 |
| Liljakanukka | Cornus kousa 'Satomi Compact' |
Törmäsin keväällä 2019 ensi kerran lännenkukkakanukkaan Japanissa. Niitä oli siellä täällä katujen varsilla ja onnekkaasti osuin erään yksilön luo, jolle oli laitettu nimikyltti, jossa tieteellinen nimi oli myös romanisoitu eli kirjoitettu länsimaisilla aakkosilla.
Googlasin nimen ja kotiin päästyäni aloin etsimään sellaista itselleni. Saman vuoden syksyllä löysinkin pienen liljakanukan taimen Mustilan arboretumista, se oli riittävän sama. Se selvisi kaksi talvea kellarissa, mutta ei kolmatta. Oli suuri suru todeta, että pieneen alkuun ei vain tullut enää vihreää.
 |
| Liljakanukka | Cornus kousa 'Satomi Compact' |
Viime vuoden retki Tukholmaan ja Zetasin puutarhaparatiisiin mahdollisti uuden liljakanukan löytymisen. Tukholmassa sekä Zetasissa että Ulriksdalissa oli upeita, isoja liljakanukoita kukkivana puina. Löysin kuitenkin pieneksi jäävän 'Satomi Compact' -lajikkeen taimen ja sen nähtyäni kukkivana ei ollut enää vaihtoehtoa, että olisi lähtenyt puutarhamyymälästä tai Ruotsista ilman sitä. Taimi oli hirvittävän kaunis, mutta myös kallis. Mietin kyllä vakavasti kannattaako kasviin sijoittaa niin paljon, jos se kuolee heti ensimmäisenä talvena.
Siksipä syksyllä liljakanukka sai kunnon talvisuojauksen. Juurilleen turvetta, ympärilleen verkon ja verkon päälle pakkaspeiton. Lapioin lunta myös aina ympärille, kun vain mahdollista. Ilo oli suurta, kun huomasin keväällä pieniä silmuja oksissa.
 |
| Liljakanukka | Cornus kousa 'Satomi Compact' |
Vielä suurempi ilo syntyi, kun huomasin kukat. Enää ei puutu kuin se kukkiva sinisade. Vaaleanpunainen sinisade ja vaaleanpunainen lännenkukkakanukka -yhdistelmä oli pökerrytttävän upea. (katso yhteiskuva Ashigakan Flower Park -postauksesta) Se jäänyt toistaiseksi haaveeksi, sillä vaaleanpunainen sinisateeni vaikuttaa hyvin kuolleelta, harmillisesti. Olen toiveikas liljakanukan suhteen, toivottavasti se viihtyy viel' pitkään Kesäpesällä.
Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Voi että, mahtavaa saada kukat! Toivottavasti kanukka-aarteestasi tulee monivuotinen ja kukkii joka vuosi. Vaatii varmaan hyvän talvisuojauksen tosiaan, ellei tule lauha talvi, mutta kun talvemme ovat hirveän vaihtelevia. Joskus on lyhyt minitalvi, joskus viiden kuukauden mittainen jääkausi. Miten kasvit pystyvät ylipäätään edes selviämään, on mysteeri.
VastaaPoistaIhanat wisteriat kuvissasi, voi että. Haaveilen, mutta ei se minullakaan montaa talvea elänyt, olisiko kahden talven yli juuri ja juuri. Ikävä sellaista kituvaa raaskua on katsella, kun vertaa vaikkapa niihin, joita olen Etelä-Ranskassa nähnyt, ja noihin kuviesi wisterioihin.
No todellakin! Toivottavasti liljakanukka selviää täällä jatkossakin ja kukkii. Se on niin upea ilmestys.
PoistaMinulla on sinisade 'Blue Moon' sinnitellyt kahdeksan vuotta maassa. Se on säälittävä pieni piiska, mutta urheasti se joka vuosi nousee maasta. Sen sijainti on hirveän huono ja harkitsen vakavasti sen siirtämistä mökin kupeeseen. Se tosin vaatii tilan ja istutusalueen tekemistä käytävälle. Voisin uskoa, että mökin (+ naapurin mökin) suoja saattaisi parantaa viihtymistä. Kaisaniemen kasvitieteellisessä sinisateet ovat upeat siinä kasvihuoneen edustalla eli toivoa on, jos paikka on edullinen.
No johan on aarre, upea. Hienostunut kukka ja mikä hentoinen väri. Se on harmi etteivät wisteriat viihdy meikäläisten oloissa, sellainen köynnös olisi upea kasvattaa.
VastaaPoistaEikö! Liljakanukka on todella hieno! Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneen edustalla on komeat sinisateet, jotka kukkivat eli toivoa on, jos paikka on suotuisa.
PoistaKyllä tuon kaunottaren eteen kannattaa suojaustöitä tehdäkin, upea ilmestys!
VastaaPoistaLiljakanukka on kyllä kaunis!
Poista