TISKIVUORO.

30 tammikuuta 2021


Viittasin Puutarhavuosi 2020 -postauksessa pariinkin kertaan mökkeilyyn vaatimattomien mukavuuksien äärellä. Olen tavattoman mukavuudenhaluinen ja siksi en koskaan ole lämmennyt sellaiselle perinteiselle mökkeilylle, jossa mennä jonnekin metsän keskelle olemaan ilman vettä tai sähköä. Siirtolapuutarhapalstalleni tulee kesävesi ja mökkiin sähköt, en ole vailla mukavuuksia, vain ehkä hieman kevennetyin versioin. Silti elämä mökillä vie enemmän aikaa perusasioiden äärellä kuin kotona.

Esimerkiksi astioiden pesu on jokseenkin vaivalloinen projekti, mutta en myöskään halua käyttää kertakäyttöisiä astioita vaan käytän posliinilautasia ja juomalaseja. Minulla ei ole kotonakaan astianpesukonetta, mutta silti tiskaus käy kätevämmin kotona.

Homma alkaa aina veden hakemisella ja lämmityksellä. Minulla vedenkeitin, jossa lämmitän useita kannullisia vettä. Se on nopeampaa kuin kattilassa ja lieden levyllä veden lämmittäminen. Kumisiin pesualtaaseen yleensä jaksan kuumentaa kolme kannullista vettä, loput veden valutan kylmänä suoraan hanasta. Huuhteluvettä en yleensä enää malta lämmitellä yhtään, vaan siihenkin haen suoraan hanasta veden. Tiskaan aina ulkona, metallipöydän päällä. Lataan ensimmäiseksi aterimet, juomalasit ja mukit likoamaan. Pesun jälkeen siirrän ne huuhtelualtaaseen, samalla laitan uudet astiat pesuaineveteen ja huuhtelen pestyt saippuasta ja vien ne mökkiin kuivumaan. Ramppaan tiskialtaiden ja sisällä olevan kuivaustelineen välillä mo-nes-ti.


Mökin sisällä on kuivausteline, jonne ladon astiat kuivumaan. Osan laseista ja rumat muovikipot laitan kuivauskaappiin, oven taakse piiloon. Tykkään kuivaustelineen ulkonäöstä kovasti, mutta kiroan joka kerta aterintelineen isoja rakoja. Vanhat Hackman/Sorsakoski-aterimet solahtavat väleistä iloisesti ja jäävät jumiin ellei ole tarkkana.

Kuvassa näkyy perinteinen tiskipöytä, mutta se on huijausta. Mökissä eikä koko palstalla ole viemäröintiä, joten altaisiin ei voi kaataa mitään. Taaimmaisessa altaassa pidän kannellista astiaa, johon biojätteen voi kerätä ennen kuin sen vie kompostiin. Etummaisessa altaassa säilytän toista kumisista pesualtaista. Siihen voi kaataa vedet ja muut nesteet tarvittaessa.


Mökin astiat ovat iloisen sekalaista seurakuntaa. Olen ostanut jonkun verran Marimekon Oiva Siirtolapuutarha- ja Räsymatto-sarjaa mökille. Kuvassa olevat pyöreät leipälautaset ovat vanhaa Arabiaa, ne olivat mökissä ostaessani sen irtaimistoineen. Ruokalautaset ovat myös vanhaa Arabiaa, ne olen haalinut ilmaiseksi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.


Tiskaan harvakseltaan, joten astioita on kerralla enemmän pestäväksi. Silloin isoimmat astiat eivät yleensä mahdu kuivaustelineeseen, vaan joudun hyödyntämään pyyhkeitä ja tasoja. Kuvassa oleva puna-valkoinen pyyhe on tuliainen Japanista. Se on ihan mahtavaa materiaalia, niin imukykyistä. Pidän myös sen ulkonäöstä, puhumattakaan tunnearvosta. Muistan siitä aina vierailun Narassa.




Kun astiat on pesty ja aseteltu kuivumaan, pitää tyhjentää pesualtaat. Saippuaveden kaadan kompostiin, huuhtelen ja taas kaadan vedet kompostiin. Sama homma huuhteluveden kanssa. Tämän takia käytän ainoastaan ekologisia, luonnossa hajoavia pesuaineita. 

Tiskausprojektin aikana tulee huomaamatta runsaasti askeleita, kun hakee monta kertaa vettä, tyhjentää vedet palstan toiseen päähän, ramppaa ulos ja sisälle kantaen astioita. Lopuksi pyyhin metallipöydän, sillä tiskatessa aina roiskuu ja asetan pöydän yllä olevan vesisäiliön alle toisen pesualtaista, riisun kumihanskat ja heittäydyn jonnekin varjoisaan paikkaan toipumaan urakasta. :) 




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


PUNATULKKUJA HOUKUTTELEMASSA.

28 tammikuuta 2021



Olin muutama viikko sitten, kävelemässä siirtolapuutarhamme alueella. Huomasin ei-kenenkään-maalla lintulaudan ja ilokseni laudalla kävi kuhina. Vielä suuremmaksi ilokseni bongasin punatulkkupariskunnan ruokailemasta. En ole aikoihin nähnyt punatulkkuja! Mielessä kävi heti ajatus, että olisi pitänyt olla kamera mukana ja voi, kunpa saisi punatulkkuja omallekin palstalle vierailulle.




Myöhemmin kotona selvitin millä eväillä punatulkkuja voisi houkutella ja listalla luki maapähkinät. Samassa lamppu syttyi, olin vuoden lopulla pyöritellyt taas kerran Nelson Gardenin Globe-maapähkinäautomaattia Bauhausissa ja miettinyt pitäisikö ostaa. Pallero on ollut jo vuosia kovin houkuttelevan näköinen. Olen jättänyt tähän mennessä ostamatta, kun olen miettinyt käyväni niin harvoin talvisin mökillä ettei säännöllisestä lintujen ruokatäydennyksestä tulisi mitään.

Nyt on tilanne muuttunut, joten käväisin uudelleen Bauhausissa ja samalla tarkastin kätevästi myös kukkasiementilanteen. :) Vein eväät puutarhaan ja kiinnitin ruokinta-automaatin luumupuuhun. Nyt viikon tarkkailtuani tilannetta, olen harmikseni todennut etteivät linnut ole löytäneet pähkinöitä. Toivottavasti linnut, muutkin kuin punatulkut, löytävät tarjoilun pikaisesti.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


LUMIPUUTARHA.

26 tammikuuta 2021



Nämä kuvat ovat reilun viikon takaa, olin aivan unohtanut nämä tietokoneelle. Halusin kuitenkin julkaista ne, jotta jää dokumentti lumitilanteesta tammikuussa 2021. Helsingissä on tullut lunta ja paljon onkin. Tätä määrää lunta ei enää ole, kiitos viime perjantain vesisateen ja viime päivien plussakelien.






Olen lähes päivittäin käynyt mökillä. Tänä vuonna portilla oleva lumilapio ei ole seissyt turhan panttina, vaan olen ahkerasti saanut luoda lunta mökkipolulta. Parhaimmillaan tai pahimmillaan lunta on ollut minua puoleen reiteen.








Ilmeisesti lunta on tulossa vielä lisääkin, joten nämä tuskin jäävät viimeisiksi lumikuviksi tänä vuonna.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 






ORAVANKESÄPESÄN DAALIAT 2020.

24 tammikuuta 2021


Daalia | Dahlia 'Park Princess'


Muistellaanpas vähän daaliakesää 2020. Talvetin kaikki kesän 2019 daalian juurakot vanhempieni autotallissa. Keväällä Uusimaa suljettiin koronan takia ja hieman tilanne kuumotti, sillä juurakot olivat rajan ulkopuolella. Onneksi rajat avautuivat ja toukokuun lopulla vanhempani tulivat käymään Helsingissä ja toivat talvetetut daaliat palstalle. Istutin ne ruukkuihin ja osan laitoin lavankaulukseen. Kaikki eivät olleet selviytyneet talvesta ja suurimmasta osasta oli nimi hävinnyt lapusta, joten oli jännitystä riitti pitkäksi aikaa.

Daalia | Dahlia 'Park Princess'














Daalia | Dahlia 'Firepot'

Daalia | Dahlia 'Verrone's Obsidian' ja 'Firepot'

Daalia | Dahlia 'Verrone's Obsidian'



Daalia | Dahlia 'Arabian Night'
Ostin vanhojen lisäksi kaksi uutta daalia Lidlistä, 'Arabian Night' ja 'Little William'. Luulenpa tosin, että Pikku-Williamille on lätkäisty väärä nimi ja se on oikeasti nimeltään 'Little Robert'.

Daalia | Dahlia 'Jowey Mirella'












Daalia | Dahlia 'Little Robert' (tai 'Little William')

Daalia | Dahlia 'Little Robert' (tai Little William')
Daalia | Dahlia 'Tahiti Sunrise'


Tietenkin talvesta selviytyi ei-niin-kaunis 'Tahiti Sunrise'. Sen ärtsy väritys onneksi hieman tasaantuu kukinnan edetessä, mutta ei se silti ole lemppareita. Sain tämän daalian lahjana tilauksen mukana.

Daalia | Dahlia 'Tahiti Sunrise'



Hämmästyksekseni en ole kuvannut suosikkidaaliaani ollenkaan. 'Ekaterina'-niminen kaunotar kyllä kukki, mutta jostain syystä en ole saanut sitä kuvattua. Yhden matalan daalian olin istuttanut lavaan köynnöstuen viereen, jossa sitä ahdisteli lumikärhö ja toisella puolella korkea daalia, se jäi kukkimatta. Yhden daalian söivät lehtokotilot.



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 










PUUTARHAVUOSI 2020.

20 tammikuuta 2021






Sain jo joku tovi sitten Saaripalstan Sailalta Puutarhavuosi 2020 -haasteen, jonka on alulle pannut Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Blogeissani on ollut viime aikoina hiljaista, olen ollut jotenkin lamaantunut, saamaton ja sitten taas toisaalta olen tehnyt hulluna koulutehtäviä. Tällainen haaste onkin hyvä askel takaisin bloggausrutiineihin, on ollut ikävä tänne ja teidän blogeihin. Pahoittelen jo heti alkuun, että kuvia on RUNSAASTI. Tässä kohtaa vuotta sitä tarvitsee kesäkuvia, kun Helsingissäkin puutarha on hautautunut tyystin lumen peittoon.


1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
Tammikuussa pilkoin perennoja, koska talvea ei tullut ja syksyllä leikattu polvi oli estänyt tekemästä syystyöt puutarhassa. Kasvatin myös ensi kertaa sekä perennoja että yksivuotisia kasveja hieman runsaammin. Hullun hommaa näissä neliöissä. Vieläkin vannon etten ryhdy moiseen enää ikinä, mutta en ole ihan varma luonteeni lujuudesta, kun kevätaurinko alkaa viekoitella ja kun te kanssabloggarit alatte rapistella siemenpusseja.



2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
Suunnittelen, ideoin ja haaveilen, mutta en ikinä juurikaan noudata niitä. Ikinä kun ei voi tietää minkä herkun sitä löytää puutarhamyymälästä, joka sotkee kaiken. Tai sitten voi käydä niin, ettei jotain haluamaani kasvia {esim. pallohortensia ‘Hayes Starburst’} ei löydykään sitten mistään.


3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
Tottakai! Ei ehkä autokuormallisia, mutta muutama pyöräkorillinen ja kahden käden kantavuuden kerran.



4. Menetitkö kasveja?
Luultavasti, mutta mitä - ei juuri nyt tule mieleen.


5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?
Lisää tilaa, eikä sitä ole tulossakaan. :) Karppilampi olisi kiva, kuten myös sammaleinen metsäpuutarha.












6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2020?
Pitkä, ihana mökkikesä. Vietin siirtolapuutarhassa yhteensä 10 viikkoa, kolmessa erässä. Paras kesä ikinä. Myös siitä, että se oli rakkaan kissani Siirin viimeinen kesä. Surullisinta ikinä. Onneksi saimme viettää sen molempien lempipaikassa ja niin pitkän ajan.



7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?
10 viikkoa asumista pienessä mökissä, vähän vaillinaisten mukavuuksien keskellä. Olen tavattoman mukavuudenhaluinen. Myös taistelu vuohenkelloa vastaan oli melkoista ja Risu no En -japanilaistyylisen alueen rakentumisen aloitus.



8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?
Vähän sooloilen ja vastaan mökin nosto, sillä tämä on kuitenkin siirtolapuutarhablogi. Mökki sai käyttövuosia lisää, kun sen ei enää tarvitse makoilla maassa, vaan uusilla korkkareilla.


9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
Ei, voiko sellaisia tehdä?


10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?
Ruusuherukka. Siirsin sen edellisenä syyskesänä uuteen paikkaan ja vähän jännitin miten iso pensas selviää muutosta. Hyvin - se kukki pitkään ja runsaasti. Upeammin kuin koskaan ennen, luultavasti leudolla talvella oli vaikutusta asiaan. Ruusuherukka keräsi aiheesta huomiota ja kiinnostuneita tiedusteluja.


11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?
Porkkanat. Kylvin siemenet syksyllä ja silti sato oli hyvin vaatimaton. Valkosipulit onnistuivat taas erinomaisesti.


12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
Minulla ei ole puutarhabudjettia, jossa pysyä tai laskea. Viime vuonna rahaa meni eniten mökin nostoon.


13. Mitä opit?
Selviydyin ihan hyvin pienessä mökissä vaatimattomilla mukavuuksilla. Kesäiltojen tunnelmaa ei voita mitään, paitsi ehkä se kun tietää ettei tarvitse lähteä pois vaan voi vielä jäädä useaksi illaksi mökkeilemään.



14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
Kyllä. Ihan. Hirveän. Paljon.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Kiitos Saila ja Minna haasteesta! 




Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Proudly designed by Mlekoshi playground