DIY-LAATTAPOLKU.

14 toukokuuta 2015




Muutto-, matkustus- ja pakkaus-purkuhommien sivussa olen saanut jotain aikaiseksi myös kesäpesällä. Mökin etelänpuoleinen seinusta on ollut jo pidempään to do -listalla. Mökin päässä on pieni varasto, jolle kulkeminen vadelmaviidakon läpi on ollut haasteellista ja lisäksi vadelmien aluskasvillisuutena on ollut vuohenputkea ja elämänlankaa.

Syksyllä 2013 kaivoin sivustalta villiintyneet vadelmat ja aimo kasan rikkaruohoja ylös. Seuraavana keväänä sama homma uusiksi. Tilasin silloin jo suursäkit multaa ja kivituhkaa tätä seinustaa varten. Viime vuoden alkukesä oli kylmä ja sateinen ja sitten tuli paahtava kuumuus ja maa oli kovaa ja kuivaa. Koko projekti jäi ja jäi. Lisäksi keksin tehdä itse tarvittavat betonilaatat ja nälkä kasvoi syödessä, tein vielä alkusyksystä viimeisiä laattoja. Nyt tartuin heti hommaan, kun sattui vapun tienoolle aurinkoinen päivä ja toinen viime lauantaille.



Merkitsin langalla suoran linjan, joka rajaa kukkamaan ja tulevan kivituhka-laattapolun. Polun leveyden otin kottikärryistä, niin että kukille jää maksimaalinen tila. Fiskarsin kätevällä kanttausraudalla sain tehtyä suoran linjan polun ja kukkapenkin väliin. Sitten alkoi raskain työ, maan kaivuu ja sen kuskaus palstan toiseen päähän.

Seinustan maa on viettänyt mökin suuntaan ja lisäksi maa on ollut kosketuksissa mökin lautojen kanssa. Ei hyvä. Siksipä kaivoin maata paljon pois, niin että polun pinta jää mökin alle. Lisäksi tasasin polun paikan niin ettei vesi valu mökin suuntaan. Villiintyneeltä seinustalta löytyi rikkaruohojen ja maakerroksen alle hautautuneita vanhoja betonilaattoja.





Harasin maan tasaiseksi ennen kuin levitin suodatinkankaan polulle.



Seuraavaksi ladoin epäsäännöllisen säännölliseen järjestykseen viime vuonna tekemiäni betonilaattoja. Asettelussa menikin tovi, sillä laattoja on kolmea erilaista, joista yhtä mallia on enemmän ja halusin ripotella ne tasaisesti koko polun matkalle.



Seuraavaksi asensin Kekkilän metalliset rajausreunat kukkamaan ja polun väliin. Kukkapenkki jää polkua ylemmäs ja haluan mullan pysyvän omassa tilassaan sekoittumatta kivituhkan kanssa. Rajausreuna ryhdisti heti ilmeen ja nyt suunnittelen sen laittoa myös muualle. Reunat pitää vielä kumivasaralla naputella paremmin paikoilleen, sain vasta nyt isältä työkalun lainaksi, joten se pitää vielä tehdä.






Viimeiseksi lapioin kivituhkaa polun ja laattojen päälle. Laitoin tuhkaa runsaasti, jopa niin että laatat hautautuivat alle, koska kivituhka tulee tiivistymään sateiden ja kulkemisen myötä. Kävin eilen illalla nopeasti pistäytymässä mökillä ja jo silloin laattoja oli enemmän näkyvissä, kiitos viime päivien sateiden. Kivituhkaa pitää lisäillä sitten tarpeen mukaan.

Tein kaiken yksin ja täytyy sanoa, että vähän yllätyin kuinka nopeasti sain tämän tehtyä kun vain ryhdyn puuhaan. Tokihan siihen meni pari päivää, mutta olin kuvitellut sen paljon suuremmaksi työksi. Seuraavaksi sitten alueen toisen puolen kimppuun eli perkaamaan rikat kukkien joukosta. :) Ei kannata hirveän tarkasti katsella kuvista kukkien puolta, siellä on enimmäkseen vuohenputkea ja voikukkaa... Vielä!






Seuraa Oravankesäpesää: Blogilista | Bloglovin'  | Pinterest
 



6 kommenttia:

  1. Monesti saa paljon aikaan kun tarttuu toimeen, vaikka täytyyhän suunnitelmillekin antaa aikaa;)
    Hyvännäköistä tulee, kun vielä laatat tulevat näkyviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Näin on, itse tykkään suunnitella ja haaveilla pitkään, mutta hyvin suunniteltu onkin sitten jo puoliksi tehty!

      Poista
  2. Vau, ihanan näköistä! Kivat pyöreät laatat. Totta, että kun vaan ryhtyy toimeen niin tulosta tulee, etukäteen moni asia on paljon hankalampi kuin oikeasti sitten onkaan. Todella upean näköinen tuo metallireuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tykkään myös rajausreunasta. Olen jo laittamassa sitä joka paikkaan, kun tekee niin siistinnäköiseksi. Pitäisi ensin vaan siistiä ne kukkamaat ja niiden reunat ennen kuin kannattaa laitella mitään rajausta.

      Poista
  3. Hieno lopputulos! Joskus se aloittaminen on vaikeinta. Ja minulla myös yhdessä asiassa pysyminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, mullakin on samaa vaivaa, että unohdun matkalla tekemään jotain ihan muuta kuin aluksi piti.

      Poista

Proudly designed by Mlekoshi playground