansioon, josta on helppo tarkistaa sitten kylvöajankohta tai -syvyys tai tarvitseeko siemen valoa vai pimeyttä itääkseen.

Inventaarissa ovat mukana viime vuonna tai aiemmin hankkimani siemenet, viime vuonna saadut ja löydetyt (siirtolapuutarhan siemenvaihto) sekä itsekerätyt. Ja saatoin sortua kolmeen uuteen pussukkaankin, kun kävin isommassa ruokakaupassa, vaikka ei todellakaan pitänyt. Ne siemenpussihyllyrivit vain kutsuivat viattoman siirtolapuutarhurin luokseen kuin seireenit merenkävijöitä.

Siementilauksia en ole tehnyt ainuttakaan (ainakaan vielä). Olen kyllä käynyt katselemassa tarjontaa ja ihastelemassa uutuuksia, joita ehdottomasti haluaisin kasvattaa.

Omat suosikkivalikoimanit löytyvät näistä:

- Kukkatarhurit: Suomalainen ja Suomeen sopivat lajikkeet. Sivustolla on erinomaiset kasvatusohjeet suomeksi. Plussaa myös kauniista siemenpusseista.

- FlyffyFlower: Alankomaalainen. Hyvä valikoima leikkokukiksi sopivia, näyttäviä kasveja. Siementen lisäksi valikoimassa on myös daalioiden juurakoita ja leinikkien mukuloita. Erityisen paljon punakosmos- ja tsinnialajikkeita. Hyvät ja selkeät kuvat.

- Botania: Tanskalainen. Täältä olen löytänyt leikoiksi sopivia, mutta ei niin ilmeisiä kasveja. Kosmos- ja tsinnialajikkeita löytyy täältäkin runsaasti, mutta erityisesti tuoksehernevalikoima on uskomattoman laaja. Kauniit ja inspiroivat kuvat.

- Days in Gray: Ruotsalainen. Valikoimaan kuuluu paljon kaikkea, kuten esimerkiksi eukalyptuksen siemeniä löytyy tällä hetkellä 14 sorttia, useita, vähän erilaisempia auringonkukkalajikkeita ja koristekurpitsoja hempeissä sävyissä.

Siemeninventaari olisi tarkoitus saada valmiiksi lähipäivinä, jotta voin suunnitella kylvöjä. Ajatus oli startata kasvukausi helmikuussa talvikylvöillä. Viime päivät ovat olleet uskomattoman lämpimiä ja talvikylvöt hieman arveluttavat. Niitä pitänee myöhästyttää, jotta kasvu ei lähde liian varhain vauhtiin.

Joko sinä olet tehnyt kylvösuunnitelmat?

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA SYYSKUUSSA 2024.

Olipa pitkä, ihana kesä! Mökkeilykesä 2024 on ollut erityisen pitkä. Muutin mökille 15.5. kun ensimmäiset lämpöiset päivät olivat alkaneet ja muutin kotiin vimme perjantaina 20.9. Vietin mökillä reilut neljä kuukautta, noin 18 viikkoa ja 129 päivää. Ainakin melkein. Kotona en ollut kertaakaan tässä välissä, mutta poikaystävän luona vietin kaksi yötä ja vanhempieni luona muutamia koulupäivien takia.

Olemme Mison kanssa molemmat nyt vähän ihmeissämme, että missäs me ollaan ja mitä täällä oikein pitäisi tehdä. 

Verijapaninvaahtera | Acer palmatum 'Atropurpureum' 

Lauantain vietin muualla, mutta heti sunnuntaina palasin mökille syyspuuhiin. Olen tyhjentänyt ruukkuja lavoihin, maahan ja kompostiin. Pessyt tyhjiä ruukkuja. Siinä sivussa perustanut pienen uuden kukkapenkin. Varastossa oli pari pahvilaatikkoa ja mullat tyhjentyneistä ruukuista piti kipata jonnekin...

Uusi kukkapenkki on jatkona omenapuun ympärillä olevalle pienelle ympyrälle. Viime vuonna kohdassa oli maa-aineskasa vesiaiheen perustamisen jäljiltä. Nurmikko oli mennyttä ja savi paistoi läpi. Pahvit laitoin varmuudeksi. Toisaalta kippasin pahvien päälle pussimullitettuista ruukuista sisällöt mutta myös ämpärillisen kompostimultaa, josta ensin kitkin kolme tomaattia ja erittäin tiheän kasvuston nokkosta pois. Haaveilen daalioista tässä tai muista leikoista, valo-olosuhteet paranivat omenapuun kaadon myötä ja penkki saa aurinkoa ihan mukavasti.

Toinen isompi projekti oli parin vuoden harkinnan jälkeen ihan ex tempore ylös kaivettu alue mökkipolun alkupäässä. Alueella kasvaa neljä pionia, joiden ylöskaivuu hirvittää, mutta on pakollista tiheänä mattona kasvavan vuohenkellon takia. Aloitin sunnuntai-iltana kaivuut. Sain nostettua kaksi pionia ja puhdistettua maata hieman ennen pimeän saapumista. 

Seuraavan päivänä tein työpäivän verran kaivauksia ja loputkin perennat lähtivät väliaikaisesti ämpäreihin. Illan päätteksi vein Sortti-asemalla viisi 40–50 litran multapussillista vuohenkellon juuria. Maksoin siitä ilosta mielelläni 5 euroa, sillä vuohenkelloa en halua kompostiini.

Kolmantena päivänä levittelin puhdistetulle alueelle sieltä kerätyt sipulit ja vähän uusiakin. Kerrankin kun vaan voitiin peitellä sipulit eikä tarvinnut varoa kasvien juuria. Lopuksi istutin pionit takaisin ja leikkasin niistä varret. Laitoin myös mooseksenpalavanpensaan takaisin, mutta ruukussa. Sen juurakko on valtava ja juuristo hyvin samannäköistä kuin vuohenkellolla. Juuret pitää ensi vuonna puhdistaa, nyt ei enää ollut kiinnostusta läträtä veden kanssa. Vähän tyhjältä näyttää, kun kaivoin viimeiset pari metriä kuunliljoja pois. Jäipä tilaa, jos tulee jotain heräteostoksia hankittua. Heh.

Hurmesilkkiheinä | Imperacta cylindrica 'Red Baron'

Ruukuissa olevat daaliat ovat komeat, mutta vähäkukkaiset. Latvoin kaikki daaliat ja mietin oliko tyhmästi tehty, kun osa oli vasta kasvun alussa ja kukinta on siksi myöhästynyt. Vai onko syy laiskassa lannoituksessa vai sittenkin elokuun viimeisenä päivänä annetetulla syyslannoitteella?

Siperiankärsämö | Achillea sibirica var. camtschatica 'Love Parade' 

Lähes kaikki ruukuissa olevat taimet on laitettu valeistutuksiin. Muutamia isompia on vielä odottelemassa vuoroaan.

Posliinihopeaviini | Ampelopsis brevipedunculata var. maximowicziii 'Elegans'

Jättiverbena | Verbena bonariensis

Jättiverbena on juuri nyt upeassa kukassa. Sitä vain on vaikea saada kuvattua kokonaisuudessaan, niin että kukat näkyvät.

Miekkalilja | Gladiolus 'Peter Pears'

Kirpparin saa ottaa -hyllystä napatut miekkaliljat ovat yllättäneet. Laitoin mukulat vasta 18.7. multiin ja olin jo onnellinen, kun kasvit lähtivät kasvuun ja nopeasti lähtivätkin. Mutta että ehtivät vielä kukkaankin! meinasin tukehtua aamukahviiin, kun bongasin nuput eräs aamu.

Miekkalilja | Gladiolus 'Pink Supreme'

Pakettien kuvat lupaavat palhon hempeämpää väristystä, mutta ilmeisesti räväkkyys tasoittuu kukinnan edetessä. Aika kivat, vaikka itse en näitä olisi ostanut. Pitää vain nämäkin saada jotenkin säilytettyä talven yli.

Aurinkoista syyskuun loppua!

{2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SYYSJUOVIKAS – OMENAPUUN KAATO.

Kesäkuu 2022 ja ihana kesäillan valo. Omenapuu kukassa – täydellistä. Kaunein aika puutarhassani.

<3<3<3

Ikävä varjo näiden kauniiden kukkien takana on, että lähimpänä mökkiä oleva omenapuu, 'Syysjuovikas' ei ollut enää terve ja sen kunto alkoi huolestuttaa vuosi vuodelta enemmän, varsinkin kun naapurin mökkikin oli kovin lähellä.

Viime syksynä tein vaikean päätöksen, että talvella puu kaadetaan. Oli liikaa merkkejä kasvitaudeista ja tuholaisista. Koko syksyn ja talven tein surutyötä, puun kaataminen tuntui valtavan surulliselta. Puu on vanha, sillä on ihana karaktääri vänkyrärunkoisena ja sen sijainti mökin kupeessa oli ihana. Toisaalta puun omenat eivät olleet maultaan kovinkaan kummoisia ja Syysjuovikas oli päästetty kovin korkeaksi, ehkä mökin sijainnin takia. 

Tunnistin kuvista, että laajat kuorettomat kohdat puussa saattaisivat olla hedelmäpuun syöpää, joka vähitellen tappaa puun. Yhdellä sivustolla näkyi myös oransseja pisteitä, joka on ilmeisesti joku sienitauti. Samaa oli kuolleessa verijapaninvaahterassani. Syysjuovikkaasta oli myös jo aiemmin sahattu paksu, kolmas haara pois ja se oli lahonnut leikkauskohdasta. 

Lisäksi tyvessä näkyi merkkejä jonkun ötökän järsineen puuta sisältä. Kesällä maassa näkyi keko hienonnettua puuainesta. Viime kesänä lehtiä oli huomattavasti vähemmän kuin viereisissä kahdessa puussa. Omenoitakaan ei enää runsaasti kasvanut.

Viimeiset kuvat ennen puun kaatoa.

Halusin jättää lahottajille tekemistä korkean kannon verran. Voi olla, että sitä kuitenkin hieman madalletaan.

Tämä kuvakulma on ollut alkukesästä lempparini, kun kotkansiipisaniainen, kalliokielo ja karhunjuuri muodostavat täydellisen yhdistelmän omenapuun alle. Saa nähdä miten valo-olosuhteiden muutos vaikuttaa puun juurella kasvaviin kasveihin. Olen viime vuosina hiljakseen kerännyt varjoisemmassa kasvavia tähän. Mökki varjostaa aluetta edelleen, mutta omenapuu ei sitten enää.

Voi surkeus. Puun kaataminen olikin itselleni isompi juttu kuin voisin kuvittellakaan. Itkeä tirautin, kun puu oli kaadettu. Kyyneleet valuivat, kun valitsin ja käsittelin kuvia. Ja niin on myös nyt, kun tätä kirjoitan. Tuollaista ihanaa, vanhaa puuta ei vain saa puutarhaan. Olen istuttanut uuden omppupuun, mutta joku muu saa nähdä sen näin vanhana.

Isäni ja poikaystäväni yhteistuumin kaatoivat puun. Ensin sahaamalla yläoksia ja viimeiseksi rungot, jotka köydellä ohjattiin kaatumaan oikeaan suuntaan. 

Puun sisäosat olivat jo kovin huonossa kunnossa, vaaleaa tervettä puuta oli enää pari senttiä. Olen kuullut, että vanhat hedelmäpuut ovat sitkeitä, mutta sijainti mökkien vieressä huolestutti ja varsinkin lisääntyneet äärisäät. En tiedä olisiko vakuutus korvannut myrskyvaurioita, jos puu oli kaatunut oman tai naapurin mökin päälle. 

Paksuimmat puunrungot odottavat jatkokäyttöä. Yhdestä tulee isona pyöräteline, yksi päätynee papukaijojen jyrsittäväksi ja yhdestä sahataan kiekkoja askarteluihini.

Paksuimmat oksat raahasin vadelmamaan ympärille maatumaan. Ne rajaavat kivasti ja sopivat tänne, koska alue on muutenkin luonnontilaisempi kohta puutarhassa. Vieressä on myös aiemmin kokoamani pieni kantopuutarha. Tuntuu mukavalta ajatukselta, että puu jatkaa "elämää" palstallani vielä kuolleenakin tarjoten ravintoa ja pesäpaikkoja ötököille. Ohuimpia oksia toin kotiin vaasiin, toivon saada nähdä Syysjuovikkaan viimeisen kukinnan kotonani.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest