MÖKKI JA PALSTA KESÄKUUSSA 2024.

Juhannus oli ja meni, vietin sen tietenkin mökillä, missäs muualla. Eipä se eronnut hirveästi kesäkuun muista viikonlopuista, kun olen nyt asunut reilun kuukauden mökillä. Tein vähän puutarhahommia, söin hyvin ja hengailin puutarhassa. Noo, ehkä oli vielä vähän paremmat ruoat kuin yleensä.

Juhannustraditioihin kuuluu: aamu-uinti maauimalassa, sen jälkeinen brunssi puutarhassa (ja muinakin aamuina), juhannuskimppu ja grillailut. Aattona kitkin mökin välikäytävät ja edustan. Ihan hirveän ärsyttävä hommaa, mutta tulipa tehtyä. Suurin vaiva on toinen pitkistä sivuista, sieltä löytyy kaikki pahimmat rikat, kuten vuohenputki, -kello, karhunkierto. Palstan edusta oli yllättävänkin siistissä kunnossa, en ehkä muuten olisi sitä vielä edes kitkenyt, mutta juhannuksen jälkeen on palstatarkastukset. Ja pitäähän silloin puutarhan olla siistinä ja kaikki hoidettuna.

Siniruukkukärhö | Clematis ianthina

Juhannuspäivänä tartuin oksasaksiin – ja mökin perukoilta löytyneisiin vanhoihin pensassaksiin ja kävin parin pensaan ja köynnöksen kimppuun. Siistin risukkoiseksi päässeitä kuusamia, takaosan pienikukkaista kärhöä ja villiviiniä. Pätkin myös viiniköynnöstä siistiksi, se oli jo suikertelamassa naapurin köynnöstukeen. Toivon myös vähän vähemmän viinirypäleitä syksyllä leikkauksen johdosta. Viimeiseksi muotoilin palstan vanhan pensasangervon pallonmuotoon. Olin sen aikaisemmin keväällä leikannut alas ja nyt siistin sen. Pallokäsittelyn sai myös pieni puksipuu, japaninorjanlaakeri ja myrtti.

Loistokärhö | Clematis 'Omoshiro' 

Ukonkello | Campanula latifolia

Pitkin juhannusta istuttelin (lähes) viimeisiä esikasvatuksia maahan. Purkeista pois pääsi siperianunikkoa, harjaneilikkaa ja salkoruusuja.

Mustasilmäsusanna | Thunbergia alata

Kesäkuun alun leikkokukkakurssilla istutimme nimikkokukkiemme taimet. Omani, isosininuppi, oli itänyt hitaasti ja epävarmasti. Ihan hirveästi ei ollut edes istutettavaa. Sain kuitenkin kotiin (mökille) tuotavaksi muutamia pikkiriikkisiä taimia ja osan niistä istutin juhannuksena kasvatussäkkiin. 

Koulussa oli houkutteleva saa ottaa -pöytä kasveja täynnä ja tietysti otin muutamat. :)  Yksi niistä oli valkoisena kukkivat mustasilmäsusanna. Voi miten paljon se kukkii ja miten kaunis se onkaan! Olin ihan unohtanut tämän kukan. Muistan, kun joskus ala-asteikäisenä kasvatimme koulussa näitä. Sitä oranssia versioita tietty.

 Pioni | Paeonia ' Sarah Bernhardt'

Kirjataan ylös, että myös Miso ahkeroi juhannuksena ja nappasi juhannuspäivänä myyrän kiinni. Voi miten tyytyväisenä ja tohkeissaan pikkukissa kuljetti myyrää edestakaisin palstalla ja oli huomattavan ihmeissään, kun henkilökunta laittoi mökin oven nenän edestä kiinni, eikä saalista saanut viedä sisälle. Yksi kukkasipulien syöjä vähemmän, plussaa.

Käärmeenlaukka | Allium scorodoprasum

Voin myös ilokseni raportoida, että löysin ensimmäisen käärmeenlaukan kukassa (vai voiko tuota kutsua kukaksi?). Sain toissavuonna Saaripalstan Sailalta lähetyksen käärmeenlaukan itusilmuista. Lykkäsin niitä samantien useampaan paikkaan ja nyt löysin ensimmäisen. Ihanaa!

Marhanlilja | Lilium martagon 'Pink Morning' 

{2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KIEKKO & KATE – potagerin "vanhan osion" uudistus.

Joskus parhaat ideat tulevat yllättäen ja vielä paremmat saa heti toteutettua, kun kaikki tarpeellinen löytyy jo kotoa. Niin kävi viime viikolla täällä Oravankesäpesässä.

Poikaystäväni sahasi aiemmin keväällä omppupuun rungosta pyynnöstäni noin viiden sentin paksuisia kiekkoja, joita suunnittelin käyttäväni jossain. Harkitsin aluksi vesipisteen aluetta, kompostille vievää käytävää, viiniköynnöksen tienoota ja viimeisimpänä potageria. Haaste oli kiekkojen määrä, niitä ei saisi lisää, joten sahatun määrän pitäisi kattaa alue.

Perjantai-illalla tuli yhtäkkiä jostain mieleen, että mitäpä jos käyttäisin kaadetusta omenapuusta sahattuja kiekkoja kattamaan potagerin "vanhaa osaa" eli pienten lavankaulusten aluetta. No, tuumasta toimeen ja levitin kiekot lavankalulusten ympärille katsoakseni riittävätkö ne edes kattamaan haluamani kohdat. Riittivät! Ja muutama kiekko jäi vielä ylikin. Hetken aikaa katselin ja pohdin asiaa. Päädyin suunnitelmaan, että kiekot olisivat hyvät juuri tässä kohdassa. Väleihin voisi laittaa kasvimaakatetta, jota on vielä runsaasti jäljellä toissavuotisesta paketista.

Olin jo levittämässä kasvimaakatetta, kun tajusin, että olisi järkevää laittaa jotain nurmikon ja kiekkojen väliin, jotta ei ihan samantien tarvitse olla kitkemässä. Muistin, että olin jemmannut varastoon kuluneen räsymaton, joka on osittain hiutunut rikki, joten se ei enää ole käypä lattialle, mutta puutarhan katteeksi kyllä. 

Matto ei ollut ihan tarpeeksi leveä kattamaan singelipotagerin ja lavankaulusten välistä aluetta. Pienten lavojen alla ei hirveästi ole viime vuosina kasvanut mikään ja toivottavasti kasvimaakate vähän ainakin hidastuttaa kasvua.

Levitin maton ja leikkasin siitä pätkän pois. Ilman mittaamista pätkä sattui olemaan juuri sopivan kokoinen pala lavankaulusten väliin. Miso auttoi.

Ehdin levittää jo katteet, kun tajusin, että toiseen välikäytävään olisi ollut myös hyvä laittaa jotain kiekkojen alle. Vaikka pahvia tai sanomalehtiä. Mökissä kun sattui olemaan tyhjillään pahvilaatikko, josta mietin vienkö sen pahvinkierrätykseen vai tarvitsenko sen johonkin. No, sehän oli passeli juuri tähän projektiin ja seuraavana aamuna kaivoin katteet ja kiekot pois ja laitoin pahvilaatikon litistettynä paikoilleen. Se oli juuri täsmälleen välin levyinen ja pituinen! Kastelin pahvin vielä ennen kiekkojen ja katteen asennusta. Miso tietenkin auttoi.

Levitin katetta runsaasti ja kastelin vähän sitä, jotta se painuu väleihin. Katetta jäi vielä runsaasti, joten sitä voi vielä lisätä tarpeen tullen. Kate vielä enimmäkseen peittää kiekot, mutta varmasti ensimmäisen kunnon sateen jälkeen kiekotkin tulevat esiin. Miso testaa.

Nurmikon ja alueen väliin jäi hauskat piparkakkureunat kiekoista. Aiemmin oli kova työ leikata saksilla singelipotagerin reunat siisteiksi, jää se työ nyt yhdeltä reunalta pois. Myös nurmikon leikkuu helpottuu, kun laatikoiden välejä ei tarvitse ajaa. Siellä ei ruoho edes kunnolla kasvanut, mutta laatikoiden reunoihin kasvoi aina jotain ja sen siistiminen oli käsityötä, kun leikkuri ei yltänyt reunoille.

Nyt koko potager on samankorkuinen. Se luo kivaa yhtänäisyyttä, vaikka materiaalit ovatkin erit. Uuden potagerin laatikot ovat mustia ja niihin someron harmaa väri sopii hyvin, vanhan lavankaulukset ovat käsittelemättömiä ja niihin taas sopii paremmin puun sävyt. 

Alppipaju | Salix helvetica

Aiemmin lavankaulusten välissä on ollut lavat, joissa on ollut ruukkuja. Nyt tähän väliin ei enää mahtunutkaan lavaa, joten jätin ne molemmista väleistä pois ja laitoin tuolit pajuruukkujen kanssa tilalle.

Kuunlilja + mansikka + jättiverbena | Hosta undulata 'Albomarginata + Fragaria + Verbena bonariensis

Kuunlilja + mansikka | Hosta undulata 'Albomarginata + Fragaria

Omenapuusta jäi myös pieniä pöllejä, osalla reunustin  paria maahan kaivettua daaliaa. Yhden pöllin toin koristeeksi potageriin.

Kääpiöpunapaju | Salix purpurea 'Nana' 

Projekti oli hurjan kiva. Tuumasta toimeen ja valmista tuli nopeasti. Edes pahvilaatikon lisääminen ei vienyt kauaa, vaikka niin ensin pelkäsin. Ehdottomasti kannattava lisätyö. Parasta oli kuitenkin se, että sain erinäisiä materiaaleja käyttöön ja pois nurkista: omenapuun kiekot, vanhan maton, pahvilaatikon ja kasvimaakatteen. Kaikki tarvikkeet löytyi valmiina ja päätyivät käyttöön – parasta! Kattaminen siisteytti aluetta ja vähentää työtä, iso plussa sekin.

Mitäs tykkäät? Tykkään itse ihan kamalan paljon.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest