PENSASANGERVO DOUBLE PLAY BIG BANG.

On tämä pieni, mutta näyttävä pensasangervo nimellä paiskattu. 'Double Play Big Bang'.* Sain pensaan Kotipuutarha-lehden järjestämästä bloggaajatapahtumasta, taimen lahjoitti Tahvoset. Otin pensaas vastaan ristiriitaisin tuntein. Olen harkinnut palstalleni angervoa, mutta purppuranvärisenä toisin sanoen purppuraheisiangervon muodossa. Räikeähkön oranssi-keltavihreä ei ollut edes käynyt mielessä. Purppuraisissa kasveissa vain on sitä jotain, joka vetoaa minuun.

Jäin harkitsemaan pensaan sijoitusta ja laitoin sen koriin mökin nurkalle ja hitsit, kun pensas näyttikin hyvältä. Ihastuin lehtien väriin ja ärtsyn väriparin antaviin nuppuihin. Vähän jo mietin pitäisikö pitää angervo ruukussa tuossa kulmalla ja istuttaa vasta syksyllä maahan.

Vaan Suomen vallannut helleaalto ja sadettomuus tekivät tepposen. Kasteluun tuli parin päivän tauko ja pensas kuivahti. Upotin pensaan ruukun vesiämpäriin ja se tokeni entiselleen. Toinen kuivuminen oli melkein liikaa. Siitä angervo ei enää toipunut samalla tavalla kuin ensimmäisestä. Kuivuneet lehdet eivät enää olleet mökkinurkan kaunistus, vaan päädyin istuttamaan sen maahan valmiiksi palstalla olleen ruusuangervon {?} viereen. Sittem onkin taivaalta tullut vettä eikä kasteluun ole ollut niin paljon tarvetta.

*Taimi saatu Puutarha Tahvosilta.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

TOVE JANSSON JA KESÄYÖ.

Tarhapimpinellaruusu | Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'

Tarhapimpinellaruusu | Rosa pimpinellifolia 'Tove Jansson'

Kolme vuotta sitten uskaltauduin ensimmäiseen puutarhabloggaajatapaamiseen Tampereelle ihanan Riina innostamana. Jännitti aivan älyttömästi, mutta aivan turhaan. Oli ihan huikea päivä, kaikki bloggaajat olivat ihania, puhuttiin puutarhaa ja ihasteltiin kukkia. Yhtenä päivän kohteena oli Hanna ja Lauri Korpijaakon upea ruusutarha, josta saimme mukaan ruusujen pistokkaita. Minäkin pienen palstan omistajana haalin niitä ja laitoin kaikki yksitoista multiin. Syksyllä hengissä oli kolme. 

Ruusu | Rosa muscosa 'Kesäyö'

Nyt kolme vuotta myöhemmin elossa on enää kaksi ruusua. Mutta siis minulla on kaksi itse pistokkaasta kasvatettua ruusua! Toinen ruusuista on 'Tove Jansson', se kukki ensi kerran edellisvuonna. Toinen elossa oleva on pitänyt kaikki nämä vuoden jännityksessä, nimittäin pistokkaiden nimet olivat menneet kuljetuksessa sekaisin, enkä tiennyt mikä kolmesta mahdollisesta se voisi olla. Nyt sekin vihdoin kukki ja voin julistaa sen 'Kesäyöksi'.  

Ruusu | Rosa muscosa 'Kesäyö'

Ruusut asustelevat edelleen ruukuissa, viime vuonna vaihdoin niille isommat muoviruukut. Tänä vuonna laitoin ne muoviruukkuineen punasavisiin ihan vain näön vuoksi ja kannoin ne potageriin esille. Aiemmin ne ovat olleet sivummalla, vähän piilossa. Talveksi olen valeistuttanut ne maahan tai lavankauluslaatikkoon. Kohta pitäisi varmaan istuttaa ihan kunnolla maahan, ongelma vain on etten tiedä mihin nämä laittaisin. En ole piikikkäiden kasvien ystävä ja palsta on niin pieni. Mutta en tosin voi näistä luopuakaan, kun olen ne saanut pidettyä hengissä näinkin kauan.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA KESÄKUUSSA 2018.

Vaikka ollaan jo juhannuskin ohitettu, niin haluan edetä kuvakertomuksen kanssa kronologisesti ja palata kuun keskivaiheille. Kesäkuun kuukauden kuvat on silloin otettuja. Näkymä portilta on umpeenkasvanut. Kun luumupuuhun tulee lehdet näkymä peittyy. Ei haittaa, minulta lähti nimittäin orapihlaja-aidan leikkuun suhteen pahasti lapasesta. Piti vain vähän tasoitella latvoja, mutta hetken tuumittuani ja saksittuani totesin, että vedetään kunnolla matalaksi. 

Portin molemmin puolin on ollut korkeat orapihlajat, jotka ovat muodostaneet pensaisen portin puuportin ylle. Jos olisin vain hiemen siistinyt ja madaltanut, olisi jäljelle jäänyt lähes lehdettömiä piiskoja. Leikkasin sitten koko jäljellä olevan aidan noin reilun metrin mittaiseksi. Seuraavan kerran palstalle tullessa hätkähdin näkymää, niin vieras se oli, kun palstalle näki avarasti. No, tuohon luumupuuhun asti.

Perunat ovat tänä vuonna kasvaneet huimaa vauhtia. Olen mullannut ne jo kolmesti, sitten loppui ämpäreistä laidat.

Tuossa yllä olevassa kuvassa vähän näkyy kynittyä orapihlaja-aitaa. Orapihlaja kyllä kasvaa takaisin entisiin mittoihin, mutta toinen juttu onkin, että haluanko edes. Enpä oikeastaan. Leikkausaikaan oli niin kuivaa etten edes viitsinyt kokeilla kaivaa tuossa kuvassa oikealla olevaa aidan pätkää pois, teki kyllä mieli. Jos vain olisi ollut maa muhevampaa... 

Kun portti tuli puskista esille, päätin vihdoin pestä sen. Pesuaineena käytin Universal Stonea ja hyvin lähti kaikki moska mitä oli muutaman vuoden aikan kertynyt. Pieni juttu, mutta tulipa hyvä mieli.

{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

IHANAA JUHANNUSTA!

Idänunikko | Papaver orientale

Idänunikko | Papaver orientale

Tarhakalliokielo | Polygonatum × hybridum

Mooseksenpalavapensas | Dictamnus albus

Laukka | Allium

Laukka | Allium

Lehtoakileija | Aquilegia vulgaris 'Black Barlow'

Näiden ihanuuksien myötä toivotamme taianomaista keskikesän juhlaa!

Oravankesäpesän väki viettää sen tietenkin mökkeilemällä. :)

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PELARGONEJA JA PUUTARHATYÖKALUJA.

Pelargonien osalta viime talvi oli hyvin tuhoisa. Pelargonini vähenivät noin 60 prosenttia, liekkö syynä kylmä ja märkä kesä, joka teki kasveista heikot? Olosuhteet olivat samat kuin parina edellisenä. Kotona sinnittelee pieniä luonnonlajipistokkaita, joita ovat kirvet kiusanneet kevään mittaan. Niitä luulatavasti en tuo lainkaan mökkeilemään. Lämpimän toukokuun jälkeen toin ensimmäisen satsin pelakuita palstalle heti kun säät viilenivät. No, onneksi sää lämpeni nopeasti uudestaan.

Perunalaatikoissa on tällä hetkellä hyvin väljää. Ostin lauantaina kaksi uutta pelakuuta, jotta saan edes joitain kukkivia yksilöitä. Pienet luonnonlajit tuskin kukkivat, hyvä jos pysyvät hengissä.

Rustiikkisten perunalaatikkohyllyjen viereen on ilmaantunut vanhojen {ruosteisten} puutarhatyökalujen uusimmat tulokkaat hara ja rautaharava. Ne nojailivat kotikadullani taloon saa ottaa -hengessä ja minähän poimin ne mukaani. 

Kasvihuonekaapin toisella puolella ovat loput vanhoista työkaluista. Nämä kaikki olen pelastanut siirtolapuutarhan vuosittaisilta roskalavoilta. Toisen roska on mun aarre. :)

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SYREENIEN AIKAAN.

Palataanpas kesäkuun alkuun, silloin kukkivat syreenit. Oravankesäpesällä on kahdessa kohtaa vanhaa perua olevaa hennon liilaa syreeniä. Toinen on heti portilla, josta yllä oleva kuvakin on. Toinen samanlainen on ihan palstan perälle. Se on selvästi vanhempi, rungot ovat paksuja ja kukinta huitelee mökin katon harjan korkeuksissa ja ylikin.

Aloitin viime kesänä sen syreenin varovaisen nuorentamisen. Silloin lähti pari paksumpaa runkoa ja sama jatkui tänä vuonna. Viime vuotinen harvennus ei näyttänyt vaikuttavan kukintaan, joten puska tuskin häiriintyi liikaa. Luin jälkeenpäin, että syreeni olisi hyvä leikata varhain keväällä. Itse pätkin kukinnan jälkeen. Ensi vuonna nuorennus jatkuu taas ja vähitellen pimeä ja rytekköinen palstan perä toivottavasti kaunistuu vähitellen.

Syreenien kanssa samaan aikaan kukki myös kuusama. Tarkempaa tietoa tästä ei ole. Köynnös on palstan vanhuksia eli ajalta ennen minua. Nykyään kuusamaa on kahdedssa kohtaa. Löysin muutama vuosi sitten sen keskeltä vadelmapensaita ja siirsin potageria reunustavan köynnöstuen kainaloon. Osa kuusamasta jäi vanhalle paikalle. Olkoot. :) Olen ohjannut sitä kohti omenapuuta.

Vuorikaunokki. Olen yrittänyt hillitä tätä, mutta vähän laihoin tuloksin. Pitänee taas kurittaa kasvustoa ankarammin. Viime viikonloppuna seurasin, kuinka vuorikaunokkipuskissa kuhisi. Ne tuntuvat olevan mehiläisten ja ampiaisten suosikkeja.

Ruukuissa kasvaa tuoksuherneitä. Toisessa kaksi pussia Tukholman messuilta ostettuja ja toisessa pussillinen Tukholmasta ja toinen Amsterdamista. Nämä on kylvetty samaan aikaan kuin edellisen postauksen tuoksuherneet. Näin niidenkin kuuluisi kasvaa...

Puutarhan kaunein kukka. <3 Sanoisin, että tuolta näyttää onnellinen ja elämästään nautiskeleva kissa.

Loppuun vielä vähän syreenejä. 

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest