KUKKIEN HIEKKAKUIVATUS.

Innostuin kesällä kukkien hiekkakuivauksesta. Hiekkaan hautaamalla kuivatuista kukista tulee paljon eloisampia kuin riiputtamalla niitä. Kukat saavat kauniin hillityn himmeän värin kuivuessaan ja muoto säilyy paremmin. Olen nähnyt uskomattoman hienoja värimuutoksia. Kuivaus kuulosti niin hauskalta ja näkemäni tulokset niin upeita, että oli pakko itsekin kokeilla. Ainut mutta oli erittäin hienon hiekan saaminen ilman autoa mökille/kotiin.

Hienoa, kuivaamiseen soveltuvaa hiekkaa myydään rautakaupoissa 25 kilon säkeissä eikä sellaista taakkaa kuljeteta pyörällä saati käsin raahaamalla. Sitten bongasin Instagramista pelastavan idean käyttää kissanhiekkaa kuivatukseen ja sitähän kissakodista löytyi! (ei tosin löydy enää, kun syksyllä eteen tupsahti paakkuuntuva puupelletti. täydellistä!)

Miso ihmettelee miksi keittiönpöydällä on pieniä vessoja. 

Hautasin kokeeksi muutamia kukkia pariksi viikoksi hiekkaan. Säilytin astiat keittiön lattialla, matalan hyllykön alla. Pelkäsin, että utelias kissa löytää hiekkalaatikot ja ottaa uudet vessat käyttöönsä. :) Näin ei onneksi käynyt.

Parin viikon päästä koitti jännittävä hetki, kun sain vetää kukat pois hiekasta.

Tiiviskukkainen kivikkotörmäkukka 'Pincushion Pink' kuivui kauniisti, mutta kissanhiekan rakeet tarttuivat siihen ärhäkästi. Yksittäisiä muruja oli vaikea saada irti rikkomatta itse kukkaa. Hienorakeisen hiekan edut tulivat heti selväksi verrattuna rakeiseen kissanhiekkaan.

Kuivauskokeiluuni osallistui vasemmalta oikealle: daalia 'Night Silence', kivikkotörmäkukka, suklaakosmos, toinen kivikkotörmäkukka, etelänruusuruoho 'Mars Midget' ja tsinnia. 

Toisessa laatikossa oli kultatsinnia 'Old Mexico Mix', daalia 'Park Princess' ja kaksi tsinniaa. Daaliat litistyivät kuivatuksessa, ne olisi pitänyt haudata huolellisemmin, hiekkaa vähitellen päällä ripotellen. Tämä pitää muistaa, kun ensi kerralla peittelen kukkasatoa hiekkaan.

Ja todellakin aioin jatkaa kokeiluja! Testi innostaa jatkamaan kuivaamista hiekassa myös jatkossakin. Perheeseemme liittyi marraskuussa auto, joten hiekanhaku ei enää ole ongelma (aah, täältä tullaan kaikki ihanat kauempana olevat puutarhamyymälät, puutarhakohteet ja kirppikset! :D), vaikka kissanhiekkaa ei enää meillä käytetäkään. 

Pitää myös aloittaa kuivaaminen keväällä ja kokeilla eri lajeja. Mökin kuistista voisi tehdä kukkastudion. Näen jo kauniita kukkanippuja katosta roikkumassa, kukkasiilejä ja -pidikkeitä ja ja ja kaikkea muuta ihanaa ja kaunista. Sormet jo syyhyävät järjestelemään tilaa uusiksi, mutta vielä on maltettava, sillä mökissä on pakkaslukemat ja tila on enimmäkseen talvisäilönä kaikelle puutarhatavaralle.

Onpa jotain mitä odottaa!

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest