Kesäpesällä on pieni, mutta koko ajan laajeneva kokoelma akileijoja. Muutama on alkuperäisiä, kuten valkoinen ja valko-punainen. Suurimman osan olen itse ostanut, tänäkin vuonna on palstalle on tullut kaksi uutta yksilöä. Niitä ei näissä kuvissa vielä nähdä.
Olen nyt asunut mökillä neljättä viikkoa ja kasvitiedot karttoineen ovat kotona, siksi nämä kaikki ovat nimettömiä.
Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Akileijat ovat niin kauniita ja lajikkeita on niin valtavasti, että niitä haluaa aina vain lisää. Minä en ole kaikista akileijojeni lajikkeista edes tietoinen. Osa on saatu jakotaimena ja luulen, että jotkut ovat risteytyneet keskenään. Risteytyneistä tulee hauskoja variaatioita.
VastaaPoistaMusta tuntuu, että mun akileijat "katsovat" suurimmaksi osaksi alaspäin. Sulla ne "katsovat" ihanasti ylöspäin.
Akileija on ihania! Olen harmitellut etteivät ne lisäänny hurjasti niin kuin kaikilla muilla. :) Ehkä vielä joskus manaan niiden joka paikkaan levittäytymistä. Jännä juttu tuo ylöspäin katselu, osa niistä tosiaan tuntuu niin tekevän, joka kyllä helpottaa kuvaamista.
PoistaIhanaa mökkielämää siellä! Ai että, kun te varmasti nautitte.
VastaaPoistaMinäkin kiinnitin huomiota tuohon ylöspäin katsomiseen. Olisiko monen niistä perimässä japaninakileijaa, sillä ne usein katsovat ylöspäin, ja kun ne risteytyvät lehtoakileijan kanssa, tulee joskus hauskasti ylöspäin katsovia lehtoakileijamaisia jälkeläisiä. Tai jotakin muuta, jaloakileijaa vaikkapa. Akileijojen maailma on ihanan mystinen ja yllätyksellinen.
On ollut ihanaa, vaikka nyt ollaankin jo ihan muualla. :) Toivottavasti päästään pian takaisin.
PoistaSaattaa olla japanin- tai jaloakileijaa perimässä, useampi niistä on ollut täällä ennen minua, eikä niistä ole siis mitään tietoa. Yhden 'William Guinnessin' olen muistaakseni ainakin istuttanut. Se saattaisi olla tuo neljännen kuvan kasvi. Odotan innolla lisää risteymäyllätyksiä ja sitä paljon puhuttua levittäytymistä.
Akileijat ovat kyllä kauniita♥
VastaaPoistaNiin ovat! <3
Poista