IHANAA JUHANNUSTA!

Taianomaista keskikesän juhlaa!

toivottaa Oravankesäpesän väki

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

JUHANNUKSEN AIKAAN.

10 päivää mökillä putkeen ja sitten kotiin. En olisi halunnut, harmitti vietävästi, kun pakkasin kamoja, mutta oli pakko. Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina Helsinkiin (kuten koko Suomen kait) saapui helle ja kuvan pikkukissa oli hätää kärsimässä. Mökki kuumeni hetkessä ulkolämpötilaa tukalammaksi ja palstalla varjossakin oli 30 astetta lämmintä. Musta, tuuheaturkkinen Miso oli kuumissaan. Viilensin ensi hätään kissaa kylmään veteen kastetulla pyyhkeellä ja tällä kertaa Miso ei alkanut antamaan pyyhkeelle takajalaktömpsyä ja leikkimään pyyhkeellä kuten viime kesänä, vaan otti avun vastaan kiltisti.

Oli pakko lähteä vähän viileämpään kotiin. Varsinkin kun oli tiedossa, että joutuisin menemään työpaikalle tiistaina enkä missään tapauksessa halunnut jättää Misoa päiväksi yksin kuumaan mökkiin, vaikka ikkunat saisikin auki. 

Ehti kuitenkin olla ihanaa olla mökillä. Tein töitä etänä mökin kuistilta, söin aamuisin puutarhassa, huussissa käydessä tein samalla pienen jaloittelukierroksen puutarhassa. Nautin, voi että nautin. Ehkä vielä pääsen uudestaan mökille pidemmäksi aikaa, jos säät vähän viilenevät.

Keksin yhtenä iltana, että minulla on jemmassa metallisia ruukunpidikkeitä, nehän voisi laittaa köynnöstukeen ruukutuspöydän yläpuolelle ja kukkia niihin. Harmittelin hetken ettei pidikkeitä ollut kolmea enempää, mutta samalla iloitsin miten pieni juttu ilahduttaakin niin valtavasti.

Pieni juttu, mutta iloitsen juuri tuollaisista pienistä oivalluksista.

Tämä kohta on toinen erityisen ilahduttava. Minulla on siitä varmaan kymmenen kuvaa eri päiviltä, se on niin kovin kuvauksellinen. Vielä kun löytäisin sen sinisen sinikämmenen tuohon.

Kuunlilja | Hosta 'Stiletto'

Edellisen kuvan köynnöstuen juurella kasvaa nyt kuunlilja 'Stiletto'. Siirsin sitä puolisen metriä mielestäni paremmalle paikalle. Stiletto on sinnitellyt muutaman vuoden juuri ja juuri hengissä ja nyt toivon sen lähtevän parempaan kasvuun. Tältä alueelta kaivoin aiemmin pikkutalviot ja kielot pois ja nyt on tilaa istutella jotain pientä uutta. Kuunliljan takana on raparperin lehdet katteena, kun käytin varret piirakkaan.

Mooseksenpalavapensas | Dictamnus albus

Koreakärsämö | Achillea ptarmica 'Peter Cottontai'

Ostin koreakärsämön viime vuonna ja siitä tulee aina Riina mieleen. :) Niin taitaa monelle muullekin tulla valkoista kukista nykyään.

Pioni | Paeonia 'Buckeye Belle'

Jos pitäisi valita oma väri puutarhassa, josta tulla muille mieleen, se saattaisi olla pioni 'Buckeye Bellen' syvä tummanpunainen. Ihan järkyttävän upea väri. Tämä pioni kukki nyt ensimmäisen kerran ja paljasti, että olen turhaan hankkinut kaksi uutta 'Buckeye Belleä', kun ensimmäinen onkin elossa. BB-numero kaksi tosin on joku ihan muu pioni, kolmannen oikeellisuutta saan jännittää ainakin ensi vuoteen.

Ostin 2019 kaksi pionia, jotka istutin luumupuun alle vierekkäin - 'Buckeye Bellen' ja 'Coral Charmin'.  Toinen pioneista kuivui istutusvuonna, kun unohdin kastella, silloin päättelin kuolleen olevan Buckeye Belle ja hankin seuraavana vuonna korvaavan yksilön ja istutin sen eri kohtaan puutarhassa. Nyt siis saan alkaa metsästämään 'Coral Charmia', joka on se menehtynyt. Toki nyt harmittaa, että palstalla on (ehkä) kaksi samaa pionia, mutta ehkä kestän sen, kun on noin upea väri.

Pioneista puheen olleen. Olen monesti aiemmin harmitellut, että aikoinaan ostin Kevätmessuilta hollantilaiskauppiailta juurakoita, jotka kaikki olivat samaa, väärän väristä pionia. Sinällään ihan kaunis ja tuoksuva kasvi, mutta väärä. Viime vuonna yksi niistä yllättäen kasvoi heikosti. Kaivoin sen ruukkuun ja hautasin sen tilalle syksyllä omenia. 

Nyt jäljellä olevista kuudesta yksi on normaali, pari todella kituliasta ja loput siltä väliltä. Ruukusta ei noussut mitään. Että näin niistäkin sitten päästään eroon. Samassa penkissä on ollut runsaasti laukkoja, jopa niin paljon että viime vuonna mietin voiko niitä olla liikaa ja pitäisikö harventaa. Ei tarvitse, tänä vuonna jäljellä on yksi iso valkoinen. Kaikki kymmenet tavalliset siniliilat laukat ovat kadonneet.

Saapunut helle torppasi myös hitaasti, mutta varmasti alkaneet puutarhapuuhat. Ehdin istuttaa ennen lämpöaaltoa useita kasveja, mutta suunnitelmissa olleita siirtoja en, enkä taida niitä hetken aikaa uskaltaa tehdäkään. Lisäksi suunnitelmissa olisi kaivaa ja puhdistaa pieni alue rikoista ja istuttaa uudelleen. Puhumattakaan vesiaiheprojektista. Olen jo hankkinut altaan, mutta savisen, kivikovan nurmikon kaivaminen ei todellakaan houkuttele näillä lämpötiloilla. Luonnollisestikin sormet syyhyää touhuihin, mutta pelkkä ajatuskin lapion heiluttelusta nostaa hien pintaan.

Karhunjuuri | Meum athamanticum

Juhannus meni samalla, tutulla kaavalla. Torstaina laskeutuminen poikaystävän kanssa juhlaan juhannussaunalla. Perjantaiaamulla uimaan maauimalaan, aamiainen puutarhassa. Iltapäivällä saimme poikaystävän äidin vieraaksi. Grillausta ja puutarhassa hengailua. Illalla piipahdimme siirtolapuutarhan omalle väelle järjestetyissä pienissä juhlissa syömässä letut. Juhannuspäivänä uusi käynti maauimalassa, pientä puuhastelua puutarhassa: istutin perennoja ja riivimme omenakääriäisen toukkia puista. Tänä vuonna kääriäisiä on taas runsaasti. 

Loppuun kuva naapurin upeista pioneista, jotka näkyvät palstalleni. Ja mikä tuoksu!

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PALSTAKATSELMUS.

Siirtolapuutarhassamme on menneillään palstakatselmukset. Katselmus ei ole puutarhan missikilpailu, palstoja ei arvioida oman maun mukaisesti kauniiksi tai rumaksi. Eikä kyseessä myöskään ole yhdistyksen hallituksen kiusanteko palstalaisille.

Helsingissä kaikki siirtolapuutarhat sijaitsevat Helsingin kaupungin vuokratonteilla, ollen kaupungin yleisiä puistoalueita. Kaupunki on määrittänyt vuokralaisilleen eli siirtolapuutarhureille säännöt, joita yhdistys on velvoitettu valvomaan. Jokainen siirtolapuutarhuri allekirjoittaa maanvuokrasopimuksen ja samalla hyväksyy yhdistyksen säännöt eli kaupungin määrittelemät puitteet puutarhoille.

Säännöt sanelevat tietyt asiat, kuten puut saavat olla enemmillään 4,5 metriä korkeita ja pensaat 2,5 metriä. Pensasaidan korkeus saa olla 140 cm. On tarkoitus, että siirtolapuutarhassa kulkevat saavat ihastella palstoja. Palstojen väleissä tulee olla 60 senttiä esteetöntä tilaa, eikä puut tai pensaat saa tulla rajan yli naapuriin. Palstojen edustat tulee olla hoidettuna tien puoliväliin tai jos vastassa ei ole toista palstaa, tulee tieosuus pitää kokonaan rikattomana. Palstalla ei saa kasvattaa vieraslajeja eikä luonnonpuita kuten koivuja, katajia, tammia tai pihlajia. Puutarhan yleisilme tulee olla hoidettu.

Palstalla tulee olla postilaatikko yhdistyksen sisäistä postia varten ja palstan numero tulee olla tielle näkyvissä, jotta tarvittaessa pelastuslaitos ja vierailijat löytävät palstalle.

Tänä vuonna siirtolapuutarhassamme kokeiltiin ensi kertaa yhteisöllisempää palstakatselmusta Marjaniemen siirtolapuutarhan esimerkin mukaisesti. Aikaisemmin katselmukset ovat tehty hallituksen toimesta, mutta tällä kertaa jokainen hallituksen jäsen sai kierrokselle kaveriksi vapaaehtoisen palstalaisen. Ennen katselmuskierroksia järjestetiin halukkaille katselmoijille koulutus- ja keskustelutilaisuus. Kierroksien aikataulut ilmoitettiin etukäteen ja puutarhureiden toivottiin olevan paikalla oman puutarhansa katselmuksessa.

Katselmus on mielenkiintoinen, vaikkakin jokseenkin rankka kierros puutarhassa. Minusta on aina hauska kurkkia muiden puutarhaan ja saada muilta ideoita omaankin. Katselmus tehdään tieltä ja välikäytäviltä, kenenkään puutarhaan ei mennä ilman lupaa tai kutsumatta.  Jokainen palstalainen saa joka tapauksessa täytetyn palautelomakkeen postilaatikkoon, jossa on rastitettuna "kaikki kunnossa" tai sitten kohtia joihin tulee kiinnittää huomiota. Kiersin samaan aikaan itse katselmoimassa palstoja toisaalla kun omaa palstaani käytiin tarkastelemassa, joten en ollut vastaanottamassa palautetta katselmoinnista.

Omalla katselmuskierroksella oli ilahduttavan monta puutarhuria paikan päällä ja oli monta mukavaa keskustelua eikä yhtään vihaista tai pahoitettua mieltä. Muutamaan puutarhaan meidät kutsuttiin vierailullekin ja yhdessä meille jopa tarjoiltiin viikonlopun rippijuhlista jääneitä bebe-leivoksia.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PALSTA KUPITTAAN SIIRTOLAPUUTARHASSA.

Saimme sattumalta vanhempieni kanssa kutsun yhdelle palstalle Kupittaan siirtolapuutarhassa.  Kierroksellamme erään puutarhan emäntä {nimi jäi harmittavasti kysymättä} huikkasi aidan yli haluaisimmeko tulla tutustumaan hänen puutarhaansa ja toki me halusimme.

Hän kertoi pitävänsä Avoimet puutarhat -päivää, joka päivä. Ja mainitsi esitelleensä puutarhaansa edellisinä iltana kahdentoista maissa nuorelle parille.

Hän oli omistanut palstansa 13 vuotta. Puutarha oli jaettu huoneisiin, oli syyshuone syyskukkijoille ja kesähuone kesäkukkijoille. Marjapensaat ja vadelmat hän kertoi istuttaneensa isoihin saaveihin.

Kun tila on kortilla {tuttu tunne}, hän oli tehnyt vertikaalisen mansikkamaan kuormalavaan. Kokeilu oli ollut onnistunut, joten hän oli laajentanut mansikkamaata jo toiseen kuormalavaan.

Puutarhasta löytyi ihastuttavia kukkia, ihastuin kovasti tähän kellokuusamaan {?}.

Pääsimme kurkkaamaan myös pieneen mökkiin, tilaa oli 6 neliötä. Siinä on pieni mökki, omani on 14 neliötä. Puutarhuri kertoi aloittavansa kauden maaliskuussa ja asuvansa puutarhamökissä koko kesän.

Kiitos, kun saimme vierailla!

Muistattehan käydä kirjoittamassa Kupittaan siirtolapuutarhan säilyttämistä vaativaan adressiin nimenne.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KUPITTAAN SIIRTOLAPUUTARHA.

Tein pienen kesäretken synnyinseudulleni, Turun suuntaan. Vierailin parin päivän aikana parissa ihanassa puutarhamyymälässä, Viherlassila ja Flör, lietolaisessa japanilaissa puutarhassa {siitä lisää myöhemmin} ja Kupittaan siirtolapuutarhassa.

Kupittaan siirtolapuutarha on Turun ensimmäinen ja se on perustettu jo vuonna 1934. Sillä on siis kunnioitettava historia takana. "Siirtolapuutarha perustettiin kaupungin työväestön virkistykseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä perheiden ruokahuollon turvaamiseksi". Palstoja siellä on yhteensä 57. 

Kupittaan siirtolapuutarha on se ensimmäinen siirtolapuutarha, jonka olen ikinä nähnyt. Se sijaitsee Suomen toiseksi vanhimman K-Citymarketin kainalossa ja olemme perheeni kanssa useasti vierailleet sekä kaupassa että vielä useammin ajaneet puutarhan ohi. Muistan lapsuudesta kuinka pienet leikkimökkimäiset rakennuksen vieri vieressä ovat jo silloin herättäneet mielenkiintoni ja mielikuvitukseni. Kupittaan siirtolapuutarha onkin yksi syy taustalla, kun etsin omaa paratiisiani.

Kupittaan siirtolapuutarha on ollut viime aikoina jonkun verran otsikoissa. Sen asema vehreänä keitaana on uhattu, Turun kaupunki on jatkanut maanvuokrasopimusta vain vuoteen 2025 asti ja sen jälkeen nykyiselle siirtolapuutarhan alueelle on kaavailtu "uudisrakentamista kaupunkikehittämisen ja maankäytön taloudellisen tehon lisäämisen nimissä". Siirtolapuutarhalle on kaavailtu uutta sijaintia Koroisiin.

Mutta eihän 57 palstan vanhoja mökkejä, kasveja ja puutarhojen vanhoja puita voi noin vain siirtää, jos ollenkaan. Kupittaan siirtolapuutarha on upea viheralue kaupungissa ja luulisi tämän korona-kevään opettaneen, että juuri tälläisiä paikkoja kaupungeissa tarvitaan ja niille on tilausta. Tänä keväänä ja kesänä omassa siirtolapuutarhassani on vieraillut huomattavasti aiempia vuosia enemmän ihmisiä nauttimassa alueesta. 

Siirtolapuutarhan alueella on runsaasti vanhoja kasveja, niitä on kartoitettu yhdessä Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Puutarhoista on dokumentoitu "arvokasta kasvillisuutta ja osa niistä on talletettu Luonnonvarakeskuksen viljelykasvien geenivarojen kokoelmiin".

"Kupittaan siirtolapuutarhan lakkauttaminen heikentäisi kaupunkiympäristöä vakavasti ja monin tavoin. Se tuhoaisi ihmisten, kasvien ja eläinten muodostaman poikkeavan monimuotoisen kaupunkialueen, joka pitää yllä eri-ikäisten kaupunkilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, runsasta pölyttäjien joukkoa ja viljellyn maaperän tervettä eliötoimintaa."

Kupittaan siirtolapuutarhassa on 4H-nuorten pitämä kesäkahvila ja läheisten palvelutalojen asukkaat käyttävät puutarhaa virkistyskäytössä. Paikka siis ilahduttaa myös lukuisia muita ihmisiä olemassa olollaan. 

Puutarhojen ystävänä ja varsinkin siirtolapuutarhojen ollessa lähellä sydäntäni pyytäisin sinulta, blogiystäväni, palvelusta. Autetaan Kupittaan siirtolapuutarhaa! Käy allekirjoittamassa adressi tästä linkistä. Jotta saamme pitää yhden vanhimmista siirtolapuutarhoista ja keitaasta keskellä kaupunkia edelleen meidän ja varsinkin turkulaisten ilona ja hyötynä.

Tiesithän, että siirtolapuutarhoissa saa vierailla ja se on ehdottoman suositeltavaa. Kävimme vanhempieni kanssa Kupittaalla Avoimien puutarha -päivän aattona. Olin paikalla ensimmäistä kertaa, vanhempani ovat käyneet siellä aikaisemminkin.

Kierrellessämme aluetta ympäri, saimme kutsun yhdelle palstalle, jossa erittäin ihana ja ystävällinen emäntä mielellään kertoi ja vastaili kysymyksiimme. Siitä puutarhasta kuvia myöhemmin.

Alueen hienoin portti. :)

Mahtavaa, jos jaksoit selata tänne asti. En millään pystynyt tiivistämään enää yhtään. Kuvia tuli otettua runsaasti, sillä alue on kaunis ja niin kuvauksellinen. Tiedättehän, kuinka rakastan näitä minipuutarhoja.

Lainaukset:

https://www.kupittaansiirtolapuutarha.fi/yhdistys/

https://www.adressit.com/turun_kupittaan_siirtolapuutarha_on_sailytettava__kolonitradgarden_i_kuppis_i_abo_bor_bevaras__the_allotment_garden_kupittaa_in_turku_has_to_be_preserved

https://www.aamuset.fi/artikkeli/4001754/Kupittaan+siirtolapuutarha+sai+jatkoaikaa+vuoden+2025+loppuun

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest