KEVÄTMESSUT 2023.

Blogiyhteistyö Messukeskus | Kevätmessut

Kuvaterveiset Kevätmessuilta! Tänään alkoivat tämän vuoden puutarhamessut Helsingin messukeskuksessa. 

Tässä kuvia yleiskoristeluista, ne on suunnitellut Minna Harju. Aikalailla samat kasvit toistuvat vuodesta toiseen, sipulikukat, havut, kuntta ja niin edelleen, mutta alueen muoto ja ideat vaihtuvat.

Tämä kattaus ja kukitus on floristin ammattitutkinnon näyttötutkintotyö, tekijänä Saana Rönkönharju.

Magnolia Emperor

Upea magnolia, lähes epätodellisen muovisen näköinen, mutta aito oli! Harmillisesti sen nimi jäi tallentamatta.

PuutarhaNikkareilla (paikallinen puutarhamyymälä) oli messuilla kaksikin osastoa ja malliparveke. Tämä näkymä oli toisen osastoista seunustalla.

Myytäviä kasveja oli aika kivasti, pörräsin näiden japaninkellovaiveroiden ympärillä useamman kerran. Voiko japaninkellovaiveroista olla liikaa? Omistani toinen ei ole ikinä kukkinut ja toinen vaikuttaa olevan hieman huonovointinen. Jälkimmäisen ostin niin myöhään syksyllä etten uskaltanut istuttaa sitä enää maahan, vaan vein kellariin säilöön. 

Japaninkellovaivero | Pieris japonica 'Bonfire'

Eikö ole ihana?

Kekkilän osaston ideaistutus parvekkeelle, kelpaisi tällä bloggarille. Oispa vaan parveke.

Suomen Niittysiemenen osasto oli taas kovin kaunis ja harmoninen. Tekisi mieli kylvää niittyjä joka puolelle, harmillisesti ei ole sellaiseen mahdollisuutta.

Messuilla on myös malliparvekkeita, minipuutarhoja ja Trendikoti-kokonaisuus, joista kokoan oman postauksen.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PIHA & PUUTARHA -MESSUT 2023.

Terveiset Turun Piha & Puutarha -messuilta. Messut olivat viime viikonloppuna Turun Messukeskuksessa. Käväisin perjantaina tapahtumassa vanhempieni kanssa.

Nämä kaksi ensimmäistä kuvaa ovat messukeskuksen aulasta, jossa oli tulppaani-koivu-koristelut ottamassa messuvieraat vastaan.

FLÖR-puutarhamyymälällä oli iso osasto täynnä kaikkea ihanaa. Osasto oli myös aivan täynnä ihmisiä, siksi osastosta ei ole enempää kuvia. FLÖRillä oli myynnissä siemeniä, juurakoita ja kimppuja. Oli myös houkuttelevia japaninvaahteroita, magnolioita, ruusumanteleita, kirsikkapuita... Ja mitä kaikkea. Ruusumanteli jäi mieltä kutkuttelemaan, mutta palstan puuvartiskasvikiintiö alkaa olla aikalailla täynnä, joten ei ostoksia.

Tässä kuvassa on Hankkijan osaston nurkkaa, heillä oli jaossa siemenpusseja. Siinä osastot, joista otin kuvia. Lisäksi oli perinteinen hollantilainen juurakko-osasto. Kiersin sen kaukaa, sillä sitä virhettä en enää tee, että sortuisi ostamaan mitään heiltä.

Loput kuvat ovat yleiskoristeluista, jotka olivat paikallisen Livia-oppilaitoksen käsialaa. Aiempina vuosina yleiskoristelut ovat olleet oma iso alueensa, nyt nämä olivat enemmän pienehköjä osastoja vieri vieressä.

Hieno "kasvihuone", jonka kyljessä olleita vanhoja ikkunanpokia kuolasin.

Hyönteishotelleja oli useammassakin loossissa.

Hyasinttien ja helmihyasinttien kanssa oli katosta ripustettuna leikkokukkia. Siitä ei tullut napsaistua kunnollista kuvaa.

Nämä yrttitarjottimet olivat ihanat!

Messut olivat kutistuneet edellisestä käynnistä. Aiemmin on ollut yhteensä kolme hallia kaikille samaan aikaan järjestetyille messuille, nyt oli vain kaksi. Puutarha-aiheiset osastot puuttuivat, aiempina vuosina on ollut enemmän perennoja myynnissä kuin myös kausikukkia. Harmillista! Eduskuntavaalien läheisyydestä johtuen messuilla oli myös kaikki puolueet edustettuina.

Osallistuin messuilla omenapuun varttaminen -workshoppiin, jossa sain varttaa ammattilaisen opastuksella omenapuun perusvarteen omasta omenapuusta leikatun vartteen. Kävin ennen Turkuun lähtöä leikkaamassa ison nipun oksia oman puutarhani 'Punainen Melba' -omenasta, joista sitten valitsin yhden oksan ympättäväksi 'Antonovka'-perusvarteen. Jännittävää, toivottavasti onnistuin!

Messujen jälkeen kävin Viherlassilassa piipahtamassa. Huhhuh, mitkä valikoimat, vaikka vielä ei tietenkään ollut muuta kuin kevätkukkia esillä. Varsinaiset kauden avajaisetkin olivat vasta seuraavana päivänä. Haikein mielin jätin kauppaan mimosan ruukussa, pieni puu oli aivan liian iso kuljetettavaksi bussilla Helsinkiin. Olen etsinyt koko alkuvuoden mimosaa Helsingistä – tuloksetta! Kukkaro kiittää. Lohdutukseksi ostin kaksi ruukullista virvanarsisseja, niitä joita viime vuonna etsin Helsingistä – tuloksetta. 

