Ihana, odotettu pääsiäinen. Pääsiäinen on ollut vuosia puutarhakauden startti, pitkät vapaat ja aikaa puutarhassa. Niin tänäkin vuonna paitsi, että lumimäärä palstalla on häiritsevän runsas eikä puuhastelu omenapuiden leikkuuta lukuunottamatta oikein onnistunut. Sillä siellä missä ei enää ollut lunta, oli märkää kuravelliä.
Poistin vihdoin persikalta pakkaspeiton. Peittoa on tainnut käydä joku pesäpuuhissa oleva siivekäs hieman verottamassa. Se sallittakoon.
Olen särkenyt potkimalla mökkipolun jääkerrosta. Viikonloppuna otimme poikaystävän kanssa myös lapion avuksi. Kuvien ottamisen jälkeen tuo polulla oleva jää oli hajoitettu ja levitelty pitkin palstaa sulamaan.
Toiveikkaana jo muutama viikko sitten toin tuolit ulos mökistä, vasta nyt niille oli käyttöä, kun omenapuiden leikkuun välissä kahvittelimme. Perinteiseen tapaan äitini ja isäni tulivat avuksi, tällä kerta apukäsinä oli myös poikaystäväni.
Eteläinen sivu on lumeton ja myös vedetön. Ei ole montaa päivää, kun tuossa polulla oli useampi sentti vettä. Silloin kiitin, että mökki on juuri nostettu reilusti ylemmäs, joten makaava vesi ei sitä pääse aiheuttamaan tuhoja.
Potager on lumeton, vain muutama pieni kikkare oli laatikoiden pohjoispuolella. Pidän sormet ja varpaat ristissä ja peukalot pystyssä, että persikka kukkisi tänä vuonna. Pullistuneet silmut antavat toivoa, että se on ainakin hengissä.
Omenapuiden väli on yhtä kuravelliä, varsinkin kun neljä ihmistä steppaili edestakaisin, kun puita leikattiin ja oksia kerättiin. Kuraisuus johtuu nurmikon puutteesta, viime kesänä tuossa majaili liian pitkään multakasa. Kylvin pariin otteeseen nurmikonsiemeniä syksyllä, mutta suurin osa taisi päätyä lintujen vatsaan. Uusi yritys nyt keväällä. Mietin kyllä, onko järkeä kylvää nurmikkoa, jota haluan vain vähentää. Toistaiseksi kunnollinen suunnitelma uupuu, joten ehkä tässä nurmikko saa kasvaa vielä tovin.
Syksyn siemenkylvöt ovat paljastuneet lavoista. Jännittävää nähdä onko yhtään onnistunutta kylvöstä.
Ruukutuspöytä olisi tarkoitus siirtää ja ottaa sen takana oleva alue parempaan käyttöön. Nyt se on hukkatilaa, joka on epäsiisti rytöalue. Eikä sellaisella hyönteisystävällisellä tavalla. Vesihommat pitää miettiä uudelleen. Tuo kohta on hyvä kastelun kannalta, on noin puolessa välissä pitkulaista palstaa.
Isäni ja poikaystäväni työn touhussa. Itsekin leikkasin puita, mutta parempi antaa muiden hoitaa tämä, sillä minulla lähtee aina leikkaukset lapasesta. Rrrrakastan puiden ja pensaiden leikkuuta ja minun jäljiltä olisi ollut hieman harvemmat puut. Näiden vanhojen kanssa pitää olla hellempi ja karsia vähitellen, eikä yhdellä rykäisyllä kaikkea.
Risut odottavat pois kuskausta. Jääkerros portilla on niin massiivinen ettei porttia saanut auki. Lisäksi reitti haketusalueelle oli niin luminen ettei kottikärryillä ollut sinne mitään asiaa. Muutamat isommat oksat veimme äitini kanssa käsissä raahaten.
Vanhempani lähtivät kotiin, jäimme poikaystävän kanssa vielä mökille ja avasimme grillauskauden. Hiillosta odotellessa kannoin kuusi isompaa ruukkua ulos mökistä, tuli heti hyvä mieli. Tekisi mieli kantaa enemmänkin tavaroita ulos, mutta lunta on vielä liikaa ja nurmikko niin märkä ellei ole lumen peitossa, ettei ole paikkoja minne asetella kamoja.
{
2021} {
2020} {
2019} {
2018} {
2017} {
2016} {
2015} {
2014} {
2013} {
2012}
