12 KUVAA VUODELTA 2018.

Tammikuu

On taas vuoden viimeinen päivä ja aika koota tutusti kaikki vuoden kuukauden kuvien aloistuskuvat yhteen postaukseen - aivan kuin aiempinakin vuosina. Tykkään aina katsoa miten mökkipolku vaihtaa kuukausittain ilmettään, sen olettekin varmaan jo huomanneet.

Helmikuu

Maaliskuu

Pakko mainita tässä kohtaa, jotta jää Oravankesäpesän historiaankin; kesä oli poikkeuksellisen pitkä, kuiva ja suorastaan kuuma. Alkukeväästä ensimmäisinä lämpiminä päivinä suorastaan ahmin puutarhaa, koska ikinä ei voi tietää, koska sateet ja kylmyys alkavat. Ne sitten eivät alkaneet muutamaan kuukauteen, paitsi tietenkin juhannuksena oli sateista ja viileää. Vietin juhannuksen kuitenkin perinteisesti palstalla.

Huhtikuu

Puutarhakausi alkoi toden teolla messuista, ensin maaliskuussa ihanat Nordiska Trädgårdar Tukholmassa, sitten huhtikuussa Turun Piha & Puutarha -messut, niitä seurasi Kevätmessut Helsingissä ja viimeiseksi Pihapiiri-messut Lahdessa. Pää täynnä ideoita oli hyvä päästä omaan puutarhaan toteuttamaan niitä.

Toukokuu

Vuosi sitten istutetut ja osittain Amsterdamin reissulta tuodut tulppaanin sipulit tekivät toukokuusta uskomattoman jännän, mutta, voi, niin upean. Huokailin portilla hurmaavan näkymän edessä useana päivä, kukkiva luumupuu ja tulppaani olivat täydelliset.

Kesäkuu

Heinäkuu

Kesän suurin projekti oli potagerin ja kukkapenkin laajennus. Hullaannuin keväällä Poteger-kirjasta ja sen innoittamana aloitin pienen hyötykasvimaani laajennuksen. Onneksi ryhdyin puuhaan huhtikuussa, jolloin maa oli vielä muhevaa ja lapiohommat sujuivat hyvin. Myöhemmin kesällä maa olikin niin kuivaa, että kaivaminen olisi ollut suorastaan mahdotonta. Hieman tekisi mieli laajentaa lisää pikku-potageriani, niin paljon alue ilahdutti minua kesällä ihan vain olemassa olollaan. Saa nähdä mitä ensi vuonna sen suhteen tapahtuu.

Elokuu

Kuumuudesta johtuen mitään suurempia projekteja ei mökkipalstalla ollut, hieman tein betonihommia, kun vain varjossa makailulta ennätin. Huikean kesän jäljiltä sato oli hyvä. Vadelmia tuli suorastaan runsaasti, kolmesta omenapuusta onneksi vain yksi teki omppuja, niitäkin runsaasti. Viinirypäleitä tuli ennätyssato.

Syyskuu

Lokakuu

Lomailin elokuussa ja sen jälkeen tuli totaalinen kyllästyminen puutarhaan. Samoihin aikoihin alkoi myös säät huonota eikä palstalla tehnyt enää mieli viettää samalla tavalla kuin kesällä aikaa. Lokakuussa, syntymäpäivänäni, kävelin upeassa auringonpaisteessa mökille, siirtolapuutarhan ympärillä olevan metsän puut hehkuivat keltaoransseina. Tunsin itseni siinä hetkessä uskomattoman onnelliseksi ja onnekkaaksi. Lomalla ja samana iltana alkaneella reissulla Amsterdamiin saattoi myös olla vaikutusta.

Marraskuu

Joulukuu

Muuten niin köyhän puutarhasyksyn saavutuksiin kirjattakoon myös, että lähes samanaikaisesti kiitin luottamuksesta ja tulin valituksi sekä Suomen Pelargoniyhdistyksen että oman siirtolapuutarhayhdistykseni hallituksiin. Hauskaa päästä puutarhaharrastuksessa ihan uudelle tasolle!


Onnellista vuotta 2019, olkoon se entistä paaaaljon parempi!

{2017} {2016} {2015} {2014} {2013}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA JOULUKUUSSA 2018.

Kuvat siirtolapuutarhasta ovat viime sunnuntailta. Silloin maassa oli kevyt kerros lunta ja pakkasta pari astetta. Seuraavana yönä tulikin sitten muutama sentti lisää ja maa on nyt kunnolla valkoinen, ainakin hetken aikaa.

Vein mökille koristukseksi oksista tekemiäni tähtiä. Suunnittelin ne alun perin kodin koristeiksi, mutta en jaksanutkaan riisua sängyn yläpuolella olevia tauluhyllyjä tähtien tieltä jouluksi. On kiva, että palstalla on edes jotain jouluista, kun muuten en puutarhaa tai mökkiä koristele jouluun.


{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012} {2011}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KUUSI KUVAA KESÄSTÄ - VALOKUVAUS.

Sain Mielen Lumoa -blogin Intianmintulta Tuplasti terapiaa -blogin Pirjon alulle laittaman kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Tällä kertaa lisätwistinä oli teema: valokuvaus. Pirjo haastoi jakamaan kuusi kuvaa kesästä ja kertomaan mikä kuvassa viehättää. Itse tosin ehdin päässäni miettiä kuusi omaa teemaa, jotka puutarhakuvissani toistuvat. Pieni hairahdus sivupolulle toivottavasti ei haittaa. :)

On ottanut hieman aikaa tarttua haasteeseen, taisin saada puutarhasta yliannostuksen ja olevan vasta viime päivinä toipunut siinä määrin, että nyt taas piisaisi intoa puutarha-asioihin. Kesän kuvien selaaminen aiheutti välittömän mökki-ikävän.

Kauneus
Haluan jokaisen blogissa julkaisemani kuvan olevan kaunis. Marraskuussa se on välillä vähän haastavaa, mutta mietin silloinkin kuvan sommittelua, rajausta ja aihetta. Kuvaan hurjasti enemmän ruutuja kuin blogiin ikinä päätyy, haluan varmistaa, että varmasti löytyy edes yksi kelpo otos.

Yllä oleva kuva on puutarhani tämän vuoden kauneimpana hetkenä otettu. Kun luumupuu ja tulppaanit olivat kukassa. Näky oli pakahduttavan kaunis. Haluan muistaa juuri ne hetket, kun seison portilla ja ihastelin tulppaaneja.

Toistuvuus ja vuodenajat
Tämän näkymän on blogini seuraajat nähneet usein. Vähintään 12 kertaa vuodessa ja nyt jo seitsemän vuoden ajan. Rakastan seurata sitä muutosta, joka seuraa vuodenaikojen vaihtelusta. Niin paljon, että toteutan Oravankesäpesälle omistetulla Instagram-tililläni samaa ideaa viikottain. Rakastan myös tuota näkymää, mökki ja puutarha, pieni paratiisini.

Dokumentaarisuus
Haluan tallentaa puutarhani muutokset, pienet ja suuret hetket. Pidän blogiani puutarhapäiväkirjana, vaikka välillä postaukset laahaavat perässä, mutta silti haluan noudattaa aina kronologisuutta. Dokumentaarisuudenkin haluan toteuttaa kauniisti, se vaatii ehkä vähän enemmän mietintää ja kuvakulman etsintää.

Yllä olevassa kuvassa on roskalavalta löydetyt syömäpuikot merkitsemässä uuden kukkapenkin reunaa. Tikut tököttivät maassa muutaman viikon ja kuinka olisikaan särkenyt silmään jos ne olisivat olleet rumat. Saati sitten tässä kuvassa, joka jää blogiin muistoksi. 

Yksityiskohdat
Rakastan poimia kameralla yksityiskohtia. Lemppareita ovat kukkapotretit, tässä kuvassa ensi kerran viime kesänä siemenestä kylvetty kiiltomalva, joka hurmasi syvän samettisella värillä. Tykkään myös leikkiä syväterävyydellä ja tuoda kuvaan syvyyttä. Yllä olevassa kuvassa sitä on luomassa etualalla olevat pehmeäksi sutuksi jäävät kukat ja lehdet.

Mökki
Puutarhaani kuulu olennaisesti siirtolapuutarhamökkini. Pienellä palstalla se tulee kuvaan melkein väkisin. Onneksi mökin väri on mieleinen ja mukavan neutraali tausta puutarhan väri-ilottelulle. Tykkään kuvata mökkiä, varsinkin sisällä on yksi lempinäkymäni.

Murunen
Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä. Rakkain kuvauskohteeni, Murunen. Kesäisin kissani viettää lähes yhtä paljon aikaa puutarhassa kuin minäkin, onkin luentevaa kuvata puutarhassa seurana hengailevaa kattia. Varsinkin, kun Murunen on aikamoinen linssilude ja kovin kuvauksellinen. Perheen mainosmalli.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KATAJAKRANSSI.

Olin siirtolapuutarhan haketusalueella etsimässä oksia askartelujani varten, kun satuin huomaamaan jonkun tuoneen juuri ison katajan haketettavaksi. Siitä se idea sitten lähti. Kävin napsimassa kassillisen katajanoksia mukaan ja kotona värkkäsin vadelmapensaan oksista väänneettyyn kranssipohjaan kranssin. Oksat riittivät juuri perinteiseen, pyöreään kranssiin. Yksi kaunis, katajanmarjainen oksa riitti vielä maljakkoonkin.

Vielä myöhemmin illalla kävin viemässä koristeen mökin julkisivua koristamaan. Havut pysyvät parempina viileässä, eikä kranssin varisevat neulaset haittaa puutarhassa. Koko komeuden koristeeksi lisäsin Lissabonista muistoksi ostetun keraamisen oravakoristeen.

Lisää tekemiäni kransseja löytyy Oravanpesä-blogin puolelta, käy kurkkaamassa.

Huom. jokamiehenoikeuksiin ei kuulu oksien leikkaus ilman maanomistajan lupaa.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA MARRASKUUSSA 2018.

Värittömin vuodenaika on taas täällä. Sopii minulle, sopii lisätä värejä kotiin, kun puutarhassa ne ovat puuhkiytyneet pois. Nurmikko hohtaa vihreänä ja siellä täällä on pieniä kirkkaita väripilkahduksia. Muutama pieni, mutta sinnikäs kehäkukka kukkii vielä.

Alastomaksi riisuutunut luumupuu paljastaa tuulikellon oksiston seasta. Olen poistanut narun päästä lapun, jotta tuulikello ei kilkata ja häiritse naapureita. Kun ei ikinä tiedä mikä ärsyttää...

Käärmeenparta + japaninsara | Ophiopogon planiscapus + Carex morrowii

Olen luovuttanu puutarhan hoidon suhteen. Olen ollut enemmän tai vähemmän kipeä kuukauden päivät. En taida enää muistaa millaista on, kun ei yskitä. Flunssaisena ei ole huvittanut viettää yhtään aikaa puutarhassa, kun välillä ei pääse lämmittelemään. Onneksi mitään ei ole pahasti kesken. Perennojen varret saavat jäädä talventörröttäjiksi.

Maksaruoho | Sedum

Maksaruoho on paleltuneena räväkän värinen. Kukat mustanpurppuraiset ja lehdistö hohtaa limenvihreänä.

Syyshortensia | Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Kävin viikonloppuna kahteen kertaan palstalla. Molemmilla kerroilla keräsin materiaalia askarteluihin, kuihtuneita kukintoja ja valamonruusin kiulukoita. Vääntelin vadelmanoksista kranssipohjia, hain haketusalueelta pätkiä omenapuun oksista. Hoksasin jonkun naapurin tuoneen haketukseen ison katajan ja siitä se ajatus sitten lähti. Siitä myöhemmin.

{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012} {2011}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest