ORAVANKESÄPESÄN KEIJUNKUKAT.

30 tammikuuta 2024

Keijunkukkien lehtiä.

Lokakuun 17. päivä puutarhassa ollessani tuli yhtäkkiä mieleen, että minulle on aika monta erilaista keijunkukkaa kertynyt. Kävin nappamassa jokaisesta lehden talteen ja kuvasin ne kuistin pöydällä. Yhteensä 18 kasvia löysin, muutamia on tuplakappaleet.

Keijunkukkien lehtiä.

Talven aikana suunnittelin etsiväni kätköistä kasvien lajikkeet ja kirjaavani ne ylös blogiin. No, enpä ole saanut aikaiseksi ja osasta en edes tiedä lajiketta. Päätin silti julkaista kuvat ja vieläpä kolmena kappaleena, kun kuvista tuli niin kivat.

Keijunkukkien lehtiä.


Keijunkukat jäävät monesti muiden jalkoihin, kun niiden kukinta ei ole niin kuvauksellisen komeaa. Lehdet sitä vastoin ovat upeita ja miten paljon niistä löytyy vaihtelua! Moni näistä kasveista on löytänyt tiensä puutarhaani ruukkuistutuksen kautta. Keijunkukat onkin mahtava lisuke ruukkupuutarhaan, väreissä ainakin löytyy jokaiselle jotakin. Mikä on sinun suosikkisi?





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


KUKKIEN HIEKKAKUIVATUS.

23 tammikuuta 2024

Hiekassa kuivatetun kukan vetäminen pois hiekasta..

Innostuin kesällä kukkien hiekkakuivauksesta. Hiekkaan hautaamalla kuivatuista kukista tulee paljon eloisampia kuin riiputtamalla niitä. Kukat saavat kauniin hillityn himmeän värin kuivuessaan ja muoto säilyy paremmin. Olen nähnyt uskomattoman hienoja värimuutoksia. Kuivaus kuulosti niin hauskalta ja näkemäni tulokset niin upeita, että oli pakko itsekin kokeilla. Ainut mutta oli erittäin hienon hiekan saaminen ilman autoa mökille/kotiin.

Hienoa, kuivaamiseen soveltuvaa hiekkaa myydään rautakaupoissa 25 kilon säkeissä eikä sellaista taakkaa kuljeteta pyörällä saati käsin raahaamalla. Sitten bongasin Instagramista pelastavan idean käyttää kissanhiekkaa kuivatukseen ja sitähän kissakodista löytyi! (ei tosin löydy enää, kun syksyllä eteen tupsahti paakkuuntuva puupelletti. täydellistä!)

Hiekkakuivaus astioita.
Miso ihmettelee miksi keittiönpöydällä on pieniä vessoja. 


Hautasin kokeeksi muutamia kukkia pariksi viikoksi hiekkaan. Säilytin astiat keittiön lattialla, matalan hyllykön alla. Pelkäsin, että utelias kissa löytää hiekkalaatikot ja ottaa uudet vessat käyttöönsä. :) Näin ei onneksi käynyt.

Hiekassa kuivatetun kukan vetäminen pois hiekasta..
Parin viikon päästä koitti jännittävä hetki, kun sain vetää kukat pois hiekasta.

Hiekassa kuivatetun kivikkotörmäkukan vetäminen pois hiekasta..
Tiiviskukkainen kivikkotörmäkukka 'Pincushion Pink' kuivui kauniisti, mutta kissanhiekan rakeet tarttuivat siihen ärhäkästi. Yksittäisiä muruja oli vaikea saada irti rikkomatta itse kukkaa. Hienorakeisen hiekan edut tulivat heti selväksi verrattuna rakeiseen kissanhiekkaan.

Kissanhiekassa kuivatettuja leikkokukkia.
Kuivauskokeiluuni osallistui vasemmalta oikealle: daalia 'Night Silence', kivikkotörmäkukka, suklaakosmos, toinen kivikkotörmäkukka, etelänruusuruoho 'Mars Midget' ja tsinnia. 

Hiekassa kuivatettuja leikkokukkia.

Toisessa laatikossa oli kultatsinnia 'Old Mexico Mix', daalia 'Park Princess' ja kaksi tsinniaa. Daaliat litistyivät kuivatuksessa, ne olisi pitänyt haudata huolellisemmin, hiekkaa vähitellen päällä ripotellen. Tämä pitää muistaa, kun ensi kerralla peittelen kukkasatoa hiekkaan.

Ja todellakin aioin jatkaa kokeiluja! Testi innostaa jatkamaan kuivaamista hiekassa myös jatkossakin. Perheeseemme liittyi marraskuussa auto, joten hiekanhaku ei enää ole ongelma (aah, täältä tullaan kaikki ihanat kauempana olevat puutarhamyymälät, puutarhakohteet ja kirppikset! :D), vaikka kissanhiekkaa ei enää meillä käytetäkään. 

Pitää myös aloittaa kuivaaminen keväällä ja kokeilla eri lajeja. Mökin kuistista voisi tehdä kukkastudion. Näen jo kauniita kukkanippuja katosta roikkumassa, kukkasiilejä ja -pidikkeitä ja ja ja kaikkea muuta ihanaa ja kaunista. Sormet jo syyhyävät järjestelemään tilaa uusiksi, mutta vielä on maltettava, sillä mökissä on pakkaslukemat ja tila on enimmäkseen talvisäilönä kaikelle puutarhatavaralle.
Onpa jotain mitä odottaa!



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


HYÖTYKASVIYHDISTYKSEN ORANGERIA. (ja Annalan Huvila)

20 tammikuuta 2024

Soilikki Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.

Olen joitakin vuosia käynyt Hyötykasviyhdistyksen Soilikki & Pielikki -piirin tapaamisissa. Piiri kokoontuu talvikaudella kerran kuukaudessa, joka kuun kolmantena keskiviikkona, poikkeuksena joulukuu, jolloin tapaamista ei järjestetä. Aktiivisia piirin jäseniä on noin kymmenkunta ja juttelu poukkoilee pelargoneista muihin huonekasveihin, kuulumisten vaihtoon, puutarha-asioihin ja kaikkeen muuhunkin. Eräänäkin kertana saimme seikkaperäisen selostuksen kokemusasiantuntijalta biohiilestä. 

Syksyisin ja keväisin vaihdetaan pistokkaita, siemeniä, kasveja ja juurakoita. Eikä valikoima rajaudu vain soilikkeihin ja pelargoneihin, vaan kaikenlaiset kasviaarteet vaihtavat omistajaa. Kuten piirin perustajajäsen Anu Ranta usein sanoo: Kannattaa antaa pistokkaita ystäville, jotta voi oman kasvin kuollessa pyytää uutta alkua ystävältä.

Kasveja Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.

Soilikka & Pielikki -piiri kokoontuu Helsingissä Annalassa J-rakennuksessa, joka on Annalan huvilan vieressä oleva keltainen rakennus. Huvilan kupeessa on orangeria, pieni talvipuutarha, jossa on Hyötykasviyhdistyksen pelargonikokoelma. Viime syksynä piiriläiset kävivät huoltamassa orangerian kasveja ja kerrankin minulla oli mahdollisuus olla mukana. Mikäs sen parempaa kuin kivassa seurassa puuhailla kasvien kanssa ja jutella puutarhaa. Itsehän rakastan napsia pelakuista kuivuneita lehtiä pois, se jos mikä on terapeuttista ja rentouttavaa.

Kasveja Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Syksyn ensimmäisellä hoitokerralla löytyi ikävä yllätys: useasta ruukusta löytyi juurikirvan tuhoja. Juurikirva tekee tuhot nimensä mukaisesti kasvin juurelle eli se viihtyy mullassa. Tuhoa on vaikea huomata, moni kasvi näytti ihan hyvinvoivalta, vaikka juuria olikin syöty. Hälyttävä merkki on mullan päällä oleva valkea "töhnä", kun kasvin ottaa pois ruukusta näkyy juurikirvan tekemiä onkaloita ja typistyneet juuret.

Kaikki kasvit, joissa oli merkkejä juurikirvasta, otettiin pois ruukuista. Multa vaihdettiin, ruukut ja aluslautaset pestiin saippuavedellä ja ruukutuksen jälkeen multaan laitettiin tuholaistentorjuntatikut. Näistä kaikista kasveista otettiin myös pistokkaita. Kasvit olivat usean viikon aikana toisessa tilassa, ennen kuin ne siirrettiin takaisin orangeriaan. Iso homma, mutta toivottavasti saimme kasviaarteet pelastettua ja juurikirvat poistettua.

Vanhapoika-kaktus ja lehtikaktus Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Rapsipallokaktus | Echinopsis eyriesii "Vanhapoika"

Orangerian kasveista valtaosa on pelargoneja, mutta siellä on myös muita vanhoja huonekasveja kuten kuvan rapsipallokaktus eli vanhapoika, enkelinsiipi ja soilikkeja. Keväällä orangerian valtaavat pelargoninpistokkaat ja Hyötykasviyhdistyksen puutarhurin siemenkasvatukset.

Täplikki Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Täplikki | Ledebouria


Enkelinsiipi Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Enkelinsiipi | Begonia corallina

Kaktuksia Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Otin vähän kuvia orangeriasta ja sen kasveista. Paikka on niin kuvauksellinen ja viiston, lasisen katon myötä valo on todella kaunis. Mitä pidemmälle syksy ehti, sitä vähemmän oli pelargoneja kukassa. Ensimmäisen kuvan soilikki jaksoi kukkia pitkään, sen väri on upottavan syvän sininen. Todella upea.

Pelargoneja Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.

Pelargoneja Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.

Pelargoni 'Tessaloniki' Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Pelargoni | Pelargonium 'Tessaloniki'

Pelargoneja Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Syksyn aikana kuulin Hyötykasviyhdistyksen entiseltä toiminnanjohtajalta Anu Rannalta orangerian historiaa. On ollut suuren työn takana, että Annala ja itse orangeria on saatu Hyötykasviyhdistyksen käyttöön. Anu oli ymmärtänyt orangerian säästämisen tärkeyden, kun niitä oli aikanaan Ruotsissa etsitty kulttuurihistoriallisista syistä. Silloin orangeria oli ollut alueen asukkaiden varastokäytössä, tilassa oli silloin häkkikomeroita. Siitä oli pitkä tie takaisin kasvien käyttöön. Anun päättäväisyyden ja sitkeyden ansiosta saamme tänä päivänä tästä erityisestä paikasta, sillä vanhoja orangerioita ei ole liiemmin säilynyt eikä niitä liene hirveästi Suomessa ollutkaan.

Pelargoni 'Nevesta' eli 'Nimismies' Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Pelargoni | Pelargonium 'Nevesta' tunnetaan myös nimellä 'Nimismies'

Hyötykasviyhdistys osti Annalan Huvilan eli Villa Annebergin vuonna 2017 ja sinne on tarkoitus rakentua valtakunnallinen puutarhakulttuurin keskus. Huvilassa toimii sunnuntaisin kahvila, jolla kerätään varoja huvilan kunnostamiseen. Huvilan edustalla on Helsingin kaupungin hallinnoimat istutusalueet, joissa on kausittain vaihtuvat kasvit. Alkusyksyllä oli huvilan edustan tapetti-istutuksissa verililjapuita, keijunkukkia, mehipuita ja tyräkkejä. Sivustojen penkeissä kasvoi upeita daalioita, joiden seurassa oli koristetupakoita ja begonioita. Lokakuussa istutuksiin vaihtui erilaiset havut seuranaan kanervia. Hämeentieltä huvilalle vievän käytävän ympärillä komeat perennaistutukset. 

Pelargonit 'Maaninka' ja 'Yrjö Nuutinen' Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Pelargoni | Pelargonium 'Maaninka' (vas) ja 'Yrjö Nuutinen' (oik.)

Pelargoni 'Vanha Rouva' Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.
Pelargoni | Pelargonium 'Vanha Rouva'

Annalan puisto on kaikille avoin ja suositeltava vierailukohde, vaikka itse orangeriaan ei yleensä pääse vierailulle. Ikkunoista voi kyllä kurkkia sisään. :) Koko Annalan alue on viehättävä, ympärillä on erityisen hieno, vanha jalopuumetsä, poluilla voi tavata hevosia, sillä Annalassa toimii myös hevostalli. Kesäkuun alussa kukkivat Annalan iiriskokoelman iirikset, jotka on istutettu 2019 juhlistamaan Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlaa. Oman ihastuttavan lisänsä antaa palsta-alue, jossa kaupungin asukkaat voivat kasvattaa omia vihanneksia ja kukkia. Huvilan kahvila on auki sunnuntaisin 12–16. 
 
Pelargoni Hyötykasviyhdistyksen orangeriassa Annalassa.

Hyötykasviyhdistyksen orangerian kasveja Annalassa.
Postauksen piti vain lyhyesti esitellä orangeriaa, mutta matkan varrella juttu vähän rönsysi. :) Jos vierailet kesällä Helsingissä, suosittelen vierailua Annalan Huvilan alueella. Helsingin keskustasta on n. puolen tunnin bussimatka (esim. linja-auto 71, pysäkki Annala) perille. Vehreyttä viikonloppuusi!




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


PUUTARHAYSTÄVÄNI-KIRJA.

18 tammikuuta 2024

Musta kissa istuu puutikkailla puutarhassa.

Kukka & Kaali -blogin Pauliina on tehnyt puutarha(blogi)ystäville oman ystäväkirjan. Ystäväkirjat ovat tuttuja lapsuudesta ja muistanpa sellaista aikuisversiota täyttäneeni myös ystäväni polttareissa vuosia sitten. Täytin minäkin omat puutarha-asiani Kukka & Kaalin puutarhaystäväni-kirjaan.

...

Nimeni / nimimerkkini: Oravankesäpesän Kati

Puutarhani nimi: Oravankesäpesä

Puutarhani syntymäaika: 15.7.2011, jolloin tein kaupat siirtolapuutarhapalstastani, jota Oravankesäpesäksi kutsun. Itse siirtolapuutarhan on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin. Siirtolapuutarhayhdistyksen perustava kokous on pidetty 27.7.1927. Muutaman vuoden päästä siis juhlitaan alueen 100-vuotissynttäreitä.

Puutarhassani seikkailevat: Minä, kissani Miso ja poikaystäväni. Välillä puutarhassa käyvät apuna eläkeläistyövoima eli vanhempani.

Punahattuja siirtolapuutarhan portilla.



Lempivärini puutarhassa: Ei värillä väliä, kunhan on punaista. Varsinkin tummat, syvän purppuran sävyt ovat mieleeni.

Lempityökaluni: Puuvartinen istutuslapio. Oli kamala tuska koko kesän, kun kyseinen pikkulapio oli hävöksissä. Pelkäsin vieneeni sen risujen mukana haketukseen, mutta alkusyksystä lapio paljastui lavankauluksen ja kukkapenkin välistä. Olin 8.6.23 istuttanut kasveja ja tuikannut lapion maahan pystyyn ja siihen se sitten oli jäänyt. Olen yleensä todella tarkka työkaluista, enkä jätä niitä puutarhaan. Jälleennäkeminen oli riemukasta. Kakkospaikkaa pitää sekatöörit.


Kärsämö 'Terracotta' kukassa.
Kärsämö | Achillea 'Terracotta'

Lempipaikkani puutarhassa: Mökin edessä oleva penkki, josta näkee 2/3-osaa puutarhasta.

Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon: Japanilaiset kasvit, ei kaikki, mutta moni saa sydämen lyömään vähän tiheämmin kuten japaninvaahterat, liljakanukka, japaninkellovaivero, sinisade, neidonhiuspuu. Myös luppiot, kärsämöt, hurmesilkkiheinä, kirsikkapuut, pelargonit... No, lista on melko loputon. 


Heiniä ruukuissa, jotka ovat kiinno köynnstuessa.

Näistä puutarhakirjoista pidän: Tykkään erityisen paljon puutarhahistorian kirjoista, myös opukset joissa on kauniita, inspiroivia kuvia ihastuttavat. Olen utelias ja kaikki uusi tieto myös kiinnostaa.

Hauskin puutarhapuuhani: Kukkien kerääminen kimppuihin. Toisena kaikki puiden ja pensaiden leikkaamiset. 

Ikävin puutarhapuuhani: Lasken siirtolapuutarhan ikävämmäksi puuhaksi huussin tyhjentämisen. Perinteisten puutarhatöiden listalla on palstan edustan ja välikäytävien kitkentä.

Nietospensas 'Yuki Cherry Blossom' kukassa.
Nietospensas | Deutzia 'NCDX2' (Yuki Cherry Blossom) 


Rentoudun puutarhassani astumalla ulos mökistä tai puutarhan portista sisään. Palstani mökkeineen on samalla kesämökkini, jossa viime vuodet olen (lähes tulkoon) asunut koko kesän, joten mökillä ja puutarhassa olo on jo itsessään rentoutumista. Kun en tee puutarhatöitä, istun todennäköisesti mökin edustalla penkillä. Jos on viikonloppuilta, saattaa kädessä olla kirja, toisessa lasi viiniä ja kupissa chilisipsejä. Ahhhh.

Onnistunein asia puutarhassani on potager. Siitä tuli onnistuneempi kuin uskalsin toivoakaan.

Asia, jonka muuttaisin puutarhassani on puutarhan koko. Lääniä saisi olla vähän lisää, ei paljon mutta pikkuisen enemmän.

Pieni pagodilyhty puutarhassa.

Unelmieni kevät on aurinkoinen, mutta hieman viileä ja alkaa aikaisin.

Unelmieni kesä on enimmäkseen puolipilvinen, lämpöä voisi olla 20 astetta ja välillä saisi öisin sataa kevyesti, jotta kasvit saavat vettä.

Unelmieni syksy on leuto, aurinkoinen, värikäs ja pitkä. Hiutuvaa tihkusadetta silloin tällöin.

Unelmieni talvi on syksy joka jatkuu kevääseen. Ei lunta, ei pakkasta, ei liukkaita teitä eikä toppavaatteita.

Musta exotic-kissa puutarhassa.



Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu, niin silloin tehtäisiin haaveista totta, ihailtaisiin kukintaa ja kätten jälkiä.

Haaveilen leikkokukkatarhasta, viktoriaanisesta kasvihuoneesta ja sinisateesta mökin seinustalla. Lempeistä alkukesän kesäilloista, jolloin voi haahuilla kamera kädessä puutarhassa. Puutarharetkistä ja puutarhaystävien tapaamisesta.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA TAMMIKUUSSA 2024.

16 tammikuuta 2024

Siirtolapuutarhamökki talvella.

Tammikuu on tuonut lisää lunta, vaikka edellisviikon suojasäillä hieman kinokset hieman vajusivat. Pakkasta on ollut runsaasti. Viikonloppuna oli mukava pikkupakkanen, mutta säätiedotus lupaa pakkasen kiristyvän taas tällä viikolla. Huokaus.

Vanha punainen kelkka nojaa luonnonvalkoista mökkiä vastaan.

Puutarhassa on lunta riittämiin. Niin paljon, että taitaa olla vain ajan kysymys, koska rusakot loikkaavat aidan yli. Niinpä päätin sunnuntaina kaivaa lumet japaninkirsikan ja neidonhiuspuun ympäriltä. Japaninkirsikka on suojattu verkolla, mutta jänöt ylettyvät hangelta sen verkon yli kurottuviin oksiin. Ginkgoolla on vain kierrettävä runkosuoja ympärillään. Kaksi talvea sitten sitä ei oltu kuin maistettu, kun taas japaninvaahterani syötiin pahasti. Useita pensaita on ilman verkkoa ja nyt se vähän hirvittää. Toivon rusakoiden viihtyvän paremmin tutuilla palstoille, jonne on avoimet ovat ympäri vuoden. Toki puutarhastani löytyy kaikkea eksoottista herkkua.

Siirtolapuutarhan lavatarha talvella.
Ei kai tarvitse mainita, että olen aivan lopen kyllästynyt a) lumeen b) pakkasiin, jotka vaikuttavat myös asuntoni lämpötilaan c) liukkauteen. Jos jotain hyvää pitää keksiä, niin arkajalat ovat ainakin lumen alla paremmassa suojassa pakkasilta kuin ilman lunta.

Lunta syyshortensian kuivaneissa kukinnoissa.
Olen selannut innokkaasti puutarhaliikkeiden nettisivuja ja kaksi siementilausta on matkalla Oravan(kesä)pesälle, vaikka yhtään ei uusia olisi tarvittu. Daalian juurakot ovat seuraava kartoituskohde. Niitäkään ei kyllä tarvittaisi yhtään lisää, mutta jos joku vanhoista kuolee? Mison nimikkodaalia 'Chat Noir' kasvoi vain vaivoin, enkä pidätä hengitystä sen suhteen. Käynnissä oleva leikkokukka-kurssi ei yhtään helpota, sillä kaikkihan sen tietää, etä joukossa kasvihysteria lisääntyy vai miten se meni. On niitä blogihittikasveja muutamia nähty...

Siirtolapuutarhan potager lumen peitossa.
Ajattelin kokeilla tänä vuonna taas talvikylvöjä. Tänä vuonna kylvän kaksivuotisia, sain äidiltä ison pussukan harjaneilikan ja Minna Mercke-Smithiltä Instagramin kautta salkoruusun siemeniä. Sormustinkukan siemeniä olen ainakin joskus ostanut, niitä voisi kylvää myös. Kokeilen myös onnistunko saamaan taimia aikaiseksi adventtiasetelman havujen kävyistä irronneista siemenistä. 

Tänä vuonna ajattelin viedä purkit mökin sisälle, siellä kun on aika lailla samat asteet kuin ulkonakin. Näin vältän lumien sulaessa purkkien tulvimiset, kun sisällä ei lumet sula. Pitää vain huolehtia kylvöjen vedensaannista.

Siirtolapuutarhapalstan polku portille.
Viime vuoden tammikuun kuvat näyttävät niin toiveikkailta. Vaan eihän ne lumet silloin sulaneet, vaan lisää tulla tuprutti ja jääkausi tuntui jatkuvan todella piiiiitkäään.

 

{2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


ÄLYTTÖMÄT KUKAT.

14 tammikuuta 2024

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
1.













Monen puutarhurin haave on jalostaa oma kasvilajike. Kieltämättä ajatus kutkuttelee omaakin mieltä. Oman lajikkeen jalostus ja kasvatus vaatii paljon aikaa ja vaivaa, mutta minäpä hätähousuna loikkasin digitaaliselle oikoreitille, vauhditin kasvukausia ja tein oman jalostustyön yhteistyössä tekoälyn kanssa. 

Osallistuin alkuviikosta tekoälywebinaariin ja ohjelman esittelyn jälkeen testailin promptaamista eli tekoälyn ohjeistamista sanallisesti. Se oli helppoa, mutta kuitenkin välillä tuskastuttavan vaikeaa, kun AI ei käsittänyt ohjeitani kuten olisin halunnut. Jossain vaiheessa kokeiluja keksin, että promptaan kreisejä kasvi- ja väriyhdistelmiä tekoälylle. 

Tässäpä kahdeksan yhteistä luomustamme! :) Jokaisessa on kaksi tuttua puutarhakasvia yhdistettynä, osaatko arvata mitkä ovat kunkin kukan vanhemmat? Postauksen alta löytyy oikeat vastaukset. :) Joihinkin kuviin tekoäly jätti vihjeitä...

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
2.


Tekoälyllä tehty älytön kukka.
3.

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
4.

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
5.

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
6.

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
7.

Tekoälyllä tehty älytön kukka.
8.



















...


















Oikeat vastaukset:

1.  pioni ja iiris
2.  ruusu ja lilja 
3.  tulppaani ja päivänkakkara
4.  kielo ja pelargoni
5.  auringonkukka ja hyasintti
6.  ruusu ja lilja
7.  auringonkukka ja hyasintti 
8.  kissankello ja syreeni

Montako sait oikein? :)




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 














Proudly designed by Mlekoshi playground