Helmikuussa on riittänyt aurinkoa, mutta myös lunta. Jälkimmäistä ihan liiaksikin. Kiitän onneani ettei tarvitse tehdä lumitöitä kuin omaksi huviksi ja vielä pienellä palstalla. Viimeaikaisilla lumimäärillä saa tälläisten pienten käytävien lapioimisessakin hien pintaan.
Valtava lumimäärä on tuonut myös muita ongelmia. Metrin korkuinen jyrsijäverkko on jäänyt auttamattomasti liian matalaksi. Niin vain rusakko loikki aidan yli herkuttelemaan pienillä puillani. *tähän väliin useampi kirosana* Olen suojannut puita runkosuojilla, mutta ne kaikki jäivät lumen alle, joten niistä ei paljon ollut iloa. Viime mökkikäynnillä kaivoin kaksi kirsikkaa ja japaninverivaahteran lumesta esiin, jotta ristihuulet eivät pääse enää napostelemaan pikkupuillani.
Ihana ja komeaksi kasvanut japaninverivaahtera 'Atropurpureum' koko kovimmat vahingot. Toivottavasti se toipuu tuhosta. Sen lumesta esiinkaivaminen ei välttämättä ollut fiksu veto, sen runkosuoja on niin matala ja kasvutapa pensasmainen. Käärin sen ensiavuksi hallaharsoon tai vastaavaan ohuehkoon kankaaseen, jonka varastosta nopeasti löysin. Josko se suojaisi edes vähän ja samalla toivon lisää aurinkoisia tai vesisateisia päiviä, jotta lumimäärä vähenee.
Kuvan päärynäpuuta oli myös kaluttu alimmista oksista. Kahdesta nuoresta kirsikasta oli katkottu joitakin oksia. Oi, miten kiukutti! Raivolla lapion lunta puiden ääreltä, vaikka jo valmiiksi kipeä selkä hieman muistutteli olemassa olostaan ja alkuviikon olenkin kärsinyt pahemmista kivuista.
Japaninkirsikka 'Royal Burgundy' sai myös oman vallihaudan. Se näytti loppukesästä aika pystyynkuolleelta, mutta elättelen edelleen sen suhteen pienoisia toiveita. Myös sitä oli maisteltu.
Samalla käynnillä huomasin myös palstan takaosassa jyrsijäverkon kaatuneen lumenpainosta. Lapioin sinnekin reitin itselleni ja nostin verkon pystyyn. Pöytien päällä on komeat kasat, nämä lumet kestävät kyllä jonkun aikaa sulaakin.
Persikkapuun hupun kävin puhdistamassa lumesta, sillä on runkosuoja paikalla, mutta lapioin myös sen vierustan lumesta tyhjäksi. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Kun vertaa viime vuotisiin kuviin, niin onpa tuota lunta paljon. Viime vuonna tuntui sitä jo ollen runsaasti, mutta tänä vuonna sitä oikein riittääkin. Sanomattakin lienee selvä, että olen aivan täysin valmis kevääseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti