Kukka & Kaali -blogin Pauliina on tehnyt puutarha(blogi)ystäville oman ystäväkirjan. Ystäväkirjat ovat tuttuja lapsuudesta ja muistanpa sellaista aikuisversiota täyttäneeni myös ystäväni polttareissa vuosia sitten. Täytin minäkin omat puutarha-asiani Kukka & Kaalin puutarhaystäväni-kirjaan.
...
Nimeni / nimimerkkini: Oravankesäpesän Kati
Puutarhani nimi: Oravankesäpesä
Puutarhani syntymäaika: 15.7.2011, jolloin tein kaupat siirtolapuutarhapalstastani, jota Oravankesäpesäksi kutsun. Itse siirtolapuutarhan on perustettu jo huomattavasti aikaisemmin. Siirtolapuutarhayhdistyksen perustava kokous on pidetty 27.7.1927. Muutaman vuoden päästä siis juhlitaan alueen 100-vuotissynttäreitä.
Puutarhassani seikkailevat: Minä, kissani Miso ja poikaystäväni. Välillä puutarhassa käyvät apuna eläkeläistyövoima eli vanhempani.
Lempivärini puutarhassa: Ei värillä väliä, kunhan on punaista. Varsinkin tummat, syvän purppuran sävyt ovat mieleeni.
Lempityökaluni: Puuvartinen istutuslapio. Oli kamala tuska koko kesän, kun kyseinen pikkulapio oli hävöksissä. Pelkäsin vieneeni sen risujen mukana haketukseen, mutta alkusyksystä lapio paljastui lavankauluksen ja kukkapenkin välistä. Olin 8.6.23 istuttanut kasveja ja tuikannut lapion maahan pystyyn ja siihen se sitten oli jäänyt. Olen yleensä todella tarkka työkaluista, enkä jätä niitä puutarhaan. Jälleennäkeminen oli riemukasta. Kakkospaikkaa pitää sekatöörit.
 |
| Kärsämö | Achillea 'Terracotta' |
Lempipaikkani puutarhassa: Mökin edessä oleva penkki, josta näkee 2/3-osaa puutarhasta.
Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon: Japanilaiset kasvit, ei kaikki, mutta moni saa sydämen lyömään vähän tiheämmin kuten japaninvaahterat, liljakanukka, japaninkellovaivero, sinisade, neidonhiuspuu. Myös luppiot, kärsämöt, hurmesilkkiheinä, kirsikkapuut, pelargonit... No, lista on melko loputon.
Näistä puutarhakirjoista pidän: Tykkään erityisen paljon puutarhahistorian kirjoista, myös opukset joissa on kauniita, inspiroivia kuvia ihastuttavat. Olen utelias ja kaikki uusi tieto myös kiinnostaa.
Hauskin puutarhapuuhani: Kukkien kerääminen kimppuihin. Toisena kaikki puiden ja pensaiden leikkaamiset.
Ikävin puutarhapuuhani: Lasken siirtolapuutarhan ikävämmäksi puuhaksi huussin tyhjentämisen. Perinteisten puutarhatöiden listalla on palstan edustan ja välikäytävien kitkentä.
 |
| Nietospensas | Deutzia 'NCDX2' (Yuki Cherry Blossom) |
Onnistunein asia puutarhassani on potager. Siitä tuli onnistuneempi kuin uskalsin toivoakaan.
Asia, jonka muuttaisin puutarhassani on puutarhan koko. Lääniä saisi olla vähän lisää, ei paljon mutta pikkuisen enemmän.
Unelmieni kesä on enimmäkseen puolipilvinen, lämpöä voisi olla 20 astetta ja välillä saisi öisin sataa kevyesti, jotta kasvit saavat vettä.
Unelmieni syksy on leuto, aurinkoinen, värikäs ja pitkä. Hiutuvaa tihkusadetta silloin tällöin.
Unelmieni talvi on syksy joka jatkuu kevääseen. Ei lunta, ei pakkasta, ei liukkaita teitä eikä toppavaatteita.
Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu, niin silloin tehtäisiin haaveista totta, ihailtaisiin kukintaa ja kätten jälkiä.
Haaveilen leikkokukkatarhasta, viktoriaanisesta kasvihuoneesta ja sinisateesta mökin seinustalla. Lempeistä alkukesän kesäilloista, jolloin voi haahuilla kamera kädessä puutarhassa. Puutarharetkistä ja puutarhaystävien tapaamisesta.
Ihanaa lukea näitä ystäväkirjoja! Sinunkin juttusi kuulostaa ihan sinulta. Lempikasveineen kaikkineen.
VastaaPoistaMahtavan hienoa tuo satavuotispäivien lähestyminen! Hieno historia.
Rentoutumisesi penkillä kauniin näkymän ääressä, kirjan ja viinin parissa kuulostaa aivan täydelliseltä! Haaveesi ovat myös ihania, näen ne sieluni silmin.
Kiitos Saila! Luulenpa, että kun useita vuosia lukenut samoja blogeja, alkaa jo hieman tuntea ihmistä, puutarhaa, tyyliä yms. blogin takaa.
PoistaSiirtolapuutarhojen alkutaival on ollut pula-ajan elämässä. Niillä oli oikeasti suuri merkitys kaupunkilaisten ruuantuotannossa. Oikeita omavaraistalouden keitaita. On tosi hienoa, että niiden suosio ja kestänyt ajan ja niillä on viime aikoina monessa kaupungissa tullut uusi tuleminen. Joissakin siirtolapuutarhoissa ei ole mökkejä, vain palstat. Sellaista itsekin viljelin hyvin pitkään. Jokunen vuosi sitten jouduin luopumaan, kun vastuulleni siirtyi mökki äitini voinnin heikentyessä. Aikaa ei riitä kaikkeen.
VastaaPoistaKyllä, juuri näin! Koronavuosina siirtolapuutarhat olivat varmasti suosionsa huipulla, viime vuonna yhtä suurta kiinnostusta ei enää ollut. Palstaviljelykin tuntuu olevan kovin suosittua. Helsingissä osaan palstoista on paljon tulijoita ja vapautuvia ruutuja on vain kourallinen. Tänä vuonna kokeilen onneani, jos kävisi palsta-arvonnassa tuuri ja saisin yhden omaan käyttööni.
PoistaMinäkin tykkään kovasti lukea näitä puutarhaystäväkirjan sivuja. Nauratti tuo lämmin jälleennäkeminen istutuslapion kanssa. Tiedän tunteen!
VastaaPoistaUpeaa, että on tiedossa alueen 100-vuotisjuhlat. Siirtolapuutarhoilla on hieno pitkä tarina takana!
Se oli huippua, että se lapio löytyi! Minulla on monta muutakin istutuslapiota, mutta muut eivät istu yhtä hyvin käteen, paitsi mökin mukana tullut pikkulapio, siinä terä on leveämpi, eikä ole minusta yhtä toimiva kuin siinä hävöksissä olleessa.
PoistaAah, ne lempeät alkukesän kesäillat, tulipa ikävä niitä. Kaikissa kuvissasi on ihana valo, kesän valo. Miso <3
VastaaPoistaTouko–kesäkuussa on niin kaunis ja kuvauksellinen valo, juhannuksen jälkeen se muuttuu. Se on maagista aikaa, kun kaikki on vielä uutta ja ihmeellistä.
PoistaTosi kiva, kun osallistuit tähän. ♥ Paljon kiitoksia! ♥ Näitä on niin hauska lukea. Oli niin huvittavaa, kun yksi minun inhokkihommistani onkin sinun suosikkihommasi. Minä en pidä puiden ja pensaiden leikkauksista, sillä en koe osaavani sitä. Aina pelkään tekeväni väärin.
VastaaPoistaTaas sain kokea, miten iso rikkaus on, kun kaikki olemme erilaisia!
Kiitos kivasta haasteesta! <3 En varmastikaan osaa tehdä puiden ja pensaiden leikkuuta oikein, mutta tykkään siitä kovasti. :)
PoistaSinulla on ihana historiallisen taustan omaava puutarha, jota olet muokannut oman näköiseksesi taidolla ja rakkaudella. Sen kyllä näkee ja aistii kuvistasi ja jutuistasi. Eipä voisi parempaa kesämökkiä olla kuin siirtolapuutarhamökki kotikaupungissa.
VastaaPoistaAina välillä mietin, että pilaanko nyt koko vanhan puutarhan. Pitäisikö se pitää sellaisena kuin se on "aina" ollut. Toisaalta en tiedä millainen se alun perin on ollut ja kuinka paljon se on vuosikymmenten aikana muuttunut. Eikä se silloin olisi minun puutarha. Kesämökki kotikaupungissa ja 10 minuutin kävelymatkan päässä sopii minulle erityisen hyvin. :)
PoistaHaa, vielä löytyi yksi uusi sivu puutarhaystäväkirjaan! Näitä on ollut kiva lukea ja samalla mielessään vertailla, mitä itse kukin vastailee. Voin kuvitella, kuinka iloinen ja huojentunut olo tuli istutuslapion löytymisestä. Sen takia varmaan itse käytän mieluiten pistolapiota kaikkeen mihin vain pystyy. Sitä kun on hankalampi hävittää kuin pienempiä työkaluja.
VastaaPoistaHyvä tuo pelakuu. Kivaa viikonloppua!
Tykkään pienemmästä lapiosta, kun sillä saa tehtyä pienempiä kuoppia jo täynnä oleviin kukkapenkkeihin. :) Olin kyllä koko kesän vähän hukassa, kun ei ollut omaa istutuslapiota käytössä. Onneksi se löytyi!
PoistaMukavaa uutta viikoa!