Tulppaani Tulipa 'Carnaval de Nice' |
Puutarhakausi taitaa alkaa samaan aikaan, kun vuosi vaihtuu. Siitä alkaa odotus, koska sulaa lumet, koska näkyy ensimmäinen piippo tai silmut puissa. Tammikuun ensimmäinen aurinkoinen päivä on selvä kevään merkki, jota seuraa pettymys, kun seuraavana päivänä tuleekin lisää lunta. Puutarhurin talvi ja kevät ovat pitkiä, erityisesti vuoden ensimmäiset kuukaudet kestää luvattoman kauan. Tämä vuosi ei ollut poikkeus ja epäilen, että seuraava on ihan samanlainen.
Hiukan lohdustusta ja vehreyttä tilanteeseen saa esikasvattamalla. Jos kylvöt onnistuvat. Omalla kohdalla onnistuminen ei ole niinkään varmaa. Vaikka tänäkin vuonna luin huolella siemenpussien ohjeet ja yritin noudattaa niitä, silti epäonnistuin. Pelkäsin kasvustojen kuivumista ja taisin hukuttaa ison osan siemenistä ja niistä reppanoista, jotka uskalsivat mullasta tai sammalnapista nousta. (harkitsen kastelumaton hankintaa ensi vuoden kylvöille) Loppuja en saaanut millään koulittua ja ne kasvoivat pitkinä, mutta hentoina kasvustoina kunnes saattelin ne palstan multiin. Siinä menikin sitten hetki, kun kevättä ja ei millään meinattu saada. Ja kun se onni ja autuus vihdoin tuli, paljastui talven vieneen ennätysmäärät kasveja.
Haltijankukka | Heucera x heucherella |
Paikkailin ahkerasti aukkoja ja osittain toivon ihmeheräämisiä ensi keväänä. Varsinkin palstan pari vanhaa syysleimua ja muutama jouluruusu ja moni muukin saisi tehdä paluun. Kahden pihistelykesän jälkeen en enää kyennyt pidättelemään itseäni ja yksi jos toinenkin taimi löysi tiensä mailleni. Rikoin myös henkilökohtaisen kasvihintaennätyksen ostamalla liljakanukan Ruotsin Zetasista. Vähän kirpaisi, ja kirpaisee rutkasti enemmän, jos pikkupuu on heittänyt henkensä talven aikana.
Muutostöitä palstalla tapahtui maltilla. Mökin ovi sai vihdoin uudet maalit ja värit sekä sisä- että ulkopuolelle. Vaihdoin kasvihuonekapin paikkaa ja tein sille vanhoista tiilistä maton edustalle. Pieni, mutta ilahduttava projekti. Aloitin pikkuruista "metsäpuutarhaa" omenapuun alle, kitkin pikkutalvioita ja siitä se sitten lähti. Loppukesästä kaivoin poikaystävän avulla vesiaiheen paikalleen. Koko kesän omenapuuhun nojannut allas katosi vihdoin maan sisään piiloon. Ensi vuonna jatkuu sen maisemoiminen.
Misosta kehkeytyi tänä vuonna aito puutarhakissa. Miso esitteli kiipeilytaitojaan keikkumalla omenapuiden oksilla, juoksi ympäri palstaa iltaisin eikä olisi millään halunnut tulla yöksi mökkiin sisälle ja söi ruohoa perennapenkistä ja napsi vähän koristeheiniäkin. Kesän saldona kolme napattua hiirtä/myyrää, tosin vain yksi ruumis. Omilla toimillani tapoin kaksi, johdan siis tilastoja. Toinen jäi ruukkupinon vangiksi keväällä (siitäs sai, kun oli mökissä sisällä) ja toinen löytyi alkusyksystä hukkuneena vesiämpäriin. Mison mökkikesästä kirjoitin enemmän jo aiemmin.
Marhanlilja | Lilium martagon 'Claude Shride' |
Ensimmäinen mökkiyö venyi kesäkuun puoleen väliin. Oli niin koleaa. Juhannuksen vietin perinteiseen tapaan mökillä. Heinäkuun helteitä menin pakoon paremmin viileänä pysyvään kotiin. Elokuussa tulin mökille ja jäinkin sitten kahdeksi kuukaudeksi. Yhteensä mökkeiltyä tuli 10 viikkoa. Minulla ei ollut uuden työn takia kesälomaa, mutta melkein tuntui lomalta tehdä töitä mökiltä. Nautin, voi että kun nautin! Ja luulen, että Miso myös.
Ruukutuspöytä oli enemmän paikka kauniille asetelmille kuin varsinaisen ruukutukseen. Toinen, musta ruukutuspöytä siirtyi laatoitetulle terassille, pöydän mukana siirtyi myös vesipiste ja sepä vasta helpotti elämää, kun vettä sai läheltä ruoanlaittopistettä ja mökin ovelta lyhyt matka kahviveden hakuun.
Kamtsatkankärhö | Clematis fusca |
Potagerin persikka selvisi ensimmäisestä talvesta ja kukki muutamalla kukalla, mutta ei tuottanut hedelmää. Mansikoita tuli vähän, herneitä mukavasti. Valkosipulit epäonnistuivat täysin, porkkanoita tuli neljä, jotka jätin lavaan talveksi. Palsternakkaa kylvin sinne ja tänne, mutta yhtään en nähnyt missään, en kukkapenkissä enkä lavassa. Lavallinen kosmoskukkia aloitti kukinnan myöhään ja komeimman kukinnan kohdalla tuli halla ja vei kaiken. Leikkokukiksi esikasvatetut tuottivat kukkia huonosti, suorakylvetyt tsinniat ja auringonkukat kukkivat kivasti.
Kukkia oli runsaasti ruukuissa ja heinäkuun helteillä kasteluletku tuli tutuksi. Onneksi olin ostanut venyvän letkun ja voi miten kivaa kastelu oli kun ei tarvinnut kiukutella miten sattuu vääntyilevän letkun kanssa.
Pelargoni | Pelargonium 'Nimismies' |
Mökin sisällä tein muutoksia, mutta en kuvannut niitä. Johtunee siitä, että asuin mökillä kaksi kuukautta putkeen ja sisutus ei koskaan ollut tarpeeksi siisti, koska elämän jälkiä oli vaikeampi piilottaa. Pirttikaluston ja kaksi pikkutuolia myin Torin kautta. Pirttikaluston tilalle siirsin kaksi nojatuolia ja pöydän kuistilta. Kuistille tuli etätyöpisteeni.
Daalia | Dahlia 'Bishop of Leicester' |
Ostin uuden sähköpatterin, kun aiempi iso ja ruma laite piti yhtenä aamuna epäilyttävää ääntä enkä enää uskaltanut käyttää sitä. Viime vuonna hajonneen pakastimen tilalle en löytänyt uutta, se vähän harmitti, sillä pakastimelle olisi ollut kyllä tarvetta ja käyttöä. Poikaystävä hommasi mökille astianpesukoneen. Löytyy siis sellaisiakin, jotka eivät tarvitse vesiliitäntää. 5 litraa vettä kaadetaan laitteen päällä olevasta aukosta ja vesi poistuu letkua myöden kastelukannuun, jonka tyhjennän kompostiin. Pesuaineena käytän biohajoavaa. Mitä luksusta, kotona minulla ei ole astianpesukonetta, mutta mökilläpä on!
Hurmesilkkiheinä | Imperata cylindrica 'Red Baron'. |
Japaninluppio | Sanguisorba japonensis |
Kuvia olisi voinut katsoa toisen mokoman lisää. Pidän kovasti kuvaustyylistäsi.
VastaaPoistaJokainen vuosi on erilainen ja samanlainen. Sen huomaa vasta näin uuden vuoden kynnyksellä. Olipa mennyt vuosi millainen tahansa, uutta kohti on aina yhtä hienoa mennä.
Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2023 sinulle ja Misolle!
Kiitos Between! Se on totta, että aina kuvaa ne samat kukat vuodesta toiseen, mutta sitten ympärillä kuitenkin tapahtuu monenlaista.
PoistaKesäkuvia toden totta tarvitaan jotta jaksaa tammi- ja helmikuun yli. Talvehtiiko hurmesilkkiheinä maassa? Näyttäsi sellaiselta joka voisi sopia omaankin puutarhaan.
VastaaPoistaTodellakin! Olen kokeillut hurmesilkkiheinää useasti, kerran muistan nähneeni sen talven jälkeen, mutta oli vain pieni tupas. Seuraavasta talvesta se ei enää selvinnyt. Nyt se on uudessa paikassa, joka vaikutti sille mieluisamalta, kun alkoi leviämäänkin kesän aikana. Toivon kovasti näkeväni sen keväällä elossa.
PoistaElät oikeaa unelmaa siellä mökilläsi. Upeita kuvia ja erityisesti pidin hurmesilkkiheinäkuvasta.
VastaaPoistaKiitos Mayo! <3 Hurmesilkkiheinä on upea kasvi!
PoistaKiitos Suvi K! <3
VastaaPoista