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

TORNIOISSA PIONIT VIELÄ KUKKIVAT.

Torniossa pionit kukkivat Teija Alangon kirjoittama ihastuttava puutarhamatkakirja. Se on poikkeuksellinen koska kaikki matkat pyritään tekemään julkisesta liikennettä hyväksi käyttäen, kuitenkin pois lukien lentäminen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tämä onnistuukin.

Kirjassa tutustutaan useaan suomalaiseen puutarhaan ja puistoon. Teija Alanko on kasviarkeologi ja hän tuntee puutarhojen ja kasvien historiaa. Kiinnostavasti hän taustoittaa kohteiden historiaa omalla asiantuntijuudellaan. Kirjasta löytyy myös viehättäviä vinkkejä teekupposen nauttimiseksi puutarhavisiittien ohessa. Puutarhakohteiden esittelyn välissä on pohdintaa ilmastonmuutoksesta, valinnoista ja ilmastoahdistuksesta.

Tajusin Torniossa pionit vielä kukkivat -kirjaan olemassa olon vasta viime vuonna, vaikka se on julkaistu jo 2021. Onnekseni löysin kirjan helmikuussa SPR Kontista kahdeksalla eurolla.

Ihastuin kirjaan, koska puutarhamatkailu kiinnostaa ja kirja, jossa esitellään kohteita joiden saavuttamiseksi ei tarvita henkilöautoa kiinnostaa vielä enemmän. Sain kirjasta puutarhamatkakärpäsen. :) Tykkäsin myös teoksen rakenteesta, kappaleet ovat lyhyitä ja niitä on kiva lukea muutama ennen nukkumaan menoa ilman pelkoa, että silmät menevät kiinni ennen kuin kappale loppuu.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA MAALISKUUSSA 2023.

Ihanaa, maata näkyvissä! Kurkistin viime vuotisia kuvia ja oijoi, silloin oli huomattavasti enemmän lunta eikä tietoakaan multaläikistä. Pitää siis olla tyytyväinen, että tilanne on jo tämä, vaikka kevään eteneminen on tuntunut tuskastuttavan hitaalta. Tämän viikon maanantaiyöllä satoi vielä paksu peite lunta, aamuneljältä käydessäni juomassa kauhistelin lumen määrää. Kolme tuntia myöhemmin kahvia keitellessäni kauhistelin vesisadetta ja kadulla ollutta loskakerrosta.

Luen sulamisen myötä puutarhasta on paljastunut kuolleita kasveja.

Jonkun (todennäköisesti rotan) tekemiä syviä kaivauksia.

Lisää kuolleita kasveja. Väritys on tässä ankeudessa kyllä huomioita herättävä.

Suojasin viikko sitten maassa kasvavat havut ahavalta. Sittemmin luin, että säkkikangas muodostaa aurinkoisilla keleillä saunan kasveille eikä siis ole hyväksi. Harmillista, sellainen muovinen verkko on vain niin ruma.

Lumen alta paljastui myös kivihamst eikun -oravoijan kätkö.

Talvella mukavasti lumikinokseksi maastoutunut multakasa on tullut lumien sulaessa esiin. Tuon verran kaivoimme poikaystävän kanssa maata vesiaiheen paikalta. Pohjalla on nurmikkoa ja ohut multakerros. Päällä on tiukkaa savea. Mihinköhän tuon kasan piilottaa?

Potager uinuu vielä talviunta. Takimmaisten laatikoiden välissä, persikkapuun takana, olevan hyllykön nostin kuvan ottamisen jälkeen pystyyn. Se on jossain vaiheessa talvella kaatunut. 

Suunnittelen tuon lähimmän pikkulaatikon siirtämistä ruukutuspöydän paikalle. Pöytä voisi sopia köynnöstuen toiselle puolelle. Samalla haluaisin käsitellä kaikki lavankauluksen mustaksi kuten uudet laatikotkin. Siirron myötä vesiaihe saisi vähän lisää tilaa ympärilleen ja lava-alue olisi tiiviimpi kokonaisuus.

Lumikello | Galanthus

Pääsi ilonkiljahdus, kun huomasin lumikelloja kukassa. Taputtelin myös itseäni olalle, että viime vuonna merkitsin muistiin ensimmäiset pälvipaikat ja kirjasin muistutuksen istuttaa lumikelloja niihin – ja että vielä muistin toteuttaa sen! Nyt fiksuista päätöksistä ja teoista saa nauttia.

Jouluruusu | Helleborus

Jouluruusu kukkineen on taas kerran paljastunut maasta. On se sinnikästä sorttia, kukat taisi olla jo ennen joulua eikä kasvi ole ollut lumi- ja pakkaskaudesta moksiskaan.

Mökin pohjoispuolella lunta riittää. Kirjasin kesän to do -listalle vesipisteen pöydän öljyämisen. Se ihan vihertää jo, eikä se pöydän suhteen ole hyvä merkki.

Talvikylvölaatikoista toinen ui vedessä. Kaadoin vedet pois, samalla saattoi myös siemeniä joutua laatikon ulkopuolelle. No, tuskinpa laatikossa yksikään siemen muutenkaan olisi itänyt.

Kaihoten katson vuoden 2020 maaliskuun kuvia. Silloin oli paras talvi ikinä ja ihanan aikainen kevät.

{2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest