MÖKKI JA PALSTA TAMMIKUUSSA 2024.

16 tammikuuta 2024

Siirtolapuutarhamökki talvella.

Tammikuu on tuonut lisää lunta, vaikka edellisviikon suojasäillä hieman kinokset hieman vajusivat. Pakkasta on ollut runsaasti. Viikonloppuna oli mukava pikkupakkanen, mutta säätiedotus lupaa pakkasen kiristyvän taas tällä viikolla. Huokaus.

Vanha punainen kelkka nojaa luonnonvalkoista mökkiä vastaan.

Puutarhassa on lunta riittämiin. Niin paljon, että taitaa olla vain ajan kysymys, koska rusakot loikkaavat aidan yli. Niinpä päätin sunnuntaina kaivaa lumet japaninkirsikan ja neidonhiuspuun ympäriltä. Japaninkirsikka on suojattu verkolla, mutta jänöt ylettyvät hangelta sen verkon yli kurottuviin oksiin. Ginkgoolla on vain kierrettävä runkosuoja ympärillään. Kaksi talvea sitten sitä ei oltu kuin maistettu, kun taas japaninvaahterani syötiin pahasti. Useita pensaita on ilman verkkoa ja nyt se vähän hirvittää. Toivon rusakoiden viihtyvän paremmin tutuilla palstoille, jonne on avoimet ovat ympäri vuoden. Toki puutarhastani löytyy kaikkea eksoottista herkkua.

Siirtolapuutarhan lavatarha talvella.
Ei kai tarvitse mainita, että olen aivan lopen kyllästynyt a) lumeen b) pakkasiin, jotka vaikuttavat myös asuntoni lämpötilaan c) liukkauteen. Jos jotain hyvää pitää keksiä, niin arkajalat ovat ainakin lumen alla paremmassa suojassa pakkasilta kuin ilman lunta.

Lunta syyshortensian kuivaneissa kukinnoissa.
Olen selannut innokkaasti puutarhaliikkeiden nettisivuja ja kaksi siementilausta on matkalla Oravan(kesä)pesälle, vaikka yhtään ei uusia olisi tarvittu. Daalian juurakot ovat seuraava kartoituskohde. Niitäkään ei kyllä tarvittaisi yhtään lisää, mutta jos joku vanhoista kuolee? Mison nimikkodaalia 'Chat Noir' kasvoi vain vaivoin, enkä pidätä hengitystä sen suhteen. Käynnissä oleva leikkokukka-kurssi ei yhtään helpota, sillä kaikkihan sen tietää, etä joukossa kasvihysteria lisääntyy vai miten se meni. On niitä blogihittikasveja muutamia nähty...

Siirtolapuutarhan potager lumen peitossa.
Ajattelin kokeilla tänä vuonna taas talvikylvöjä. Tänä vuonna kylvän kaksivuotisia, sain äidiltä ison pussukan harjaneilikan ja Minna Mercke-Smithiltä Instagramin kautta salkoruusun siemeniä. Sormustinkukan siemeniä olen ainakin joskus ostanut, niitä voisi kylvää myös. Kokeilen myös onnistunko saamaan taimia aikaiseksi adventtiasetelman havujen kävyistä irronneista siemenistä. 

Tänä vuonna ajattelin viedä purkit mökin sisälle, siellä kun on aika lailla samat asteet kuin ulkonakin. Näin vältän lumien sulaessa purkkien tulvimiset, kun sisällä ei lumet sula. Pitää vain huolehtia kylvöjen vedensaannista.

Siirtolapuutarhapalstan polku portille.
Viime vuoden tammikuun kuvat näyttävät niin toiveikkailta. Vaan eihän ne lumet silloin sulaneet, vaan lisää tulla tuprutti ja jääkausi tuntui jatkuvan todella piiiiitkäään.

 

{2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


2 kommenttia:

  1. Tosiaan, pakkaset tulivat. Täällä on tällä hetkellä -17, mikä on monta astetta enemmän kuin ennustettiin. Ärh. Onneksi tälle viikolle ovat loppulukemat vähän maltillisempia ja seuraava viikko käynnistyy aivan ihanalla, punaisella 0-numerolla. Kunpa!
    Voi hitsi jäniksiä ja verkkojen puutetta. Toivottavasti mitään katastrofaalista ei tapahdu.
    Itse huomasin yhtäkkiä viime viikolla, että alppiruusu on jäänyt kokonaan verkottamatta. Pihassani on metsäkauriin sorkanjälkiä ja yhden hätistelin tässä eräänä aamuna poiskin. Mutta onneksi ne eivät näköjään syö alppiruusuja, toisin kuin valkohäntäpeurat, muuten puskani olisi (taas) pelkkä nysä.
    Pikaista kevättä! Ihanat siemenkuulumiset. Jaksaa, jaksaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut kyllä todella talvinen talvi. Se tuntuu ehkä vielä vaikeammalta ja pidemmältä, kun toivoo ja odottaa sellaista 2019/2020-talvea, jolloin ei ollut lunta eikä oikeastaan pakkastakaan. Erikoisesti lämpötilaa sahaa, kun nyt on -5, lauantaille luvassa yli kymmentä ja heti perään plussa-asteita.

      Aiemmin rusakot eivät ole pensaisiin koskeneet, mutta nyt on pari uutta kasvia ja eihän sitä koskaan tiedä, milloin löytävät ne. Kai niilläkin on ollut vaikea talvi, kun lunta on paljon ja on ollut kylmää. Ainakin pensaiden runko on lumen peitossa, ei kai oksien kärkien syöminen ole niin vaarallista.

      Pikaista kevättä sinnekin! Toivottavasti emme joudu odottelemaan liian pitkään.

      Poista

Proudly designed by Mlekoshi playground