Vuoden viimeiset viikot ovat käsillä, Helsingissä on ollut mukavan lumetonta. Tosin juuri nyt tätä kirjoittaessa sataa rännän sekaista lunta, huomiseksi on luvattu plussa asteita, joten toivoa on lumen sulamisesta. En kaipaa lunta, enkä edes valkeaa joulua.
Joulukuun alkupäivinä kävin koristelemassa sebiankuusen koreaksi. Vähän suunnittelin sen tuomista kotiin jouluksi, mutta laiskuus iski. Jääkööt mökille ilahduttamaan. Lyhtyyn pitäisi löytää ajastettava LED-kynttilä, joka kestää ulkona useammaan vuoden. Suosituksia?
Sekä puu että koristeet ovat kierrätettyjä. Valot olen hankkinut joitakin vuosia siten uutena.
Haisujouluruusu näyttää siti, että se aikoo kukkia. Kasvi on sen verran uusi tapaus palstallani, että se ei ole vielä kukkinut. Jännityksellä odota sitä ja myös sitä, että haiseeko kukka nime nmukaisesti.
Vaaleajoluruusut ovat useamman kasvin voimalla kukasssa tai ainakin nupulla. Punakukkaiset versiot ovat lykänneet nuput hädin tuskin maan pinnalle. Se lienee järkevää, saattaa olla pakkasia vielä tulossa.
Ostin Prisman huonekasviosastolta hirvenkielen. Sen väitetään selviävän pakkasista, joten istutin sen syreenin alle. Mietin, että pitäisikö se kuitenkin suojata talveksi jotenkin.
Marraskuun viimeisenä päivänä istutin viimeiset sipulit maahan. Lähi-Tokmanni tarjoili saa ottaa -kukkasipuleita, joita toki piti ottaa mukaan pussi narsisseja ja toinen helmihyasintteja. Viikon päästä palstalla käydessä oli helmihyasintteja kaivettu ylös ja syöty. Ärsyttävää. Onneksi puutarhan vanhat pikkusipulit näyttävät saaneen olla rauhassa, vain nämä uudet oli löydetty.
Kävi mielessä, että olisko pallotuija pitänyt myös koristella. Näin jälkikäteen mietittynä: olisi tietenkin!
Mökki on täynnä talveksi suojaan tuotuja tavaroita, mutta kuistilla on pieni kohta, joka näyttää ihan kivalta.
Reilu viikko jouluun, mukavaa joulun odotusta blogiystävät!
