Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruukkupuutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruukkupuutarha. Näytä kaikki tekstit

MÖKKI JA PALSTA KESÄKUUSSA 2025.

23 kesäkuuta 2025

Siirtolapuutarhamökki polun päässä.

Kevät on kääntynyt kesäksi ja keskikesän juhlakin on jo juhlittu. Toukokuun 25. päivä muutin mökille, meni lopulta aika myöhäiseksi, kun viileät säät vain jatkuivat, mutta kumminkin toukokuun puolella! 

Vaihtelevat ja viileät säät tekevät mökissä yöpymisestä vähän jännittävää. Ikinä ei oikein tiedä millaisesta lämpötilasta herää, pahimmillaan (useina aamuina) asteita on mökissä ollut vain 14. Villaviltti, unisukat, lämmittävä kissa ja hätätilassa myös sähköpatteri auttavat. En silti valita, sillä ulkolämpötilat vaikuttavat tänä kesänä työpäiviin suuresti ja nautin, kun lämpötila ei ole kohonnut lähellekään hellelukemia.

Tuoksuherneet ruukuissa kasvihuonekaapin edustalla.

Kaikki niin esikasvatetut kuin talvikylvötaimet ovat jo paikoillaan lavoissa tai ruukuissa. Daalioita on ruukuissa ja maassa. Kasvihuonekaapissa on kolme itsekasvattamaani tomaattia, neljäs, joka ei kaappiin mahtunut, on mökin aurinkoisella seinustalla. Sain koulusta chilin ja paprikan taimet, ne laitoin samaan istutuslaatikkoon ja ovat mökin varjoisemmalla puolella. Molemmissa on jotain ötököitä tai tautia, siksi ovat vähän omissa oloissaan ettei leviä muualle. Perunat on tutusti ämpäreissä, valkosipulit kasvavat kohisten lavassa. Muuta byötyä ei sitten olekaan yrttejä lukuunottamatta. Niin ja naapurilta saatua papua.

Päivänkakkarat kukassa.

Orvokit ruukussa.
Orvokkeja on runsaasti vähän joka puolella. Niitä pitää heti aikaisin keväällä saada, sitten ostin koulusta orvokkiamppelin, kun oli niin hieno terrakottaväritys ja sitten olen vielä saanut hävikkiorvokkeja töistä.

Istuskelualue mökin edessä.
Mökin edustan istuma-alue vaihtui tänä vuonna penkin sijaan pöydäksi ja kahdeksi tuoliksi. Se onkin ollut kiva ratkaisu. Pöydän eteen tein pienen Välimeri-henkisen ruukkupuutarhan, jonka muodostaa oliivipuu, basilika ja mandariininmakuinen melissa.

Vanhoista perunalaatikoista tehty hyllykkö.

Sinisade 'Longissima Alba' ruukussa.
Sinisade | Wisteria floribunda 'Longissima Alba' 

Mökin lämpimimmälle seinustalle laitettiin köynnöstuki, jonka ihan tätä varten syksyllä Plantagenin loppuunmyynnistä hankin. Harkitsen sinisen sinisateen istuttamista maahan tähän kohtaan. Nyt ruukussa on  kuitenkin valkoinen wisteria, joka on talvetettava kellarissa. Se kasvatti pitkät versot aikaisin keväällä, mutta ne kuolivat, kun en tajunnut kastella tarpeeksi usein. Onneksi koko kasvi ei kuollut ja nyt siinä vihdoin näkyy uusia alkuja.

Potagerin ruukkupuutarhaa.

Orvokkeja ruukussa.

Pioni 'Buckeye Belle' kukassa.
Pioni | Paeonia 'Buckeye Belle' 
Pallaksen-, kuolan- ja 'Rubra Plena' pionit ovat jo kukkineet. Tällä hetkellä kukassa ovat 'Buckeye Belle' ja pioni, jonka piti olla 'Buckeye Belle', mutta ei ole. Kuva siitä on BB-kuvien jälkeen. Se on aika ihana kuitenkin, siinä on erityisen hienostunut haaleanpunainen, aavistuksen persikkaan taittava sävy. Se on myös hyvin elinvoimainen. Palstan kolme vanhaa pionia eivät taida tänä vuonna kukkia. Kaivoin ne viime kesänä ylös, pesin juuret ja muutenkin ne saivat vähän kovakouraista kohtelua. Toivottavasti eivät ottaneet pahasti nokkiinsa ja jatkossa taas kukkisivat.

Pioni 'Buckeye Belle' kukassa.
Pioni | Paeonia 'Buckeye Belle' 


Nimetön pioni.
Mysteeripioni

Daaliansiementaimi tuettuna.
Omista siemenistä kasvatetut daalian taimet ovat kokeneet kovia. Kaikki sujui hyvin koulimiseen asti. Sitten pari kuoli kuivuuteen. Hups. Daaliantaimet, kuten muutkin eivät saaneet kunnollista lisävaloa ja kasvattivat pitkät, lonkekroiset ja hentoiset varret. Niitä meni poikki joitakin kun kuljetin taimet lotoa mökille ja sitten vielä karaistessa niitä. Hups.

Kymmenkunta reppanaa pääsi ulos uuteen kukkapenkkiin, istutustohinoissakin katkesi muutama varsi. hups. Levitin taimien päälle harson suojaamaan auringon porotukselta ja vähän tasaamaan yön viileyttä, kun en kunnolla karaissut taimia. Kun muutaman päivän päästä raotin harsoa, oli taimien lehdet reikäiset. Olivat maistuneet jollekin, ehkä etanoille ja kotiloille. Kaksi taimea oli kokonaan popsittu. Hups. Virittelin jäljelle jääneille tuet, etteivät varret makaa maassa ja ole jonkun ruokaa niiiiin helposti. toivottavasti tuosta vielä tokenevat.

Hurmeluppio ja isokonnatatar kukassa.
Hurmeluppio ja isokonnatatar | Sanguisorba menziesii ja Bistorta officinalis

Ahokissankäpälä kukassa.
Ahokissankäpälä | Antennaria dioica 'Alex Duguid' ·

Juhannuksena poikaystävä tyhjensi kompostit, jotta saatiin kuivakäymälän pytty tyhjennettyä. Minä leikkasin samaan aikaan nurmikon ja siistin palstan edustan pensaita. Siivosin myös pyöräparkkia ja tyhjentelin erinäisiä säkkejä pitkin palstaa kuten kivituhkaa kompostien edessä olevien laatojen rakoihin, soraa takaportin luo, sahanpurua kompostille menevälle polulle ja vesipisteen luo. Nurmikko ei noissa kohdin kasva eikä sitä voi kylvääkkään, kun reittejä käytetään koko ajan. Ihmeesti ilme siistiytyi ja erinäiset nyssäkät sai pois silmistä ja jaloista.

Siirtolapuutarhapalstan polku portille.



{2024} {2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SERBIANKUUSI Picea omorica.

02 helmikuuta 2025

Serbiankuusi ruukussa.

Roskisdyykkari täällä taas hei!

Olen iltakävelyillä laittanut merkille taloyhtiöiden joulukuusikasat roskalaatikoiden vierustoilla. Eräässä taloyhtiössä huomioni kiinnitti muoviruukku kasassa ja kävin tutkimassa puuta tarkemmin. Vaikutti, että puu oli elossa sisätiloissa suoritetun joulukuusirupeaman jäljiltä. Mieleen juolahti ajatus pelastaa puu ja viedä se puutarhaan ruukkupuuksi. Ehkä jopa ensi vuoden joulupuuksi.

Serbiankuusi neulasia lähikuvassa.

Ideasta toteutukseen meni reilusti yli viikko, ellei jopa kaksi. Tällä viikolla olin keskiviikkona illalla autolla liikenteessä ja kotimatkalla suuntasin keulan kohti kyseistä ruukkupuuta. Jännityksellä odotin olisiko se ehditty hakea jatkokäyttöön vai odottelisiko se vielä minua.

Serbiankuusi ruukussa.
Ja siellä se oli! Joku oli jopa nostanut puun pystyyn kasasta, kuin tarjolle. Kaivoin auton takaluukusta jätesäkin ja puutarhahanskat ja lähdin pelastamaan puuta. Nopeasti sain sujautettua ruukun säkkiin, nostetua säkin suun ylös ja pussi peitti lähes 2/3 osaa puusta. Jaksoin helposti kantaa puun lyhyen matkan autolle. Sujautin puun pelkääjänpaikalle, turvavyötä en sille sentään laittanut. :) Ja niin sai jonkun entinen joulukuusi viettää yön autossa. Seuraavana päivänä kyyditsin puun mökille. Hain kottikärryni ja kärräsin puun puutarhaan.

Ruukussa oleva serbiankuusi peitettynä varjostusverkolla.

Perillä riisuin puun jätesäkistä, etsin sopivan kokoisen sinkkiämpärin peittämään muoviruukun ja asettelin komeuden mökin seinustalle. Ruukusta paljastui, että puu on serbiankuusi Picea omorica. Ihastelin serbiankuusta, se oli todellakin elossa. Peittelin sen varjostusverkolla ihan varmuuden vuoksi. Ehkä se myös pitäisi siirtää mökin varjoisemmalla puolelle, jottei se kuivu aurinkoisen päivän sattuessa?

Voi miten kaunis pieni kuusi se on! Ilahduttaa ihan hirveästi, että sain pelastettua sen ja myös se, että sain ilmaiseksi soman puun.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA SYYSKUUSSA 2024.

23 syyskuuta 2024

Siirtolapuutarhamökki polun päässä.

Olipa pitkä, ihana kesä! Mökkeilykesä 2024 on ollut erityisen pitkä. Muutin mökille 15.5. kun ensimmäiset lämpöiset päivät olivat alkaneet ja muutin kotiin vimme perjantaina 20.9. Vietin mökillä reilut neljä kuukautta, noin 18 viikkoa ja 129 päivää. Ainakin melkein. Kotona en ollut kertaakaan tässä välissä, mutta poikaystävän luona vietin kaksi yötä ja vanhempieni luona muutamia koulupäivien takia.

Olemme Mison kanssa molemmat nyt vähän ihmeissämme, että missäs me ollaan ja mitä täällä oikein pitäisi tehdä. 

Verijapaninvaahtera 'Atropurpureum' hehkuu auringossa.
Verijapaninvaahtera | Acer palmatum 'Atropurpureum' 

Pestyjä ruukkuja kuivamassa auringossa ja vastaperustettu kukkapenkki.


Lauantain vietin muualla, mutta heti sunnuntaina palasin mökille syyspuuhiin. Olen tyhjentänyt ruukkuja lavoihin, maahan ja kompostiin. Pessyt tyhjiä ruukkuja. Siinä sivussa perustanut pienen uuden kukkapenkin. Varastossa oli pari pahvilaatikkoa ja mullat tyhjentyneistä ruukuista piti kipata jonnekin...

Uusi kukkapenkki on jatkona omenapuun ympärillä olevalle pienelle ympyrälle. Viime vuonna kohdassa oli maa-aineskasa vesiaiheen perustamisen jäljiltä. Nurmikko oli mennyttä ja savi paistoi läpi. Pahvit laitoin varmuudeksi. Toisaalta kippasin pahvien päälle pussimullitettuista ruukuista sisällöt mutta myös ämpärillisen kompostimultaa, josta ensin kitkin kolme tomaattia ja erittäin tiheän kasvuston nokkosta pois. Haaveilen daalioista tässä tai muista leikoista, valo-olosuhteet paranivat omenapuun kaadon myötä ja penkki saa aurinkoa ihan mukavasti.

Kukkapenkki rikkaruohottomana, juuri kitkettynä.
Toinen isompi projekti oli parin vuoden harkinnan jälkeen ihan ex tempore ylös kaivettu alue mökkipolun alkupäässä. Alueella kasvaa neljä pionia, joiden ylöskaivuu hirvittää, mutta on pakollista tiheänä mattona kasvavan vuohenkellon takia. Aloitin sunnuntai-iltana kaivuut. Sain nostettua kaksi pionia ja puhdistettua maata hieman ennen pimeän saapumista. 

Seuraavan päivänä tein työpäivän verran kaivauksia ja loputkin perennat lähtivät väliaikaisesti ämpäreihin. Illan päätteksi vein Sortti-asemalla viisi 40–50 litran multapussillista vuohenkellon juuria. Maksoin siitä ilosta mielelläni 5 euroa, sillä vuohenkelloa en halua kompostiini.

Kolmantena päivänä levittelin puhdistetulle alueelle sieltä kerätyt sipulit ja vähän uusiakin. Kerrankin kun vaan voitiin peitellä sipulit eikä tarvinnut varoa kasvien juuria. Lopuksi istutin pionit takaisin ja leikkasin niistä varret. Laitoin myös mooseksenpalavanpensaan takaisin, mutta ruukussa. Sen juurakko on valtava ja juuristo hyvin samannäköistä kuin vuohenkellolla. Juuret pitää ensi vuonna puhdistaa, nyt ei enää ollut kiinnostusta läträtä veden kanssa. Vähän tyhjältä näyttää, kun kaivoin viimeiset pari metriä kuunliljoja pois. Jäipä tilaa, jos tulee jotain heräteostoksia hankittua. Heh.

Hurmesilkkiheinä
Hurmesilkkiheinä | Imperacta cylindrica 'Red Baron'

Daaliat ruukuissa potagerissa.
Ruukuissa olevat daaliat ovat komeat, mutta vähäkukkaiset. Latvoin kaikki daaliat ja mietin oliko tyhmästi tehty, kun osa oli vasta kasvun alussa ja kukinta on siksi myöhästynyt. Vai onko syy laiskassa lannoituksessa vai sittenkin elokuun viimeisenä päivänä annetetulla syyslannoitteella?

Siperiankärsämön siementaimia valeistutuksessa viljelylavassa.
Siperiankärsämö | Achillea sibirica var. camtschatica 'Love Parade' 
Lähes kaikki ruukuissa olevat taimet on laitettu valeistutuksiin. Muutamia isompia on vielä odottelemassa vuoroaan.

Posliinihopeaviini.
Posliinihopeaviini | Ampelopsis brevipedunculata var. maximowicziii 'Elegans'

Jättiverbena kukassa.
Jättiverbena | Verbena bonariensis
Jättiverbena on juuri nyt upeassa kukassa. Sitä vain on vaikea saada kuvattua kokonaisuudessaan, niin että kukat näkyvät.

Miekkalilja 'Peter Pears'.
Miekkalilja | Gladiolus 'Peter Pears'
Kirpparin saa ottaa -hyllystä napatut miekkaliljat ovat yllättäneet. Laitoin mukulat vasta 18.7. multiin ja olin jo onnellinen, kun kasvit lähtivät kasvuun ja nopeasti lähtivätkin. Mutta että ehtivät vielä kukkaankin! meinasin tukehtua aamukahviiin, kun bongasin nuput eräs aamu.

Miekkalilja 'Pink Supreme'.
Miekkalilja | Gladiolus 'Pink Supreme'
Pakettien kuvat lupaavat palhon hempeämpää väristystä, mutta ilmeisesti räväkkyys tasoittuu kukinnan edetessä. Aika kivat, vaikka itse en näitä olisi ostanut. Pitää vain nämäkin saada jotenkin säilytettyä talven yli.

Polku siirtolapuutarhan portille kahden köynnöskaaren alta.




Aurinkoista syyskuun loppua!


{2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


KIEKKO & KATE – potagerin "vanhan osion" uudistus.

04 kesäkuuta 2024

Kuunlilja, mansikka ja jättiverbena ruukuissa potagerissa.

Joskus parhaat ideat tulevat yllättäen ja vielä paremmat saa heti toteutettua, kun kaikki tarpeellinen löytyy jo kotoa. Niin kävi viime viikolla täällä Oravankesäpesässä.

Omenapuusta sahattatuja kiekkoja pinossa puutarhassa.

Poikaystäväni sahasi aiemmin keväällä omppupuun rungosta pyynnöstäni noin viiden sentin paksuisia kiekkoja, joita suunnittelin käyttäväni jossain. Harkitsin aluksi vesipisteen aluetta, kompostille vievää käytävää, viiniköynnöksen tienoota ja viimeisimpänä potageria. Haaste oli kiekkojen määrä, niitä ei saisi lisää, joten sahatun määrän pitäisi kattaa alue.

Omenapuun kiekkoja levitettynä maan katteeksi.
Perjantai-illalla tuli yhtäkkiä jostain mieleen, että mitäpä jos käyttäisin kaadetusta omenapuusta sahattuja kiekkoja kattamaan potagerin "vanhaa osaa" eli pienten lavankaulusten aluetta. No, tuumasta toimeen ja levitin kiekot lavankalulusten ympärille katsoakseni riittävätkö ne edes kattamaan haluamani kohdat. Riittivät! Ja muutama kiekko jäi vielä ylikin. Hetken aikaa katselin ja pohdin asiaa. Päädyin suunnitelmaan, että kiekot olisivat hyvät juuri tässä kohdassa. Väleihin voisi laittaa kasvimaakatetta, jota on vielä runsaasti jäljellä toissavuotisesta paketista.

Omenapuun kiekkoja levitettynä maan katteeksi.
Olin jo levittämässä kasvimaakatetta, kun tajusin, että olisi järkevää laittaa jotain nurmikon ja kiekkojen väliin, jotta ei ihan samantien tarvitse olla kitkemässä. Muistin, että olin jemmannut varastoon kuluneen räsymaton, joka on osittain hiutunut rikki, joten se ei enää ole käypä lattialle, mutta puutarhan katteeksi kyllä. 

Omenapuun kiekkoja levitettynä maan katteeksi.
Matto ei ollut ihan tarpeeksi leveä kattamaan singelipotagerin ja lavankaulusten välistä aluetta. Pienten lavojen alla ei hirveästi ole viime vuosina kasvanut mikään ja toivottavasti kasvimaakate vähän ainakin hidastuttaa kasvua.

Musta kissa räsymaton päällä, joka on laitettu katteeksi lavankauluskasvimaalle.
Levitin maton ja leikkasin siitä pätkän pois. Ilman mittaamista pätkä sattui olemaan juuri sopivan kokoinen pala lavankaulusten väliin. Miso auttoi.

Musta kissa katteeksi laitetun pahvilaatikon päällä lavankauluskasvimaalla.
Ehdin levittää jo katteet, kun tajusin, että toiseen välikäytävään olisi ollut myös hyvä laittaa jotain kiekkojen alle. Vaikka pahvia tai sanomalehtiä. Mökissä kun sattui olemaan tyhjillään pahvilaatikko, josta mietin vienkö sen pahvinkierrätykseen vai tarvitsenko sen johonkin. No, sehän oli passeli juuri tähän projektiin ja seuraavana aamuna kaivoin katteet ja kiekot pois ja laitoin pahvilaatikon litistettynä paikoilleen. Se oli juuri täsmälleen välin levyinen ja pituinen! Kastelin pahvin vielä ennen kiekkojen ja katteen asennusta. Miso tietenkin auttoi.

Musta kissa kävelee potagerissa.
Levitin katetta runsaasti ja kastelin vähän sitä, jotta se painuu väleihin. Katetta jäi vielä runsaasti, joten sitä voi vielä lisätä tarpeen tullen. Kate vielä enimmäkseen peittää kiekot, mutta varmasti ensimmäisen kunnon sateen jälkeen kiekotkin tulevat esiin. Miso testaa.

Omenapuun kiekoilla ja kasvimaakatteella katettu lavankauluskasvimaa.
Nurmikon ja alueen väliin jäi hauskat piparkakkureunat kiekoista. Aiemmin oli kova työ leikata saksilla singelipotagerin reunat siisteiksi, jää se työ nyt yhdeltä reunalta pois. Myös nurmikon leikkuu helpottuu, kun laatikoiden välejä ei tarvitse ajaa. Siellä ei ruoho edes kunnolla kasvanut, mutta laatikoiden reunoihin kasvoi aina jotain ja sen siistiminen oli käsityötä, kun leikkuri ei yltänyt reunoille.

Omenapuukiekoilla ja kasvimaakatteella katettu lavakauluskasvimaa. l
Nyt koko potager on samankorkuinen. Se luo kivaa yhtänäisyyttä, vaikka materiaalit ovatkin erit. Uuden potagerin laatikot ovat mustia ja niihin someron harmaa väri sopii hyvin, vanhan lavankaulukset ovat käsittelemättömiä ja niihin taas sopii paremmin puun sävyt. 

Alppipaju ruukussa, joka on valkoisen puutarhatuolin päällä lavakasvimaalla.
Alppipaju | Salix helvetica
Aiemmin lavankaulusten välissä on ollut lavat, joissa on ollut ruukkuja. Nyt tähän väliin ei enää mahtunutkaan lavaa, joten jätin ne molemmista väleistä pois ja laitoin tuolit pajuruukkujen kanssa tilalle.

Musta kissa haistelemassa jättiverbenaa potagerissa.

Kuunlilja, mansikka ja jättiverbena kasvavat ruukuissa lavakasvimaalla.
Kuunlilja + mansikka + jättiverbena | Hosta undulata 'Albomarginata + Fragaria + Verbena bonariensis


Kuunlilja 'Albomarginata' ja mansikka kasvamassa ruukussa.
Kuunlilja + mansikka | Hosta undulata 'Albomarginata + Fragaria
Omenapuusta jäi myös pieniä pöllejä, osalla reunustin  paria maahan kaivettua daaliaa. Yhden pöllin toin koristeeksi potageriin.

Kääpiöpunapaju 'Nana' ruukussa, joka valkoisen metallituolin päällä lavakasvimaalla.
Kääpiöpunapaju | Salix purpurea 'Nana' 
Projekti oli hurjan kiva. Tuumasta toimeen ja valmista tuli nopeasti. Edes pahvilaatikon lisääminen ei vienyt kauaa, vaikka niin ensin pelkäsin. Ehdottomasti kannattava lisätyö. Parasta oli kuitenkin se, että sain erinäisiä materiaaleja käyttöön ja pois nurkista: omenapuun kiekot, vanhan maton, pahvilaatikon ja kasvimaakatteen. Kaikki tarvikkeet löytyi valmiina ja päätyivät käyttöön – parasta! Kattaminen siisteytti aluetta ja vähentää työtä, iso plussa sekin.

Daalioiden kasvatusta kolmessa ruukussa.
Mitäs tykkäät? Tykkään itse ihan kamalan paljon.





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground