POTAGER 2.0 making of.

Potager heinäkuussa 2021.

Potager tammikuussa 2020. 

Aiemmassa postauksessa esittelin valmiin potagerin, tässä on katsaus sen rakentamiseen ja työvaiheisiin. 

Potagerin uudistaminen nytkähti käyntiin, kun kaivaessani luumun juurivesaa lavankauluksen reunasta lohkaisikin ison palan viljeylaatikon reunasta. Laatikko oli aivan laho. Ensimmäisen lavankauluksen olen laittanut palstalla heti ensimmäisenä vuotena, kesällä 2011. Vuodet olivat tehneet tehtävänsä ja kaikissa kolmessa laatikossa alin lavankaulus oli aivan hapertunut. 

Toukokuussa 2020 sain ensimmäiset neljä uutta viljelylaatikkoa. Kannoin ne räntäsateessa mökkiin odottelemaan. Ne odottelivat vuoden verran hetekan alla.

Huhtikuussa 2021 tilasin neljä viljelylaatikkoa lisää. Aiemmat olivat mustaksi käsitellyt, uudet puuvalmiita. Keväästä meni useampi viikko öljytessä laatikoiden lautoja. Käsittelin laudan Tikkurilan Patio Verso -öljyllä. Sivelin pinnat öljyllä kahteen kertaan, välissä piti odotella kuivumista ja kuivia kelejä.

Huhtikuun lopulla tyhjensimme poikaystävän kanssa vanhat lavat yksi kerrallaan. Vanhat mullat kipattiin keskelle nurmikkoa pressun päälle (kasa näkyy yläkuvassa alareunassa), jossa kasa oli viikkoja. Siinä sai sanoa hyvästit nurmelle. Laatikoiden mullassa oli niin paljon vuohenkellon juuria, joten päätin laittaa uusiin laatikoihin täysin uudet mullat., vaikka olin suunnitellut käyttäväni osan vanhasta mullasta laatikoiden pohjalla. Vanhat mullat levittelin ympäriinsä palstalle, osa meni nurmikon tasoitukseen, osa kukkapenkkeihin.

Kaivoin laatikoista talteen palstan alkuperäisen raparperin ja entiseltä työkaverilta saadun ilmasipulin. Ne majailivat väliaikaisesti ämpereissä. Ilmasipuli hyvinkin pitkään. Nurmikolta kaivoin talteen kukkasipuleita ja kaunokaisia, jotka istutin omenapuiden ympärille ja osan kukkapenkkiin.

Merkitsin alueen langalla ja vanhoilla syömäpuikoilla, sitten menikin tovi mittaillessa. Mietin pitkään haluanko potagerin olevan symmetrinen. Olisin halunnut. mutta käytännöllisyys kuitenkin voitti eikä potager-alueen ja pionimaan noppakivireunan väliin jäänyt nurmikkoa. Mittaillessa selvisi myös, että noppakivireuna oli vinossa, jonka takia alueesta ei tullut huolellisenkaan mittailun myötä suorakulmaista. Poikaystävä onneksi on tarkempaa ja täsmällisempää sorttia ja huomasi tämän mokan ja suoristi reunakivetyksen.

Potagerin alueelle hankin juuriestematon, joka lopulta koottiin kolmesta palasta. Olin (ja olen) kyllästynyt luumu- ja kirsikkapuiden juuriversoihin ja halusin estää niiden pääsyn laatikoihin. Aiemmissa laatikoissa oli pino sanomalehtiä multakerroksen alla, mutta se ei hirveästi puun vesoja pidätellyt. 

Juuriestematto laitettiin noppakivien alle, kivien väliin ja alla ripoteltiin kivituhkaa.

Poikaystävä käytti asentamisen apuna pitkää lautaa, jotta kivet saatiin suoraan linjaan.

Kolmelle muulle reunalle tuli lautareunat erottamaan potager nurmikosta. Öljysin laudat samalla Tikkurilan Patio Verso -öljyllä kuin laatikotkin. 

Laudoille poikaystävä kaivoi kanttausraudalla uran, jonne laudat naputeltiin.

Olin talvella piirtänyt tietokoneella suunnitelman ja laskin sen perusteella juuriestematon tarpeen. Käytännöllisyyden takia potagerin kokoa jouduttiin lennossa suurentamaan, jotta alueella voi kurvailla kottikärryillä. Ostin maton vanhoilla mitoilla ja jouduin hankkimaan sitä toisen palan, jota piti leikellä sopivaksi. Juuriestematto on koottu kolmesta palasta, joiden saumat ovat moninkertaiset ns. farkkusaumat, jotka toivottavasti pidättelevät sitkeimpienkin rikkojen kasvua. Kiinnitin juuriestematon nitojalla reunalautoihin kiinni. 

Poikaystävä kasasi laatikot yhdessä kaverinsa kanssa. Takana olevat laatikot ovat öljyämäni, edessä ovat valmiiksi öljytyt. Laatikot ovat Kekkilän viljelylaatikoita, jotka ovat jo poistuneet myynnistä. Pyöreät metalliset ovat Bilteman viljelylaatikoita. Näiden halkaisija on 60 cm. Ostin nekin jo keväällä 2020 varastoon, kun niitä ei ollut enää juuri missään Biltemassa saatavilla. Metallisissa laatikoissa om tapit, jotka on tarkoitus työntää maahan. Niitä lyhennettiin, jotta ne eivät riko kangasta, mutta pitävät laatikon kuitenkin paikoillaan.

Tilasin lavallisen puutarhamultaa ja sitä upposikin säkkitolkulla laatikoihin. Tein heti kylvöt, jotka olivat viivästynyt projektin venyessä. Herneitä ja kesäkukkia. Kannoin tietenkin myös heti korituolit kukkivat kirsikkapuun alle, jotta pääsi nauttimaan sakurasta kunnolla ja viettämään hanamia. Siitä syntui kesän paras istuskelupaikka.

Pyöreisiin viljelylavoihin istutin raparperin ja persikkapuun. Tein juuriestemattoon viillot x-muotoon ja kaivoin kasvit maahan. Molemmat saivat reilusti uutta multaa kuoppaan ja maton päälle kuorikatetta.

Persikka on lajiketta 'Melred'. Haimme sen poikaystävän kanssa Espoosta mummokärryillä ja bussilla, tietenkin. :) Persikka oli ostettaessa täydessä kukassa ja se sai matkan aikana ansaittua huomiota kanssamatkustajilta.

Potagerin vanhat mansikan taimet olivat viime vuonna olleet vähämarjaisia, joten päätin uusia kaikki taimet. Olisin halunnut vanhaa kunnon 'Polkaa', mutta sain sitä vain kaksi tainta, loput kymmenen ovat 'Kaunotarta'. Minulla oli edelliseltä omistajalta jäänyttä mansikkakangasta, joten kokeilin sen käyttöä ja laitoin palan kangasta mansikoille. Päälle laitoin kuorikatetta. Ehkä pelkkä kate olisi riittänyt. Voi olla, että poistan kankaan ensi vuonna.

Tapani mukaan koristelin paikkoja, vaikka viimeinen silaus puuttuikin - singeli. Loukkasin selkäni ja elin kivun kanssa neljä viikkoa, joka lykkäsi sorakuorman tilaamista. Kun vihdoin selkä alkoi olla ennallaan, tilasin 1000 kg singeliä. Suursäkin toimitus puutarhaani ei onnistunut isäni ohjeistuksesta huolimatta, vaan säkki jäi parin sadan metrin päähän palstaltastani. Kärräsin singelin kottikärryillä alle kahdessa tunnissa, heinäkuun helteillä ja yksin, potageriin. Koko kuorma upposi alueelle ja tasoittelin rautaharavalla soran tasaiseksi.

Singeli teki potagerista viimeistellyn. Olin hyvin tyytyväinen valintaani, vaikka urakka olikin hikinen. Vihdoin potager oli valmis, sain kantaa lisää ruukkuja alueelle ja korituolit vaihtuivat metallipenkkin ja vain nauttia näkymästä ja sadosta.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

VIHREÄN SÄVYJÄ RUUKUSSA, VIININPUNALLA MAUSTETTUNA.

Kaupallinen yhteistyö: Huiskula

Puutarhassa värit ovat taittuneet syksyn sävyihin. Pientä ruskaa on jo havaittavissa, ainakin japaninvaahtera 'Dissectum' on jo punertunut viehättävästi. Lisää syksyn sävyjä puutarhaan toin syysistutuksella, jossa tällä kertaa on lähinnä vihreän erisävyjä maustettuna viininpunaisella.

Laitoin portinpieleen kahteen ruukkuun koristekaaleja*, callunoita*, pienen havun* ja upean leiskuvanvärisen japaninhappomarjan 'Admiration'*.

Pienemmän ruukun sävyt taittuvat hieman limeen, kun suuremman ruukun väritys on taas monipuolisempi.

Kaikki callunat ovat samaa 'Skyline' lajiketta, mutta jokaisessa on ihastuttava eri sävy. Limeentaittuva calluna yhdistyy hauskasti Risu no enin samanväriseen hakoneheinään.

Japaninhappomarjan viininpuna taas löytää parin ruukkujen takana olevasta japaninverivaahterasta. Samaa väriä löytyy myös aavistus kameleonttilehden lehtien reunoista.

Ruukkuistutus portilla kaunistaa sisääntuloa ja toivottaa tervetuleeksi. Se myös ilahduttaa harvoja palstan ohikävelijöitä - siirtolapuutarhan portit on suljettu tältä kaudelta vierailijoilta. 

*Kasvit saatu blogiyhteistyönä Huiskulalta.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA SYYSKUUSSA 2021.

On se uskottava, että kesä on ohitse ja samoin mökkiyöpymiset tältä vuodelta. Viime viikonloppuna olimme yön mökillä, oli ihanaa, mutta öinen viileys ja kosteus tekee mökkeilystä hieman epämukavaa, varsinkin kun lisänä on vielä sadetta. Aloitinkin heti yön jälkeen kasata kamoja kotiinvietäväksi. On vaatteita, petivaatteita, Mison lelut, kosmetiikkaa, ruokaa, radio ja cd-soitin. Noin muutamia mainitakseni. Koti onkin ollut kaaoksessa, kun olen tuonut pyykättävää ja muuta tavaraa, jotka eivät heti ole löytäneet omalle paikalleen.

Kulunut kesä on sekä Mison että poikaystävän ensimmäinen kesä mökilläni. Sanoisin, että molemmat sopeutuivat erityisen hyvin olosuhteisiin ja uskon molempien myös nauttineen citymökkeilystä. 

Olen kaipailut isohkoja punasaviruukkuja. Nyt olen löytänyt niitä viime viikkoina ihan urakalla. Ensin ostin kolme PuutarhaNikkareilta, sitten löytyi Plantagenista tuo muhkeamuotoinen ruukku -40 % alennuksella ja viimeiseksi Kierrätyskeskuksesta sain ostaa takana olevan ikealaisen kahdella eurolla. Ruukuissa odottavat istutusta aletaimet. Kupariheisiangervon tulevalla paikalla kasvaa parhaillaan kaksi daalia ja tarhakulleron meinasin istuttaa paikalle, jonne on juuri haudattu mätiä omenoita. Taitaa olla niin, että he kaksi viettää talven valeistutuksessa.

Potager näyttää edelleen niin ihanalta. Olen todella tyytyväinen siihen.

Naapurikyttääjä. Miso viihtyy penkillä pitkiäkin aikoja, erityisen hyvin silloin jos henkilökunta sattuu istumaan mukavan lämpimänä ja pehmeänä alustana.

Persikan suhteen olen ymmälläni. Hedelmät eivät juuri ole kasvaneet luumua suuremmaksi ja ovat ihan kivikovia edelleen. Lisäksi lehtiin on näyttänyt iskeneen joku tauti. Punerrus ei ole pelkästään syksyn ansiota, vaan on ollut lehdissä koko kesän. Osa lehdistä on myös kipristynyt osittain kasaan.

Muistatteko kaalikuvut? Ne toimivat 50 % onnistumisella. Toisen kuvun alle oli joku tuholainen päässyt ja rei'ittänyt lehdet, toinen taas oli ehytlehtinen. Kupujen pois ottamisen jälkeen en enää saanut kupuja takaisin kasvien päälle, joten nyt molemmat kasvit ovat samanlaiset - reikäiset.

Kaivoin huonovointisen pionin ylös, jotta sain tilaa omenoille. Kuopan alalta kaivoin pesuvadillisen laukkojen sipuleita ylös. Laitoin pioni ruukkuun, mietin keväällä sitten mitä sille ja muille tämän rivin pioneille teen. Ne ovat sitä surullisen kuuluisaa väärää pionia kaikki. Tarkoitus on vähentää seitsemän valkoista pionia yhteen tai kahteen ja istuttaa tilalle jotain ihanaa. Olen jopa harkinnut 'Tove Jansson' -ruusun istutusta tähän. No, nyt on ainakin talvi aikaa miettiä ja suunnitella.

Kukkasipulien suhteen olen yrittänyt olla maltillinen ja jättänyt kaikki kalliit herkut ostamatta. Tulppaaneja ostin ainoastaan Lidlistä 2 kg pussin 'Mystic Van Eijk' Darwin-tulppaaneja. Olen niitä istuttanut pussillisen viime vuonna ja olivat yllättävän nättejä. Niiden myös pitäisi olla kestävää sorttia, siis jos selviävät syödyksitulemiselta. Saa nähdä mikä on tulevan syksyn ja talven myyrätilanne, tänään kuulin Soilikki ja pielikki -piirissä, että huono. Myyriä on ilmeisen paljon. liikkeellä.

{2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SYYSPUUHIA.

Talvivalmistelut ovat alkaneet. Nämäkin kaksi mehipuuta ovat jo kotona lämpimässä. Pakko kehua kuinka koristekivien lisäys ruukun päälle viimeisteli näiden kasvien ilmeen ihan eri tasolle. Ovat paljon tyylikkäämmät. Onnittelen itseäni tästä keksinnöstä ja myös siitä, että kiviä oli jemmassa ja että muistin ja löysin ne. 

Kotiin ovat päätyneet myös pelargonit, aitoviikuna-, kalamondiivi-, oliivi- ja kanariantaatelipuut. Kotona onkin "hieman" ahdasta, mutta mitä sitä ei tekisi kasvien takia. Lisäsin oliivi- ja kalamondiivipuiden juurille myös koristekiviä, sellaisia isompia ja litteitä, kun eräs karvatassu tunsi ruukkujen multaan turhan suurta kiinnostusta. Yllä olevan kuvan neidikit, ruostekukat ja käenkaalit pitää myös tuoda kotiin talveksi. Käenkaalit kellariin ja niiden kavereiksi pääsevät liljakanukka, kaksi japaninvaahteraa ja sinisaderuukku. Daaliat, kanna ja mahdollisesti myös suklaakosmokset pääsevät vanhempieni autotalliin.

Näin syksyllä sitä miettii tämän kaiken järkevyyttä, mutta sitten muistaa mikä riemu niistä keväällä ja kesällä syntyy. Toki myös rahan säästöä, kun ei tarvitse aina ostaa uusia kasveja. Paino sanalla tarvitse, ihan kuin niitä koskaan varsinaisesti tarvitsisi, niitä vain on välillä aivan pakko saada.

Omenoiden satoaika on käynnissä, rypäileitä saa vielä hetken odotella. Olen poikaystävän avustuksella kaivanut ja haudannut monta ämpärillistä omppuja. Viime viikonloppuna niitä vietiin useampi saavillinen siirtolapuutarhan omenalavalle. Pari kassillista omppuja on viety poikaystävän äidille ja vielä niitä riittää runsaasti. Tässä kohtaa vuotta sitä miettii, oliko järkeä istuttaa neljäskin omenapuu palstalle, kun kaksi tänä vuonna omppuja tekevää puuta aiheuttaa valtavia sato-ongelmia. Olen keittänyt kaksi kertaa hilloa, tehnyt kahdesti myös omena-crumblea. Piirakka pitää vielä ehdottomasti tehdä. Ajattelin myös kokeilla ensimmäistä kertaa omenarenkaiden kuivaamista, onko vinkkejä?

Potagerin kosmokset ovat kukassa. Miten en ole ennen tajunnut kuinka upeita kosmoskukat ovat. Olen poiminut niitä, leijonankitoja ja daalioita kimppuihin. Mukaan aina muutama oksa luppioista ja nyt kun vihdoin sirosudenporkkanat ovat kukassa, niin niitäkin. Harmittelin, etten pystynyt tilan puutteen takia esikasvattamaan kosmoksia, mutta nyt on hyvä, että ne kukkivat myöhemmin, jotta on jotain kukkia.

Kosmos | Cosmos 'Double Click'

Kosmoslavassa on siemeniä neljästä eri pussista: 'Double Click', 'Cupcake Blush', 'Velouette' ja Fizzy Pink Dark Center'. Ihanimpia ovat olleet Cupcake Blush ja Velouette. 

Alkaa olla haikeutta ilmassa, kun luultavasti ei enää tänä vuonna tule mökissä yövyttyä. Valmius on vielä, mutta tekisi mieli alkaa niitäkin tavaroita jo tuomaan kotiin.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest