LINNUNPELÄTIN.

29 heinäkuuta 2015




Tänä vuonna ahomansikkasaalis on ollut uskomattoman runsas. Palstallani on pieni metsämansikkakasvusto luumupuun alla ja satoa on voinut napsia jo päiviä. Viikonloppuna keräsin marjoja 3 desilitran rasiallisen pakkaseen. Samoin pieni kirsikkapuuni on kasvatellut satoa ihan mukavasti.

Pelkäsin molempien satojen katoavan parempiin suihin. Virittelin jo vuonna 2011 Japanista ostamani linnunpelättikissat ensi kertaa käyttöön sekä luumu- että kirsikkapuuhun. Oliko niistä hyötyä, no jaa, enemmän ehkä koristehyöty. :) Mansikoita riitti poimittavaksi, kirsikoita taisin saada viisi ja nekin olivat vähän raakoja, mutta halusin maistaa marjoja vielä kun niitä oli.



Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 


HEINÄKUUN PUUTARHAKUVA.

28 heinäkuuta 2015




Heinäkuun puutarhakuvaksi valikoituivat kuvat kärhöistä, ylempänä on loistokärhö 'Omoshiro' ja alempana ruukussa kasvava jalokärhö 'Niobe'. Niobe kukki usealla kukalla ja sitten lehdet ruskistuivat kärjistä ja nyt kasvi näyttää kuolleelta. Lieneeköhän pienen reissuni aika päässyt ruukku kuivumaan liikaa.

{kesäkuu} {toukokuu} {huhtikuu} {maaliskuu} {helmikuu} {tammikuu} {joulukuu} {marraskuu} {lokakuu}



Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 


MÖKKI JA PALSTA HEINÄKUUSSA 2015.

27 heinäkuuta 2015














Nämä kuvat ovat heinäkuun puolesta välistä, samaisena päivänä, jolloin minulle ja mökille tuli 4 yhteistä vuotta täyteen. :) Paras ostos ikinä! Päivä oli huikean hieno, kuin juhlistaakseen meidän päivää, riitti aurinkoa ja lämpöä, joka tänä kesänä on ollut aika harvinaista.

Virittelin hienon päivän kunniaksi riippukeinun omenapuiden väliin ja siirsin rottinkituolit ruusumaan eteen. Omenapuiden katveessa vain ei ole tänä vuonna kiva istua tai makoilla, puu on täynnä omenenkehrääjäkoin toukkia ja seittiä, sateella puista tippuu ällön ruskeaa nestettä.

Olen tyytyväinen, että olen alkanut ottaa näitä kuukausittaisia kuvia. Huomaa hyvin vuodenaikojen erot ja kasvun ihmeen sekä myös miten puutarha vähitellen muuttuu vuosien saatossa. Kun vertaa heinäkuun 2012 kuvia näihin, on parempilaatuiset kuvat ja puutarhassakin on tapahtunut jotain pientä. :)

{2014} {2013} {2012}



Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 


KUKASSA NYT.

25 heinäkuuta 2015


Nimetön valkovaaleanpunainen akileija, ihanan iso puska omenapuun juurella.


Valkoinen akileija mökkipolun varrella olevassa penkissä.


Violettivalkoinen akileija magnoliamaassa, mahdollisesti viime kesänä istuttamani lehtoakileija Aquilegia vulgaris 'William Guinness'. Monilla bloggareilla on omat nimet eri kukkapenkeille, hirmu kätevää. Pitäisi itsekin lanseerata kunnolliset nimet eri kukkamaille.

Tämä vaaleanpunainen on palstan alkuperäisiä, olisikohan kyseessä joku asteri? Kirjoitin viime syksynä lapulle jonkun toisen mahdollisen nimen tälle, mutta se lappunen hävisi muutossa.



Olin jo unohtanut, että viime vuonna alkusyksystä istutin magnoliapenkkiin vaaelanpunaisen palavarakkauden Lychnis chalchedonica 'Carnea'. Onneksi en kitkenyt sitä alkukesästä pois! Nyt ihmettelen miksen ole nähnyt punaisen, vanhan palavarakkauden vielä kukkivan.

Ympäri palstaa on varjoliljoja, olen yrittänyt niputtaa niitä muutamiin paikkoihin ettei niiden tarvitsisi yksin siellä täällä kukkia.


 Jaahas, olisikon tämä kellokukka kurjenkello? Myös ennestään palstalla ollut kukka.


 Tarha-alpi, joka yrittää vallata parin karviaispensaan paikat. Ilmeisesti vanha siirtolapuutarhakasvi, sillä tätä on runsaasti palstoilla. Ei ihan suosikki, mutta komeaa on kukinta {ja leviäminen}.




Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 


ORAVANKESÄPESÄN PIONIT.

24 heinäkuuta 2015


Oravankesäpesän pionikauden avaa yllä oleva tumman aniliininvärinen pioni. Pioni on palstan alkuperäiskasvistoa. Tämä kukkii selvästi muita aiemmin ja on matalakasvuisempi. Saaripalstan Sailan esitellessä juhannuspioniaan, kuvittelin jo hetken löytäneeni tälle nimen. Lähempi tarkastelu kuitenkin paljasti ettei olevjuhannuspionista kyse, lehtien alapinnasta puuttuvat tunnusomaisest karvat. Muissa blogeissa mainittiin samannäköinen maalaispionina, tämä voisi sellainen.



Ihana vaaleanpunainen hattara on myös puutarhan alkuperäisiä asukkeja, tämä lienee 'Sarah Bernhardt'?



Myös tämä pioni on ollut siirtolapuutarhassa ennen minua. Muiden blogien pionikuvia katsellessa olen tunnistavinani tämän 'Festiva Maximaksi'?


Tästä aniliinista kaunottaresta melkei unohdin ottaa kuvan, tämä on viimeinen jäljellä ollut jo kukkinut ja sateista kärsinyt kukka. Myös tämä on alkuperäisiä asukkeja. Siirtolapuutarhassa kierrellessäni olen huomannut, että samat kasvit toistuvat lähes kaikilla palstoilla. Nämä samat yllä olevissa kuvissa olevat pionit löytyvät myös naapureilta.


Tässä on rivissä ostamani pionit Red Magic, Dr. Alexander Fleming ja Sarah Bernhardt. Ai ei. No, ei minustakaan. Ostin seitsämän juurakkoa messuilta keväällä 2012 ja lievästi sanoen harmittaa. Halusin nimenomaa erivärisiä punaisia, en todellakaan valko-keltaisia pionia. Alla kuva millaiseksi jokainen seitsämästä pionista kukinnan edetessä tulee. Nämä pionit kukkivat runsaasti, tuoksuvat ihanalta, mutta silti harmittaa. 



Näiden lisäksi olen istuttanut valko-keltaisten pionien jonon jatkoksi pari vuotta sitten yhden 'Sorbet'-pionin. Vanhojen pionien kylkeen olen tänä vuonna istuttanut sekä 'Black Beautyn' että 'Nippon Beautyn'. Ensimmäisen ostin Puutarhanikkareilta ja jälkimmäisen Pionien kodista. Lisäksi samaan pionirykelmään istutin myös blogitapaamisessa Kivipellon Sailalta {kiitos!} saamani kuolanpionin. Näiden uusien kukintaa odotellessa...



Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin'  | Pinterest
 


JAPANILAINEN NURKKAUS.

12 heinäkuuta 2015


Viikko sitten lauantaina palstallani oli kunnon talkoot, kun vanhempani tulivat auttamaan minua. En voi kylliksi kiittää heitä avusta, sillä ilman äidin ja isän panosta puutarhatöissä palstani ei näyttäisi lainkaan niin hyvältä kuin se nyt näyttää. Äitini on väsymätön rikkaruohojen kitkijä ja palsta olisi ilman häntä paljon vuohenputkisempi. Isän apua saan remontointiin, vesijohto-ongelmiin ja kaikkeen mikä vaatii voimaa. Kun lauantaina äidin kanssa kitkimme, samaan aikaan isäni haketti juhannuksena leikkaamani pensaiden oksia.


Ihan perusylläpitokitkennän lisäksi pääsin toteuttamaan suunnitelmaani palstan nurkan japanilaistamisesta. Syksyllä tein suunnitelmaa Katja Uskin kurssilla ja nyt vähän toteutin sitä eteenpäin. Isoin japaninverivaahtera 'Bloodgood' ei selvinnyt enää talvesta ja sen tuoma aukko laittoi muitakin kasveja liikkeelle.




Siirsin kompostin nurkalla olleen kameleonttilehden toisaalle, jonka tilalle siirsin sininatan. Verivaahteran ja sininatan entisille paikoille istutin Pinsiön taimistosta ostamani kaksi japaninsaraa Carex morrowii 'Ice Dance'.




Suurin ilmeeseen vaikuttanut asia oli kuitenkin ruman kompostin verhoaminen kaislasermillä. Tulipa hetkessä japanilaisempi fiilis. Köyhän naisen bambuaita. Kaisla tuskin kestää montaa vuotta kauniina, mutta onpa hetken ainakin nätimpi {ja kompostiin mahtuu enemmän tavaraa}.



Vielä pitäisi miettiä mitä tehdä unikoille ja pioneille, jotka ovat tuossa yläkuvassa rajaatuna heti vasemmalla. Ne eivät oikein sovi Japani-teemaan. Nurmikon ja penkin rajaus pitäisi siistiä ja miettiä pitäisikö alueelle hommata katetta, jota Katja suositteli.



Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 


Proudly designed by Mlekoshi playground