AMSTERDAMIN TULPPAANIMUSEO.

Kesälomamatkaa suunnitellessani ja nähtävyyksiä etukäteen kartottaessani törmäsin Amsterdamin Tulppaanimuseoon. Siis aivan pakollinen vierailukohde! Ja miten viehättävä julkisivu tulppaaneineen ottikaan vierailijat vastaan. Museossa oli tietenkin paljon eläviä tulppaaneja, vaikka vierailu ajoittuikin syyskuun alkuun niin sekä ulkona että museossa sisällä oli runsaasti kukkivia tulppaaneja. 

Itse museo-osuus oli aika pieni. Museo esitteli tulppaanien alkuperää, kulkeutumista Alankomaihin ja 1600-luvun tulppaanimaniaa. Yksi kukkasipuli on maksanut saman verran kuin kanaalin reunalla oleva asunto. Aikamoista. Asiaa sivuaa myös nyt teattereissa oleva Tulppaanikuume-leffa. Elokuva  on huonojen arvostelujen takia jäänyt näkemättä itseltäni. 

Lisäksi museo esitteli tulppaanin vuodenkierron, sekä ennen että nykyään, homma pyörii vähän eri mittakaavassa Hollanissa kuin meikäläisen puutarhassa. :) Mainittakoon, että vaikka museo-osuus oli pieni, niin asiat tuotiin esille mitä erilaisimmilla tavoilla. Oli multimediaa, leffaa, kurkistuslaatikoita, selailtavia kirjoja yms.

Parasta museossa oli ehdottomasti kauppa. Otin sisätiloista vain tuon yllä olevan kuvan. Sitten jo katosin selaamaan sipulitarjontaa, enkä muistanut kuvata. Aina sama juttu! :) Näissä kuvassa näkyvissä pusseissa on enimmäkseen villitulppaanien sipuleita, lisäksi oli kaksi samanmoista pöytää täynnä lisää sipulipussukoita. Pussin ostaessa sai mukaan kortin, jossa oli kuvalliset istutusohjeet ja toisen kortin, jossa oli kerrottu lisää kuvan kera tulppaanista.

Lisäksi myynnissä oli muun muassa kauniita kortteja, kaikenlaista turistitilpehööriä, aina magneeteista korujen kautta vihkoihin ja kyniin sekä sisustusjuttuja kuten koristetyynyn päällisiä. Saatoin ostaa pari pussillista tulppuja itselle tuliaiseksi... Ja saatoin vierailla kaupassa kahteen otteeseen, toisella kerralla kassatyttö muisti minun käyneen pari päivää aiemminkin. :)

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

AMSTERDAM + KELLUVAT KUKKAMARKKINAT.

Pyörät ja kanavat - niin klassista Amsterdam-kuvastoa. :) Kanaalien yli menevillä silloilla oli upeita kukkaistutuksia, kuten ympäri kaupunkia. Mikäs sen paremmin sopisikaan tulppaaneista ja muista kukista tunnetun maan pääkaupungille.

Kappasta vaan, yllätin itseni. Kesälomareissusta ei ole kuin pari kuukautta ja olen käynyt kuvat läpi, valinnut ja käsitellyt parhaat tänne blogiin. {taputtelen itseäni selkään, reipas tyttö!} Eli tässä pienet palat Amsterdamia, noin niin kuin puutarhurin näkökulmasta.

Kun olin teini-iässä Alankomaat oli minulle se unelmien maa ja kohde. Vuonna 1995 olin maassa pari kuukautta vaihdossa ja silloin pistäydyin Amsterdamissa toisen suomalaisen vaihtarin, Mikon, kanssa viettäen päivän kaupungissa. Seuraavana vuonna tein pidennetyn viikonloppureissun yhdessä silloisen poikaystäväni kanssa. Nyt oli jännä uudelleennäkeminen, niin vieras, mutta jotenkin kuitenkin niin tuttu paikka.

Asuntovene ja hollantilainen kuljetuspyörä. Ja kukkaistuksia veneen kannella. Niin Hollantia, niin Hollantia!

Ihana, ihana penkki ympäröitynä ruukkupuutarhalla. Kyllä tuossa kelpaisi aamukahvi tai iltaviini nautiskella.

Kukkahullun pakollinen kohde oli tietenkin kelluvat kukkamarkkinat. Kelluva on vähän kyseenalainen määritelmä, sillä eivät markkinat kokonaan vedessä olleet.

Kojuja riitti ihan mukavasti ja tässä kohtaa olin aika täpinöissäni.

 

Sitten se kojujen toinen puoli. Sipuleita ja siemeniä oli myynnissä paljon. Hinnat eivät olleet mitenkään äärettömän halvat, ei tietenkään, kun turistialueesta oli kyse. Ja turisteja tosiaan riitti ja riitti myös perinteistä turistikrääsää näissä myymälöissä niiden sipuleiden rinnalla.

Kävin useana päivänä katsomassa tarjontaa, löysin parhaan hinta-laatu-suhteen, mutta sitten en löytänytkään siitä valikoimasta mitään omaan puutarhaan sopivaa. Vaikka käyntejä oli useita kuvasaalis jäi köyhäksi, olen selvästi keskittynyt johonkin aivan muuhun. :) Silti oli todella vaikea valita tuliaiset mukaan.

Muutamassa kojussa oli siementen ja sipulien lisäksi myös houkuttelevia kaktuksia ja mehikasveja tarjolla. Niissä oli myös esillepanoon satsattu ihan toisella lailla, kuin muissa.

Löysin lopulta, viimeisenä päivänä sopivan saaliin, pussillinen sinisiä tulppaaneja äidille tuliaiseksi, itselle 'Bonsoir', 'Black Hero', 'Black Parrot', 'Apricot Beauty' ja 'Holland Chic' -tulppaaneja. Lisäksi mukaan tarttui myös erinäisiä siemenpusseja, vaikka niitä koitankin aina välttää. Siemenkasvatukseni epäonnistuvat järjestäen.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KUKKIEN KUNINGATAR - Ruusun huumaava historia.

Satuin kesällä bongaamaan Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta kiinnostavan kirjan - Kukkien kuningatar - Ruusun huumaava historia, edullisesti. Kirja meni samantien virtuaaliseen kauppakassiin ja tilaukseen, päivässä kirja oli lähimmästä Kierrätyskeskuksesta noudettavissa.

Hieman jännitti avata ensi kertaa kirja. En ollut koskaan pidellyt kirjaa kädessäni, saati selaillut sitä. Kirjan on kirjoittanut Pirkko Liitiä yli kymmenen vuotta sitten, se on julkaistu vuonna 2006. Kymmenessä vuodessa grafiikka ja kuvat helposti vanhentuvat, katsokaa vaikka kymmenen vuoden takaisia sisustuslehtiä. :) Onneksi tämä kirja on tehty hyvin klassissella typografialla, ilman trendifontteja tai muita kikkailuja. Kuvat ovat pääasiassa vanhoista maalauksista ja piirroksista ja ne eivät samalla lailla mene pois muodista kuin valokuvat. 

Kirjassa käydään yleistajuisesti läpi ruusun historia kristillisenä symbolina, kuvataiteessa, rakennus- ja sanataiteessa, musiikissa ja vielä kunnian ja mahdin sekä juhlan ja arjen kautta. Kirja kertoo ruusun kiinnostavan tien puutarhoihin ja osaksi ihmiskunnan historiaa euroopalaisesta näkökulmasta. Runsas kuvitus tukee mukavasti tekstiä. Tästä kirjasta et löydä ruusun kasvatus- tai hoitovinkkejä.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MURUSEN MÖKKIKESÄ.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Murusen mökkeilystä: 

Onko kissa palstalla vapaana?
On, Murusella on kaulapanta, jossa kulkunen ja yhteystietoni. Ja hämärään aikaan valo. Palstani on aidattu noin metrin korkealla jyrsijäverkolla.

Eikö se mene yli siitä? 

Varmasti, jos haluaa. Metrin loikka ei ole kissoille mitään. Toistaiseksi puutarhan 250 neliömetriä ovat riittäneet. Kerran ole yllättänyt neidin istumasta portin pylvään päältä katselemassa ohimenevää kulkuväylää sillä silmällä.

 

Onko Murunen karannut? Ei ole, paitsi yhtenä juhannuksena, kun joku kävi avaamassa porttia muutaman kerran. Silloin kävin noukkimassa kissan muutaman metrin päästä palstastamme. Onneksi ei olut ehtinyt pidemmälle. Tämän jälkeen porttiin lisättiin hakanen myös portin sisäpuolelle, jota käytetään, kun kissa on palstalla.

Tykkääkö Murunen olla mökillä?
Tykkää! Vai miltä yllä olevan kuvan kissa näyttää, nauttiiko se? :)

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2017.

Lokakuu, lempikuukauteni. Viime viikot ovat tarjonneet paljon vettä, mutta myös vähän aurinkoa, kuten kuvista näkyy. En valita, koska säästä on turha ruikuttaa - sille kun ei vaan voi mitään. Kunnon vermeet päälle ja ulos, on ollut lämmintä. Voin sanoa näin, sillä olen pyöräillyt joka paikkaan, kuten töihin kaatosateessa ja useampana päivänä. :)

Olen siirtänyt yrtit ja maahumalan ruukuista lavankaulukseen. Yhteen istutan talvivalkosipulit ja valeistutan siemenkylvöt. Myöhään istutetut kehäkukat ovat olleet kuukauden samannäköiset - ei yhtäkään kukkaa. Ensi vuonna sitten vähän aikaisemmin istutushommiin.

Ruukuissa olleet tuoksuherneet ovat olleet hurmaavia. Aika vähän ne ovat kukkineet, olisikohan pitänyt lannoittaa enemmän vai vähemmän siemeniä ruukkuun? Varmaan sekä että. Ensi vuonna pitää muistaa, että lähempänä porttia ollut obeliski ruukkuineen oli huonossa sijainnissa. Ruukku jää kesällä harmaamalvikkien, pionien ja mooseksenpalavanpensaan varjoon. Sille pitää siis keksiä uusi paikka.

Viinirypäle on kasvattanut ennätyssadon. Kypsymisen kanssa on vähän niin ja näin. Taitaa ehtiä halla tulla ennen kuin pääsen satoa korjaamaan, harmillista. Vertailun vuoksi, viime vuonna poimin rypäletertut 24. syyskuuta.

Ainut kesäkukka ruukussa on koristehirssi 'Rubrum'. Se sen kuin komistuu. Voisikohan sitä talvehdittaa kellarissa vai onko se vain kaadettava kompostiin?

Kuusi pelargonia, jotka ovat nimiä vailla. Nämä raukat eivät päässeet kellarin suojiin, vaan kannoin kuvien ottamisen jälkeen ne kompostiin. Otti kyllä sydämestä. :/ Sinne meni vanhin pelakuuni, luultavasti vaaleanpunainen 'Mårbacka'. Se vietti kanssani usean vuoden, mutta nyt tuli tilan puute vastaan ja etusijalla ovat keräämäni nimelliset.

Löysin kätköistäni avattuja siemenpussukoita. Nämä neljä lajia tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joten olikin juuri hyvä aikaa kylvää siemenet. Kylvetyt siemenet:  Keijuängelmä Thalictrum rochebrunianum, lehtoängelmä Thalictrum aquilegiifolium, isotähtiputki Astrantia major {luonnonlaji} ja japaninakileija Aquilegia flabellata var. pumila 'White Angel'. Japaninakileijan siemeniä taisi olla pussissa enää yksi, toiveet sen kasvusta eivät ole kovin suuret.

Loistokärhö Cleamatis 'Niobe' kukkii edelleen runsaasti. Pitäisi raa'asti katkaista köynnös, jotta voisin istuttaa ruukussa olevan kasvin maahan. Taitaa olla jo vähän myöhäistä, mutta eihän sitä tiedä kuinka pitkälle näitä mukavan leutoja säitä jatkuu.

Ruukkujen, ämpäreiden ja muiden astioiden pesua on riittänyt. Nyt pesut vesijohtovedellä ovat tältä vuodelta ohi. Vedet siirtolapuutarhasta on katkaistu tänään. Viimeiset puhdistukset pitää tehdä sadevedellä, onneksi sitä on kerättynä ämpäreissä ja sitä on tullut taivaalta runsaasti. :)

Tämä vuosi on ollut omenavuosi. 'Antonovkat' alkavat vähitellen olla kypsiä. Kaksi kolmesta omanpuustani on tehnyt huikean sadon. Onneksi kolmas piti välivuoden, muuten olisi ollut aivan täysin pulassa.

Sitten alkaakin haravointikausi.

{2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest