Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste herkut. Näytä kaikki tekstit

MANSIKKA-AMPPELI.

11 kesäkuuta 2023

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Mansikka-amppeli roikkumassa omenapuussa siirtolapuutarhassa.
Kun maasta loppuu tila – laajennetaan puutarhaa ilmaan. 

Puutarhani kasvatuslavat ovat jo tupaten täynnä, ruukkujenkin paikat ovat aika lailla täytetyt, mutta ei hätää. Keksin laajentaa puutarhaa pystysuunnassa ja ottaa käyttöön omenapuun oksat tai tarkemmin ripustaa oksalta roikkumaan mansikka-amppelin.

Mansikka-amppeli roikkumassa omenapuussa siirtolapuutarhassa.

Mansikka-amppelit monesti myydään muovisissa ruukuissa, jotka eivät kovinkaan kauniita, vaikkakin ovat käteviä. Ei tarvitse kuin ripustaa ruukku haluttuun paikkaan ja se on siinä. 

Mansikka-amppeli roikkumassa omenapuussa siirtolapuutarhassa.
Itse tuunasin mansikkaruukkua hieman. Tein löydön omista varastoistani ja kaivelin hyllyjen perukoilta koriamppelin. Sujautin mansikat uuteen ruukkuun, kasvin ympärille mahtui vähän lisää multaa ja sitten pääsinkin jo ripustamaan amppelin paikoilleen.

Mansikan kukka.
Mansikka kukkiikin jo ja muutama raakilekin löytyi, joten pian pääsee jo maistelemaan kesän makeinta makua.

Mansikka-amppeli roikkumassa omenapuussa siirtolapuutarhassa.




*Mansikka-amppeli saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


JUHLAHUMUT.

19 heinäkuuta 2022

Oravankesäpesä siirtolapuutarha kissakakku kermakakku mansikka-vaadelma-kirsikka kakku orvokinkukkia koristeena

Pienet maistiaiset perjantain vuosipäiväjuhlista. Oli hyvin pienimuotoiset kemut, sillä havahduin koko asiaan vain pari päivää ennen. Ajatukseni ihanista puutarhajuhlista ja puutarhaystävistä kokoontuneena siirtyi ainakin vuodella. 

Oravankesäpesä siirtolapuutarha kissakakku kermakakku mansikka-vaadelma-kirsikka kakku orvokinkukkia koristeena

Kävin torstaina kotona saunomassa ja samalla kaivelin pakastimesta leipää ja kakkupohjan. Samalla toin kotoa mökille vadelmahilloa, jota käytin kakussa täytteenä. Aho- ja tavalliset mansikat, vadelmat ja kirsikat kakun päälle (pun intended) poimin omasta puutarhasta. Ahomansikka on ehkä paras maanpeitekasvi - ikinä. Pikkumansikoita riittää syötäväksi ja kakun päälliseksikin, sillä olen antanut sen levitä vähän joka puolelle, kun en ole keksinyt istuttaa mitään muutakaan.

Oravankesäpesä siirtolapuutarha kissakakku kermakakku mansikka-vaadelma-kirsikka kakku orvokinkukkia koristeena
Koristeeksi napsin niin ikään puutarhasta orvokkeja, ruiskaunokkeja ja mintun oksia. Rehellisyyden nimissä on sanottava että orvokkeja ei syöty, sillä ne eivät olleet luomulaatuisia.

Oravankesäpesä siirtolapuutarha kukkakimppu pioni luppio kärsämö tähtiputki
Pöytää koristamaan poimin tietenkin kimpun puutarhasta. Vielä riitti yksi pioninkin oksa maljakkoon vähän varjoisemmasta paikasta.

Oravankesäpesä siirtolapuutarha jälkiruokalautaset pinossa jälkiruokalusikat

Oravankesäpesä siirtolapuutarha kuohuviini skumppalasi
Kakku ja skumppaa! Löysin nämä laakeat kuohuviinilasit Kierrätyskeskuksen ilmaishuoneesta. Harmittelin, että niitä on vain kolme. No, tänään tiskasin juhlien jälkiä ja hajotin yhden. Harmillista, mutta tuleepahan taas jotain metsästettävää kirppareilta. Kun tuosta lasista joi, se tuntui extra-juhlalliselta ja kuohuviinikin maistui erityisen hyvältä 

Oravankesäpesä siirtolapuutarha köynnöstuki paperipallokoristeet tasselinauha
Alkuviikosta askartelin monta vuotta mielessä muhineen idean todeksi. Talven aikana hiutui lakana keskeltä rikki, pesin lakanan ja jemmasin sitä ihan tätä varten. Nyt laitoin lakanan siivuiksi ja tein siitä tasselikoristeen köynnöstukeen. Hirmu nopeaa, helppoa ja kivannäköinen. 

Oravankesäpesä siirtolapuutarha köynnöstuki tasselinauha
Lakana olisi saanut olla värikkäämpi, mutta en omista kuin valkoisia lakanoita. Tulipa nyt kierrätettyä eikä mennyt rahaakaan. Plussaa sekin.

Oravankesäpesä siirtolapuutarha köynnöstuki paperipallokoristeet tasselinauha

Toin kotoa myös kaksi Mison synttärikuvaa varten ostamaani paperipalloa koristeeksi. En ikinä käyttänyt palloja kuvassa. Kiva, että nekin pääsivät nyt käyttöön - ainakin hetkeksi.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


LOKAKUISIA PUUHIA.

13 lokakuuta 2021


Syksyiset puuhat jatkuvat, kylvin maanantaina nurmikon siemeniä mullokselle, joka on keskellä nurmikkoa. Suunnitelma oli tehdä se vasta keväällä, mutta sain viikonloppuna pienen pussillisen siemeniä vanhemmiltani. 


Myöhemmin mökillä käydessä osa siemenistä oli jo päätynyt varpusten vatsoihin. Ehkä niiden täytyy tankata talvea varten ja saan nurmikkoni vasta ensi vuonna.



Olen suunnitellut kuljettaa sinisateen ja muut herkkikset viikonloppuna kodin kellariin. Wisterian kavereiksi päätyvät kaksi japaninvaahteraa, liljakanukka ja viikonloppuna Vihelassilan alesta ostamani hurmesilkkiheinä. Daaliat saavat vielä odotella kyytiä vanhempieni autotaliin.

Kaivoin yrtit talvehtimaan kasvulaatikkoon ja samalla mintusta irtosi muutama pikkutaimi, istutin ne punasaviruukkuihin. Ehkä pitäisi laittaa ne muoviruukkuun ja valeistutukseen vai onko kokemuksia punasaviruukun hautaamisesta talveksi maahan? Tosin nämä ruukut ovat valmiiksi jo vähän haljenneet. 

Nämä ruukut ovat osa viime viikon 75 ruukun roskalavapelastuksesta. Osuin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja löysin roskalavalta hylättynä punasaviruukkuja ja sinkkiastioita. Kuskasin ne kahdessa erässä mökille ja voin kertoa, että vaikka matka ei ollut pitkä, ehti tulla hiki, sillä tuollaiset pienetkin saviruukut painavat yllättävän paljon, kun niitä on kymmeniä.

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna esitteli yhdistelmän pensasmustikat ja rönsyakankaali blogissaan. Ilmoitin kommenteissa kopioivani tuon idean ja sen tein. Ostin Viherlassilasta 'Black Scallop' rönsyakankaalin, jonka istutin heti pensasmustikoideni väliin. Sen kaverina on myös herkunvärinen keijunkukka. Krassit ovat lähteneet kasvuun, kun kippasin kesän krassiruukujen mullat tähän. Eivät taida enää tänä vuonna ehtiä kukkaan.

Japaninluppio | Sanguisorba japonensis

Varjoasteri | Eurybia divaricata
Varjoasteri kukkii nyt toista kuukautta. Se on aivan ihana, tosin kuvittelin sen olevan matala reunuskasviksi soveltuva, mutta tämä on reiteen asti ulottuva kaveri.

Maljalaukkaneilikka | Armeria pseudarmeria 'Ballerina Red'
Leikkokukkalaatikostani löytyi yllätys. Ihmettelin kukkaa, joka ei täsmännyt lainkaan kesäleimuihin, leijonankitoihin tai olkikukkiin. Kunnes löysin kasvillisuuden joukosta taimitikun, johon olin kirjoittanut maljalaukkaneilikka 'Ballerina Red'. Olinkin keväällä kylvänyt myös perennan siemeniä ja istuttanut ne laatikkoon muiden mukana ja unohtanut koko homman. Taimet eivät olleet kovinkaan kummoisia ja olin kuvitellut niiden kupsahtaneen heti istutuksen jälkeen. Kolme tainta löytyi ja ne saavat olla talven yli laatikossa, keväällä sitten istutan ne parempaan paikkaan.


Viime syksyn istutus - lankaköynnös. Viime syksynä istutin useamman lankaköynnöksen maahan ajatellen, että jos tulisi uudestaan sellainen ihanan leuto talvi ja ne selviäisivät talvesta. No, ei tullut, mutta lankaköynnökset kuitenkin selvisivät talvesta istutettuina maahan toisin kuin muratit. Toivottavasti selviävät seuraavastakin, laitoin maahan myös tänä kesänä ruukuissa olleet. Rakastan lankaköynnöstä, mutta ne eivät kotonani selviä millään hengissä, aina tapahtuu se kohtalokas kuivuminen ja miljoona ruskeaa pikkulehteä on levinnyt ympäriinsä.




Persikan hedelmä kypsyivät kuin kypsyivätkin maisteltaviksi. Kovin suuria niistä ei kasvanut, tuntui kuin ne olisivat kaksi kuukautta juroneet kasvamatta milliäkään. Maun tunnisti persikaksi, mutta ei ehkä ollut ihan niin makea kuin luvattiin. Oli silti hieno kokemus poimia omasta puusta hedelmiä. Toivottavasti puu selviää talvesta ja saan ihailla sen kukintaa ensi keväänä, se oli niin upea silloin kun puun ostin.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA ELOKUUSSA 2021.

18 elokuuta 2021


Kahden sopivan lämpöisen viikon jälkeen alkoi sadekausi ja viileni sen verran, että mökillä olo ei enää ollut kivaa, joten palasimme Mison kanssa kotiin. Harmittelen tilannetta, kun juuri sain kadonneen puutarha-flown päälle, mutta ei mahda mitään. Sää on sellainen, että mökissä ei ole kovinkaan viihtyisää. Kosteus käy luihin ja ytimiin, vessaan meno ulkokautta ei hirveästi kiinnostele ja pian tulee mökissäkin tekemisen puute, kun ulkona ei viihdy. Toisaalta on kiva taas vaihteeksi olla kotona ja puutarha saa kipeästi kaipaamaansa vettä.


Puutarha-flowsta puuheenollen. Kuunliljat vähenivät taas ihan yllättäen. Sain inspiraation, vaikka piti odotella ensi vuoteen. Koko mökkipolun toisen puolen kuunlijat olen nyt kaivanut ylös. Poislukien tuota yläkuvassa näkyvää tupsua, jossa kasvaa myös punahattua. Olen kiitellyt itseäni näinä sateisina päivinä, kun polulla on tilaa kävellä ilman, että märät lehdet tarraavat sääriin. Siirsin jo aukkopaikkoihin pari luppiota muualta palstalta. Ne molemmat ovat olleet vaatimattomia, josko paikanvaihto piristäisi niitä. On ainakin enemmän aurinkoa luvassa. Samalla kaivoin yhden uuden ostoksen polun varteen ja kaksi uutta syysleimua pääsi punahattujen kainaloon.

Punahattu | Echinacea
Samalla kaivuuinnostuksella pienensin vanhaa maksaruohoa puolella. Tiedän, että se olisi kannattanut tehdä keväällä, mutta nyt oli into ja myös tajusin, että se valtava puska vyöryy keväällä istuttamani pienen omenapuun päälle. Sain myös vihdoin istutettua pensasmustikat, ne tulivat yllättäen istutetuksi myös mökkipolun varrelle kuunliljoilta jääneeseen tilaan. Tajusin marjojen olevan helpot poimia polulta käsin, lisäksi vieressä ovat sekä syyshortensia että höyhenpensas, jotka molemmat ovat myös happamamman maan ystäviä. Toivattavasti 'Arto' ja 'Minpink1' pitävät paikkavalinnastani ja tekevät tulevina vuosina runsaasti marjoja. 'Minpink1' kukki jo tänä vuonna, mutta 'Arto' ei.
 

Päärynöitä on tulossa tänä vuonna ihan reilusti. Puuni ei ole se puutarhan kaunein ja tänä kesänä olen turhamaisuuksissani miettinyt sen ylöskaivuuta ainoastaan esteettisistä syistä. Yritän pitää sitä persoonallisena, mutta rumahan se on. Puuraukka tuli leikeltyä ihan hölmösti, enkä se ollut edes minä.

Omenoita putoaa ihan kiitettävältä tahdilla. Mietinnässä on minne voin kaivaa omenahaudan tai kaksi.


Potager on ihana yhä edelleen, nautin tästä näystä nyt, kun muualla on niin räjähtänyttä.



Mansikat aloittavat toista kierrosta, saa nähdä ehtivätkö marjat kypsyä.

Kosmos | Cosmos bipinnatus 'Velouette'


Ei uskoisi, että köynnöstuen lumikärhö on leikattu keväällä matalaksi. Taidan tehdä sen myös ensi vuonna, silti se on mahtava näkösuoja. Muutenkin tähän aikaan vuodesta ei palstalle juuri näy Risu no eniä pidemmälle. Mökkiäkin näkyy vain pieni osa tieltä.

Kokeilussa on toimisiko ruukkupenkki tässä mökin edustalla vai olisiko sittenkin tässä jalallisen viljelylaatikon paikka. Viimeksi mainittu etsii paikkaansa, nyt se on potagerin vanhan osan vieressä vähän epäkäytännöllisesti. Keväällä se oli mökin toisella seinustalla, mutta ennätin jo kiikuttaa sinne daaliaruukkuja. Ehkä mietin asiaa ensi keväänä uudestaan, kautta on enää niin vähän jäljellä.

Mongolianmaksaruoho | Sedum hybridum 'Touchdown Teak'



Tänä vuonna olen viettänyt eniten aikaa tämän pöydän ympärillä. Siinä. on juotu niin aamukahvit, syöty lounasta ja illallista kuin vietetty muuten vain taukoa. Syy löytyy alakuvasta.

Pikkuneiti on viihtynyt mökillä hyvin. Kuisti on tullut tutuksi, monesti kun olen itse ulkona, Miso on istunut verkko-oven takana seuraamassa tapahtumia. Myös kuistin tuolit ovat mieluisa nukkumapaikka. Olemme Mison kanssa ulkoilleet puutarhassa, valvotusti ja valjaissa. Kerran hän on hypännyt portin päälle, mutta muuten aidan ylitys ei ole toistaiseksi kiinnostanut.


Ihanan avara näkymä ja varsinkin sateella ihana astella, kun ei kuunliljat enää takerru jalkoihin.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MEILLE TULEE VAUVA!

18 kesäkuuta 2021


Häntä on odotettu pitkään ja hartaasti ja vihdoin on se hetki.


Pieni, sievä neiti saapuu tänä viikonloppuna täyttämään Murusen jättämää isoa, isoa aukkoa. Koko kevät on mennyt odotellessa pienokaisen varttumista luovutusikäiseksi - onkin ollut varsin pitkä kevät. Odotan innolla kohtaamista, sillä se on ensi kerta kun tapaamme. Olen vain nähnyt kuvia söpöläisestä. Nimeäkään neitosella ei vielä ole, paitsi hieno kasvattajanimi. Kutsumanimeksi on piiitkä lista ehdokkaita, mutta ennen valintaa pitää vähän tutustua.



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground