KIRJAVINKKI: Kasvun tarina – Puutarhan elämää kannatteleva voima.

Maaretta Tukiaisen Kasvun tarina – Puutarhan elämää kannatteleva voima -kirja ilmestyi alkuvuodesta. Löysin kirjan tuurilla pari kuukautta ilmestymisen jälkeen Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta kuudella eurolla. Kesti monta kuukautta ennen kuin tartuin siihen, oli kesä ja puutarhapuuhat välissä, mutta kun syksy koitti, alkoi kirjatkin kiinnostella aivan uudella innolla.

En oikein tiedä mitä kirjalta odotin, mutta yllätyin silti positiivisesti. Kasvun tarina -kirja on kertomus Tukiaisen vaikeasta vuodesta selkäongelmien kanssa ja miten hänen puutarhansa antoi voimia ja oli yksi tärkeimmistä syistä paranemiseen. Kuukausittain etenevä kirja nostaa Tukiaisen kokemuksien lisäksi esille aina jonkun kasvin ja tarinoita historiasta. Rakastan kasvien ja puutarhojen historiaa ja pidin valtavasti näistä kertomuksista.

Puutarhalla ja kasveilla on ollut merkittävä vaikutus omaankin elämääni ja tunnen sen elämää kannattelevan voiman. Olen monet kyyneleet vuodattanut puutarhassa, kamppaillut masennuksen ja ahdistuksen kanssa puutarhassa kykkiessä. Joskus kävin vain halaamassa mökkiä, jo se toi lohtua vaikeaan elämäntilanteeseen.

Kirjaan liittyy myös toinen osa – tehtäväkirja. Silmäilin sitä kirjakaupassa, mutta ainakin toistaiseksi jätin sen vielä ostamatta. Tätä osaa, Kasvun tarina -kirjaa, voin suositella, jos kasvit ja puutarha kiinnostaa, sekä niiden historia, taide tai haluaa lukea kokemuksista, kun puutarha auttaa toipumisessa.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

TORNIOISSA PIONIT VIELÄ KUKKIVAT.

Torniossa pionit kukkivat Teija Alangon kirjoittama ihastuttava puutarhamatkakirja. Se on poikkeuksellinen koska kaikki matkat pyritään tekemään julkisesta liikennettä hyväksi käyttäen, kuitenkin pois lukien lentäminen. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tämä onnistuukin.

Kirjassa tutustutaan useaan suomalaiseen puutarhaan ja puistoon. Teija Alanko on kasviarkeologi ja hän tuntee puutarhojen ja kasvien historiaa. Kiinnostavasti hän taustoittaa kohteiden historiaa omalla asiantuntijuudellaan. Kirjasta löytyy myös viehättäviä vinkkejä teekupposen nauttimiseksi puutarhavisiittien ohessa. Puutarhakohteiden esittelyn välissä on pohdintaa ilmastonmuutoksesta, valinnoista ja ilmastoahdistuksesta.

Tajusin Torniossa pionit vielä kukkivat -kirjaan olemassa olon vasta viime vuonna, vaikka se on julkaistu jo 2021. Onnekseni löysin kirjan helmikuussa SPR Kontista kahdeksalla eurolla.

Ihastuin kirjaan, koska puutarhamatkailu kiinnostaa ja kirja, jossa esitellään kohteita joiden saavuttamiseksi ei tarvita henkilöautoa kiinnostaa vielä enemmän. Sain kirjasta puutarhamatkakärpäsen. :) Tykkäsin myös teoksen rakenteesta, kappaleet ovat lyhyitä ja niitä on kiva lukea muutama ennen nukkumaan menoa ilman pelkoa, että silmät menevät kiinni ennen kuin kappale loppuu.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PERUSTA OMA ARBORETUM -kirja.

PR-näyte: Tapio

Sain käsiini Elina Saarikosken Perusta oma arboretum -kirjan*. Arboretumit kiinnostaa, vaikken sellaista omalle pienelle palstalleni voikaan perustaa. Tämä kirjan luettuani puulajipuiston perustaminen innostaisi vieläkin enemmän. Onneksi ainakin joissain niissä voi vierailla ja nauttia muiden tekemästä työstä.

Elina Saarikoski kertoo kirjassa omasta arboretum-projektistaan, eikä se ole ollut mikään helppo tie. Paljon pitää ottaa asioita huomioon ja lisäksi ei ikinä voi tietää miten säät ja eläimet (rusakot, kauriit yms.) vaikuttavat omalta osaltaan puiden kasvuun. Kaikki kuitenkin lähtee, kuten puuutarhoissakin, siitä että kiinnittää huomiota kasvupaikkaan ja valitsee arboretumin sijainnille sopivia puualkuperiä.

Saarikosken lisäksi  kirjassa kertoo kaksi muuta arboretumin perustajaa kokemuksiaan puulajipuiston perustamisesta. Teuvo Vepsäläinen on ollut perustamassa ja hoitamassa Arboretum Finladiaeta Rautalammilla, Pohjois-Savossa, sen alusta alkaen. Vajaassa 40-vuodessa vanhainkodin pellosta on muodostunut rehevä puulajipuisto. 

Raaseporissa, Länsi-Uudellamaalla Kåre Pihlström osti peltotilan, jonne istutti tammiviljelmän ja joulukuusimetsän. Niiden lomaan hän rakensi luontopolun ja jonka ympärille Skarpkulla Arboretum rakentui.

Kirjassa esitellään joitakin puulajeja. Kirjailija kuitenkin toteaa, että esittelyssä on vain murto-osa saatavilla olevista lajeista ja lajikkeista. Kirjaan päässeet kasvit ovat Suomessa menestyviä kotimaisten puiden erikoismuotoja tai ulkomaisia lajikkeita.

Sanoinko jo, että arboretumit kiinnostaa? Tämän kirjan jälkeen ihan varmasti. Onneksi opuksesta saa hyvät neuvot alkuun ja vinkkejä millä ehkä voi välttää ongelmat.

*Kirja saatu.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

VALKOISTEN KUKKIEN LUMO.

Hän on täällä! 

Kevään odotetuin kirja - Riina Hifumin, Versoja Vaahteramäeltä Riinan, Valkoisten kukkien lumo. Puhun toki vain omasta puolestani, sillä kirjaan liittyy omalta kohdaltani erityistä jännitystä, sillä minulla on ollut näppini pelissä kirjan ulkoasun suhteen. Sain ilon ja kunnian suunnitella Riinan kirjan graafisen ilmeen ja tehdä taittotyön. Puutarhakirjan suunnittelu on ollut yksi ammatillinen unelmani ja nyt se toteutui ja vielä aivan mahtavana yhteistyönä. 

Kun ensimmäisen kerran juttelimme Riinan kanssa hänen kirjastaan, näin sieluni silmin minkälaisen kirjan minä siitä tekisin. Myöhemmin sain Riinan kirjaamat toiveet ja ideat, ja ne vastasivat omaa näkemystäni. 

Kirja syntyi päivätyöni ohessa, iltaisin ja parina viikonloppuna. Pitkästä aikaa tunsin uppoavani työskennellessä flow-tilaan ja välillä en olisi millään malttanut lopettaa, mutta toisinaan on pakko myös vähän nukkua.

Välillä unohduin lukemaan tekstejä, vaikka se ei suinkaan ollut tarkoitus, vaan tekstien ja kuvien asettelu. Mutta minkäs sille voi, kun silmien edessä on itseä hyvin kiinnostavaa tietoa. Kirja onkin mahtava tietopankki valkoisten kukkien ystäville. Merkitsin muutaman kasvin itsellekin muistiin.

Kirjan kannen on suunnitellut Marko Tapani | Mediacraft Oy

Kirjan kuvista kolme on Riinan tyttären, Anna Hifumin, ottamat ja loput Riinan omia kuvia.

Kirjan kustantaja on Readme.fi.

Kiitos Riina tuhannesti yhteistyöstä ja onnittelut hienosta kirjasta! <3

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PUUTARHAKIRJOJEN KEVÄT.

PR-näyte: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tammi

Kevät on puutarhakirjojen kulta-aikaa. Oma puutarhakirjapinoni on kasvanut mukavasti jo ennen kevättäkin. Lähistön Suomalainen kirjakauppa suljettiin tammikuussa ja kaikki kirjat myytiin edullisesti pois. Ostin kaksi pitkään haluamaani Mari Mörön garden writing -kirjaa puoleen hintaan eli tässä tapauksessa kaksi yhden hinnalla. Trilogian kolmas osa pitäisi vielä löytää jostain.

Kaksi pinon kirjoista löytyi käytettynä - Lotte Möllerin Ajatuksia puutarhasta ja Tiina Koskimiehen Patruunan puutarha ja työmiehen kessupenkki. Ensin mainittu löytyi kahdella eurolla Kierrätyskeskuksesta ja jälkimmäinen Tapiolan Fidasta 2,50 eurolla.

Pinosta löytyy myös kaksi tämän kevään tuoretta opusta - Heidi Haapalahden Luomutarhuri* ja Teija Alangon Daalia ja pelakuu - Suomalaisen puutarhan kasvutarina*. Kaikkia kirjoja olen vasta selaillut ja ihastellut, tällä hetkellä minulla on luvussa Haruki Murakamin uusin suomennos, aikamoinen tiiliskivi. Sitä ennen tavasin Kissojen maailmanhistoriaa läpi. Siitä kirjasta ja luku-urakasta kerroin Oravanpesä-blogin puolella. Kunhan Murakami on luettu tartun puutarha-aiheisiin. Haaveilen jo istuvani mökin kuistilla tai edustan penkillä lempeän lämpimässä kesäillassa kirja kädessä, viinilasi toisessa ja kehräävä kissa kainalossa.

Eivätkö kirjat muuten sovi kauniista yhteen? Ovat niin keväiset väreiltään. Pidän juuri nyt tämän pöydän ympäristöstä paljon, ihanan energinen väritys.

ps. Kesäillan lukuhetki ei taatusti ole niin idyllinen kuin sen kuvittelen. Tämä kuvasta karkaava pikkuneiti taatusti järjestää pieniä yllätyksiä. Olen siitä ihan varma. :)

* Luomutarhuri-kirja saatu Tammelta ja 

Daalia ja pelakuu -kirja Suomalaisen Kirjallisuuden seuralta.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PUUTARHAKALENTERI 2022.

PR-näyte: Satokausikalenteri

Odotan jo vuoden vaihtumista, koska silloin saan ottaa käyttöön Satokausikalenterin Puutarhakalenterin*. Olen ehdottomasti paperikalenteri-ihminen ja olenkin ollut tämän vuoden vähän hukassa, kun minulla ei ole ollut käytössä fyysistä kalenteria. Sähköisellä kalenterilla kyllä pärjää, mutta tykkään kirjoitella kalenteriin paljon muutakin kuin vain menot.

Puutarhakalenteri on kaunis kuin karkki, kierresidonnasta saa plussaa ja mikä parasta - sisältö on puutarhaihmiselle täynnä tärkeää asiaa. Kauniit kuvitukset allakkaan on tehnyt Anna Salmisalo. Kalenteri vinkkaa Satokausikalenterin tyyliin sesonkikasvikset, mutta myös ajankohtaiset puutarhatyöt. Ei mitään varsinaisesti uutta tietoa, mutta hyviä muikkareita. Jos jotain kalenterissa parantaisin, niin kannet saisivat olla tukevampaa kartonkia tai jopa pahvia.

*Puutarhakalenteri saatu.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KÄRHÖKATALOGI.

Sain pelargoniystävältä pari vanhaa vuosikertaa Viherpiha-lehteä. Olen nautiskellut puutarhalehdistä hitaasti aamiaisia syödessä. Yhdessä jutussa esiteltiin keskisuomalaista puutarhaa ja kerrotiin pihan emännän tilanneen kasveja netistä ja etenkin kärhöjä Saksasta. Kiinnostuin heti ja ilokseni jutussa mainittiin myös tuon saksalaisen kärhökaupan nimi - Clematis Westphal.

Menin tietenkin heti nettiin tutkimaan kärhökauppaa, mielessäni eräs tietty suorastaan pakkomielteeksi kehittynyt kärhö. Pläräsin sivustolla aikani kunnes huomasin, että sivustolta on mahdollisuus tilata ilmaiseksi esite. Napsautin sellaisen heti tilaukseen ja eilen se kopsahti postilaatikkooni. Yli satasivuinen katalogi esittelee uskomattoman laajan valikoiman erilaisia kärhöjä. Millaisia kaunottaria onkaan olemassa! Olen huokaillut useammankin kuvan äärellä ja tehnyt mielessäni listaa Oravankesäpesälle tarvittavista kärhöistä.

Olen menettänyt sydämeni täysin pienikukkaisille clematiksille kuten C. fusca. Samantyyppisisiä löytyy Clematis Westphalenin valikoimasta useampia ja valinnanvaraa tuntuu melkein olevan liikaa. Se pakkomielteeni - C. japonica löytyy esitteen sivuilta, ei tosin nettisivuilta. Toivottavasti se täydentyy keväällä sivustolle Saattaa olla pakollista tehdä ensi vuonna pieni tilaus Saksaan.

Hieman olen harmitellut, että lukiossa opiskelemani saksan kieli on hyvin ruosteessa - siis aivan olematonta. Onneksi nykyaika ja Google-kääntäjä avustaa kielen kanssa. Chrome-selaimessa tuo kääntäjä on automaattisesti ja ainakin minulle ehdottaa käännöstä kaikilla muilla sivuilla kuin suomen kielisillä.

Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest

VIHREÄSTI KOTONA -BOOKAZINE.

Minulla on ollut ilo olla mukana mahtavassa Kekkilän Vihreästi kotona -bookazinessä. Kauniin, täynnä viherkasviasiaa olevan julkaisun ovat tehneet Johanna Vireaho ja Hanna Martinen. Kirjasen taiton, joka sekin on ihana, on tehnyt Satu Kontinen.

Bookazinessä on esittelyssä kaksi viherkasviharrastajaa, Rami Kivistö ja minä. Ramin huikeaan kasvimäärään (ja kissoihin!) voi tutustua Instagramissa, sieltä hänet löytää nimellä @ramkvsto.

Lisäksi sivuilta löytyy mm. resepti kasviterraarion tekemiseen, opastusta oikean kasvin valintaan valotarpeen mukaan ja muutaa viherasiaa.

Vihreästi kotona -bookazineä ei valitettavasti tällä hetkellä saa mistään, sitä on jaettu erä Avotakka-lehden tilaajille lehden mukana. Kannattaa seurata Kekkilää somessa, sillä saattaa olla että kirjasesta otetaan uusintapainos myöhemmin.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PUUTARHURIN KIRJA.

Kaupallinen yhteistyö: Readme.fi

Ehkä vuoden kaunein kirja on tässä. Heidi Haapalahden kirjoittama ja ja Teija Tuiskun valokuvaama Puutarhurin kirja*. Puutarhurin kirjan kuvat ovat todella kauniita ja ideat inspiroivia. Ihanan taiton on tehnyt Satu Kontinen, jonka kynästä tai näppäimistöltä ovat lähtöisin myös upeat kirjakaksoset Taimi ja Sato sekä japanilaisen romaanikolmikko. 

Puutarhurin kirja on yhdistelmä tietokirjaa ja muistikirjaa. Se on jaettu vuodenkierron mukaan kahdeksaan lukuun puutarhakausien mukaan. Joka sesonkiin mahtuu erilaisia puuhia sekä koriste- että hyötytarhaan unohtamatta talviaikaakaan. Muistikirja-ajatus on mahtava, mutta ongelma on siinä, että en raaski piirrellä kirjaan omia harakanvarpaita pilaamaan sen viehättävää ulkoasua. Onneksi kirjassa on myös kauneuden lisäksi tuhtia asiaa.

Ahmin kirjan heti keväällä, kun sain sen käsiini. Paras tapa nauttia siitä taitaa olla, kun seuraa sen mukana vuodenkiertoa. Taidan kuitenkin fiilistellä ja unelmoida seuraavasta puutarhakaudesta opus käsissäni seuraavat pimeät kuukaudet. Uuden puutarhavuoden starttiinhan ei ole enää kuin pari kuukautta.

*Kirja saatu Readme.fi.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KYSYKÄÄ ESSILTÄ - ELISABETH KOCHIN PUUTARHAT.

Olen jo pitkään halunnut tutustua Kysykää Essiltä - Elisabeth Kochin puutarhat -kirjaan, mutta en ole saanut ostetuksi sitä. Kirjan on kirjoittanut Maria Karisto, Taina Koivunen ja Antti Karisto. Elokuussa siirtolapuutarhassamme oli Elotori ja kirppis ja löysin kirjan toisen siirtolapuutarhurin kirppispöydältä. Maksoin lähes lukemattoman näköisestä opuksesta vain kaksi euroa. Olin ikionnellinen ja hotkaisinkin kirjan siltä istumalta.

Elisabeth Koch oli suomalaisen puutarhakulttuurin vaikuttaja, puutarhaneuvoja ja "siirtolapuutarhojen äiti". Hän toimi Helsingissä kolmen vuosikymmenen ajan puutarhaneuvojana ja laati sinä aikana lukemattomia piha- ja puutarhasuunnitelmia. Hänen suunnittelutöitä ovat muun muassa seitsemän helsinkiläistä siirtolapuutarhaa, Käpylän, Kumpulan ja Toukolan omakotialueet ja Domus Academican pihamaa. Hän oli myös tuottelias kirjoittaja ja kirjoitti useita puutarha-alan kirjoja ja artikkeleita lehtiin.

Yllä olevassa kuvassa vasemmalla on hänen ensimmäiseen siirtolapuutarhakohteeseensa, Kumpulaan (perustettu 1927), suunnittelema mallipalsta. Oikealla taas 1940-luvulla Pakilan siirtolapuutarhaan suunniteltu, paljon vapaamuotoisempi mallipalsta.

Kirjassa käydään läpi Kochin elämää, suunnittelukohteita ja lopussa on Kochin käyttämien kasvien esittely. Kasviesittely olikin kiinnostavaa, sillä siirtolapuutarhamme on Kochin suunnittelema ja omasta palstastani voi havannoida jäänteitä kochilaisesta klassismi-ihanteesta ja onhan puutarhani täynnä vanhoja perinneperennoja. Listassa Kochin käyttämistä perennoista useaa löytyy omastakin puutarhasta.

Onkin mielikuvitusta kutkuttelevaa, että entä jos puutarhani onkin alunperin itse Elisabeth Kochin suunnittelema? Kirjassa esitellään samanlainen kuunliljapolku kuin itsellänikin on ja josta olen ajatellut päästä eroon. Kirjassa mainitaan kirjokuunlilja Hosta undulata 'Univittata', luulen mökkipolkuani reunustavan kuunliljan olevan juuri tätä lajiketta. Tunnistin myös kuvista ja googlettamalla Syysleimun Phlox paniculata 'Jules Sandeau':n löytyväksi omasta puutarhastani.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa puutarhojen kulttuurihistoriasta ja -taiteesta kiinnostuneille puutarhaharrastajille. Kochin suunnitelmat ovat edelleen ajankohtaisia, sillä ne ovat värikkäitä ja kukostavat keväästä pitkään syksyyn eikä talveakaan ole unohdettu, joten nykypuutarhuri saa kirjasta varmasti ideoita omaan pihaansa. Oli myös kiinnostavaa lukea naisen elämästä viime vuosituhannen alussa. Suosittelen! Kirjaa löytyy ainakin Hyötykasviyhdistykseltä.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest