PUUTARHAKAUDEN 2020 YHTEENVETO.

22 marraskuuta 2020


Sanotaan nyt heti alkuunsa - kesä 2020 oli paras ikinä. Ihan huippu! Tiedän, että moni on kärsinyt koronan aiheuttamista ongelmista, enkä itsekään jäänyt niistä paitsi, mutta silti tai ehkä juuri siksi oma puutarhapalsta on tuntunut kultaakin kalliimmalta. En ole koskaan viettänyt yhtä paljon aikaa mökillä, voi olla etten koskaan enää tule viettämäänkään, joten jo siksikin vuosi on ollut historiallinen.

Puutarhakausi starttasi kohdaltani heti joulun jälkeen. Edellinen syksy meni murtunutta ja leikattua polvilumpiota parannellessa, joten olin heti vuoden alusta täynnä puutarhatarmoa, kun polvi oli kohtuullisessa kävelykunnossa. Vielä kun talvea ei koskaan tullut, aloitin vuoden pilkkomalla perennojen varsia kukkapenkkeihin. Niin sekin vielä - paras talvi ikinä. Pelkästään jo sen takia ettei tarvinnut pelätä liukkaalla kaatumista toipilaan polven kanssa, mutta että oli myös ihanan leutoa.

Esikasvatin ensi kertaa vähän runsaammin kasveja siemenestä. Vannoin sen myös olevan viimeinen kerta. Tuskin on, sillä tein juuri pienen siementilauksen Britteihin, koska brexit. Esikasvatukset valtasivat ikkunapaikat pitkälle kevääseen ja hieman oli tilanahtautta koulimiskierrosten jälkeen. Koti olikin pitkään tupaten täynnä kasveja, kun toin pelargonit, käenkaalit ja talvisäilössä olleet pienet puut kellarista sisälle. Tein muutaman daalia- yms. heräteostoksen, jotka sijoitin viikoiksi tilanpuutteessa keittiön lattialle. Olikin ihmeellistä kun vihdoin touko-kesäkuun vaihteessa lattia- ja pöytätilat vapautuivat kasveista.

Isommat puutarhapuuhat aloitin kevyesti kanttaamalla omenapuiden aluset. Siitä oli hyvä jatkaa viime vuonna kesken jääneeseen kompostialueen siistimiseen. Tyhjensin viimeisen täyden kompostin ja kasasin kevyen lehtikompostin pois. Komposti sijaitsi hassusti keskellä paraatipaikkaa ja viimevuotisten muutosten jälkeen sen näytti vielä hölmömmältä. Yhtäkkiä palstalla oli iso, tyhjä tila.

Ihaillaan tässä kohtaa hetki tulppaaneja. Huokaus. Tulppaanien kukinta yhdistettynä hedelmäpuiden kukintaan, se on kauneinta aikaa puutarhassani. Saapa nähdä onko ensi vuonna lainkaan tulppaaneja, joku käy kaivamassa ja syömässä sipuleita ja onpa maahan haudatut omenatkin kaivettu ylös. Aluksi epäilin rastaita, sittemmin olen kohdistanut katseeni myyriin, muutama naapuri väittää kanien tekosiksi. Yhtä kaikki - hirmuisen ärsyttävää.

Rinneakebia | Akebia quinata

Toukokuun puolessa välissä saapui mökin pelastuspartio paikalla. Kaksi nuorta miestä puuhasteli päivän mökin kimpussa ja nosti vanhan rouvan korkkareille - mökki sai uudet tukevat kengät ja nousi 25 senttiä korkeammalle. Operaatio mökin nosto olikin tarpeen sillä lautarakennus oli jo liian pitkään maannut maassa. Ensi vuonna mökki tulee saamaan uuden maalin pintaansa ja lahonneet laudat vaihdetaan.

Samaan aikaan kun miehet nostivat mökkiä, minä kaivoin vuohenkellon juuria urakalla pois japanilaisnurkkauksesta ja poistetun lehtikompostin alueelta. Koko homma lähti viattomasta perus kitkennästä, kunnes yhtäkkiä huomasin kaivavani lapiolla maata ja kääntäväni koko alueen ylös. Samaan syssyyn alkoi muotoutua ajatus japanilaisen nurkkauksen uudistuksesta ja kaivoinkin kahta vaahteraa ja nuokkusyreeniä lukuunottamatta kaikki kasvit ylös. Osa pääsi muualla palstalle, kuten unikot ja jalokallioiset. Osan sijoittelin kaivetulle alueelle uusille paikoille.

Kaivoin lopulta vuohenkelloa pois kahdessa erässä, kuukalenterin mukaan parhaimpina päivinä. Sen jälkeen olen muutaman kerran nyppinyt pienet rikat pois ja toiveikkaana havainnut, että vuohenkelloa ei ole kasvanut. Parhaiten tilanteen toki näkee ensi kesänä. Istutin katsuran, bambut ja muutaman muun kasvin uusiin paikkoihin ja lisäksi maahan pääsivät nietos- ja peruukkipensas sekä koristekirsikka että ruukussa kasvanut neidonhiuspuu. 




Alue sai muutoksen jälkeen uuden nimen - Risu no en - Oravan puutarha japaniksi. Olen pitkään miettinyt alueen muutosta, kirjoittanutkin siitä blogiin vuosien varrella, mutta nyt se vihdoin tapahtui. Muokattu alue on ihan aidan takana ja moni ohikulkija on ihastellut Risu no enin kasveja, erityisesti jaaninverivaahtera 'Atropurpureum' on kiinnittänyt monen huomion.



Mistään projektista ei tuli mitään ilman tätä apulaista. Uskon Murusen nauttineen poikkeuksellisesta mökkeilykesästä vähintään yhtä paljon kuin minä. Kerroin aiemmassa postauksessa enemmän Murusen mökkikesästä.



Toinen isompi puutarhaprojekti oli köynnöshortensian kutistus. Massiivisen viherseinän sijaan jäljellä on enää obeliskissa kasvava köynnöshortensia, japaninkirsikka ja tilaa jollekin uudelle. Tämänkin projekti siis jatkuu ensi vuonna.

Pienempiä projekteja on ollut vadelmapolun ehostus. Jatkoin myös kuupuutarhan muokkausta. Istutin uusia kasveja ja kaivoin pikkutalviota ja kieloja pois. Tämäkin projekti jatkunee ensi kesänä.

Kuluvana kesänä ei hirveästi tullut vierailtua missään koronan takia. Kävin vierailulle Kupittaan siirtolapuutarhassa ja pääsin vierailemaan myös yhdellä palstalla. Lisäksi piipahdin Liedon japanilaisessa puutarhassa. Esittelin omassa postauksessa siirtolapuutarha-aluettamme hedelmäpuiden kukinnan aikaan.

Vuosi 2020 on ollut myös vuoteni siirtolapuutarhajulkkiksena. :) Ensimmäiseksi minua ja kanssa-puutarhuri Juhaa haastateltiin MTV3:n aamutelevisioon suorassa lähetyksessä. Noin kahdeksan minuutin pätkässä hengaillaan palstallani ja keskustellaan muun muassa siirtolapuutarhojen suosiosta ja siitä ovatko palstat työleirejä vai paratiiseja.

Seuraavaksi minusta ja palstastani tehtiin iso juttu Helsingin Sanomien Koti-liitteeseen. Samassa yhteydessä haastateltiin myös samaista, yllä mainittua siirtolapuutarhurikonkari-Juhaa yleisesti siirtolapuutarhoista. Juttu löytyy Hesarin sivuilta edelleenkin (maksullisena tosin).

Kolmas esiintyminen oli Siirtolapuutarhaliiton Siirtolapuutarha-lehdessä, jossa minut ja blogini esiteltiin blogivinkkiosiossa. 

Neljäs esiintyminen oli Kekkilän julkaisemassa Vihreästi kotona -bookazinessä, jossa kerrottiin viherkasviharrastuksestani. Bookazineä on jaettu osalle Avotakan tilaajista, mutta valitettavasti sitä ei toistaiseksi ole laajemmin saatavilla. Kekkilän somea seuraamalla voi saada selville mahdollisista uusintapainoksista. Kekkilän nettisivuilta voi lukea jutun ja katsoa joitakin kuvia.


Vietin mökillä yhteensä 10 viikkoa kolmessa pätkässä. Aluksi menin mökille viettämään vain viikonloppua, mutta en sitten malttanutkaan lähteä kotiin. Kävin vain suihkussa, hain ruokaa, vaatteita ja tavaroita tarpeen mukaan kotoa. Yhtäkkiä olin viettänyt neljä viikkoa putkeen mökkeillen. Sitten lähdin kampaajalle Turkuun ja heti sen jälkeen polveni leikattiin toistamiseen. Operaation jälkeen oli helpompi olla kotona kuin hieman alkeellisissa oloissa mökillä pelkästään jo liikkumisen ja puhumattakaan hygienian takia. No, pian olin kuitenkin takaisin siirtolapuutarhassa.

Kuinka nautinkaan noista kiireettömistä kesäpäivistä, aamiaisista ulkona, käyskentelystä puutarhassa, työskentelystä omenapuun alla ja lukemisesta illan viileydessä hämärän laskeutuessa. Kun tätä postausta tehdessä selasin blogia läpi, huokailin ihastuksesta, kun nuo ihanat päivät muistuivat mieleeni. 




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 



7 kommenttia:

  1. Teillä on Murusen kanssa ollut ihana kesä! Talvikin oli tosiaan ihana, ja kevät nyt on aina ihana, paitsi sinä päivänä, kun sai herätä 10 cm lumeen peittyneeseen maailmaan :-D Oikeastaan sekin oli kiva, silloin sai hauskoja kuvia lumesta kurkistavista kevätkukista ja vuorokaudessa se oli ohi. Pitkä kevät ja kesä ilman, että tarvitsee käydä erityisesti missään, on taivaan lahja puutarhaihmiselle.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanan kuuloinen on kesäsi ollut! Itsekin allekirjoitan, että kesä oli antelias kasvukaudessaan. Kukkia ja satoa riitti runsaina keväästä myöhään syksyyn. Nyt lumi peittää maisemaa, jolloin onkin ihana helliä kesäisiä muistoja.

    VastaaPoista
  3. Tästä kirjoituksesta huokuu riemusi viime kesästä. Ja se japanilainen nurkkaus, se on aivan mielettömän upea ja sait sen tosi hyvin sointumaan osaksi palstaa.

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus! Kuvista ja tekstistä huokuu tyytyväisyys ja seesteisyys.
    Koronan aiheuttamat rajoitukset korostivat oman puutarhan merkitystä ja mahdollisuuksia, se tulee jäämään minullekin mieleen.

    VastaaPoista
  5. Oli tosi kiva lukea kooste puutarhakaudestasi. Palstalla tapahtui paljon merkittäviä asioita, tuo Risu no en on todella viehättävä ja odotankin kuvia siitä tulevina vuosina. Kaikki projektit tuovat osaltaan muutoksen myötä uutta, mikä näkyy ehkä selvemmin vasta ensi tai seuraavana kesänä. Kesäsi kuulosti ihanalta, varmasti Murunen oli samaa mieltä.

    VastaaPoista
  6. Kiva kooste puutarhavuodestasi ja ihanat kuvat! Suuria muutoksiakin olet saanut aikaan. Toivottavasti vuohenkello ja kumppanit pysyvät nyt poissa. Japanilaisesta nurkkauksestakin tuli hieno. Ei ihme, että ohikukijatkin sitä ihastelivat. Minä en allekirjoita tuota "ihanaa talvea", josta niin monet varsinkin siellä etelässä hehkuttavat. Tänne nelosvyöhykkeelle sellainen talvi ei sopinut laisinkaan. Kesä oli kuitenkin melko kiva ja kulunut syksykin toistaiseksi ihan ok. Positiivinen vuosi siis koronasta huolimatta. Mukavaa marraskuun loppupuoliskoa!

    VastaaPoista
  7. Onpa ihanan kuuloinen kesä!
    Olet saanut valtavasti aikaiseksi, mutta kuulosti siltä että olet myös rentoutunut. Ihan täydellistä! Ja sun kesäpesä ja sä ansaitsette kaiken julkisuuden. On ihana, että jaat tuon kauneuden ja vinkit meille muillekin.

    Ja kaikella on puolensa. Vaikka tämä vuosi on ollut monelle hankala, koti, mökki ja puutarha on noussut varmasti arvoon arvaamattomaan. Ja osaamme varmasti arvostaa myös aikaa ihan eri tavalla.
    Saa nähdä millainen talvesta tulee, mutta uskon, että me jokainen löydetään aiiräkin hyvät ja arvokkaat puolet.

    VastaaPoista

Proudly designed by Mlekoshi playground