 |
| Kevättähti | Scilla chionodoxa |
Kuvat laahaavat taas kerran reilun viikon perässä. Aikatauluhaasteita asettaa poikaystävän pitkät viikonloppuvisiitit, jolloin en ikinä pääse tai edes halua istua yksin tietokoneella ja lyhyet arki-illat. Pitäisi olla ja tehdä asioita puutarhassakin ja sinne lähtö vaatii kuitenkin aina päätöksen lähteä ja jaksamista puuhasteluun. Tällä viikolla olin vielä työmatkalla maanantain ja tiistain. Helatorstain vapaapäivä tulee tarpeeseen. Jos silloin tulee luvatut sateet ja puutarhahommat jäävät, ehtinen myös blogien pariin lukemaan kuulumisianne.
 |
| Kevättähti | Scilla chionodoxa |
Lisää kuvia pienistä sinisistä, sillä niiden kukinta kesti kauan. Vasta nyt kukinta alkaa olla hiipunut. Kevättähtimättäitä on siellä täällä, toisaalla on skillalämpäreitä. Ihanaa, että nämä pienet lisääntyvät itsestään.
 |
Kevättähti | Scilla chionodoxa
|
 |
| Kevättähti + punakolmilehti | Scilla chionodoxa + Trillium erectum |
 |
| Idänsinililja | Scilla siberica |
Talvi on tehnyt tuhojaan. Ajattelin lumen suojanneen, vaan taisi paksu jääkerros viedä hengen useammaltakin. Hyvin kuolleelta näyttävät nietospensas ja japaninvaahtera 'Dissectum'. Molemmat ovat matalia, alle polvenkorkuisia, ehkä juuri se jääkerros on osunut niihin tappavasti. Ruusuherukka näyttää kuolleelta, koko puska on silmuton. Sen juurella on muutamia oksia, joissa on lehtiä, mutta ei tietoakaan kukinnasta. Se selvinnee, koko vain kutistuu. Viimeinen palstan alkuperäisistä ruusuista kuoli myös. Se majaili kesän ämpärissä ja syksyn tullen siirsin sen maahan. Se taisteli jo viime kesänä henkensä puolesta, se taisi olla sen jäljiltä jo valmiiksi huonokuntoinen eikä kestänyt rajua talvea.
 |
| Idänsinililja | Scilla siberica |
 |
| Pikkusinililja | Scilla bifolia |
Perennoista tuoksuorvokkeja en ole nähnyt yhtään. Jouluruusuista on jäljellä vain nippu kuivia lehtiä. Pidän toivoa yllä, että ne tokeentuisivat kesän aikana.
Saksankurjenmiekka 'Pink Attraction' ei ole näyttäytynyt. Toivottavasti vain hätäilen. Sinisen sinikämmenen paikalla ei näy mitään siihen liittyvää, ainoastaan mukulaleinikkiä. Valkoista sinikämmentä en ole käynyt vielä edes etsimässä. Laventelissa ei näy elonmerkkejä eikä myöskään sen vieruskaverissa - katinmintussa. Kärhöistä kaipailen havaintoja vaaleanpunaisesta vuorikärhöstä.
 |
| Krookus | Crocus |
Yrteistä minttu oli täysin kuollut, palstan alkuperäisiin kuuluva mäkimeirami näytti elottomalta, mutta siirsin sen kuitenkin ruukkuun lavankauluksesta. Rukola oli myös kuollut, ehkä se on tehnyt siementaimia lavaan, jotka nousevat vähän myöhemmin. Toivossa on hyvä elää.
 |
| Kevätkurjenmiekka + kevättähti | Iris reticulata 'Purple Hill' + Scilla chionodoxa |
 |
| Posliinihyasintti | Puschkinia scilloides |
Näiden menetysten varjossa erityisen hyvältä tuntuu, että hengissä on japaninverivaahtera 'Atropurpureum'. Sitä syötiin talvella ja ne oksat ovat lehdettömät. Latvus on paleltunut ja siitä tulee rumannäköinen, kun kuolleet oksat leikkaa pois, mutta onpa elossa. Hengissä on myös neidonhiuspuu ja maassa talvehtinut sinisade. Se on onneton pikkupiiska. Suojasin sen talveksi pakkaspeitteellä, taisi olla hyvä veto. Hengissä on myös aiemmin mainittu persikka, joka kukki kolmen kukan voimin.
 |
Punaimikka | Pulmonaria rubra 'Redstart'
|
 |
Pystykiurunkannus | Beth Evans
|
 |
| Merimiehensydän | Dicentra cucullaria |
Talvituhot eivät varmastikaan olleet tässä. Kaikkea ei ole vielä ehtinyt etsiä tai tajunnut kaipaillakaan. Eihän näille mitään voi, mutta puiden ja pensaiden menetys kirpaisee aina.
 |
| Kääpiötulppaani | Tulipa turkestanica (?) |
Kukkaisaa helatorstaita!
Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Puiden ja pensaiden menetykset kirpaisevat ilman muuta eniten. Niiden isoksi kasvu vie vuosia, joten ei ole kiva aloittaa alusta. Herkkien japaninvaahteran ja persikan selviytyminen on iso ilo ja lohdutus.
VastaaPoistaOsa kärhöistä on jo herännyt ja selvästi hengissä. Osasta ei vielä voi sanoa, ovatko vain hitaita vai menetettyjä. Upeiden jouluruusujeni menetystä suren, vaikka löysin jo uusia tilalle. Ehkä ne vanhatkin vielä heräävät, toivon. Tuoksumatara hävisi, kuin tuhka tuuleen. Tuoksuorvokeista osa on selvästi kuolleita. Syysvuokkokin saattaa olla mennyttä, eikä salkoruususta näy vilaustakaan. Pikkutalvio ei ole koskaan ollut niin ruskea, kuin se nyt laajasti on. Tappiolista varmaan vielä pitenee, joskin uskon ja toivon myös positiivisia yllätyksiä.
Kasvit olisivat ehkä selvinneet loppuvuoden lumettomista pakkaskeleistä. Sen sijaan helmikuun vesisateet aiheuttivat järkyttävän paksut jääpeitteet, joita päälle satanut lumi säilöi pitkälle kevääseen. Toivotaan, että tällainen talvi jää harvinaiseksi poikkeukseksi. Iloitaan henkiin jääneistä.
Noita isompia kasveja suren, menetyksiä aina tulee, mutta sitä toivoisi aiemmin talvehtineiden selviävän aina vain. Tietenkin on omaa tyhmyyttä kasvattaa arkoja kasveja, jotka muutenkin nippa nappa selviävät Suomen oloista. Jotenkin vain ne kauneimmat yksilöt ovat aina jotain herkkiksiä. Toivottavasti tapahtuu vielä henkiinheräämisiä ja iloisia yllätyksiä. Olen tosin valmistautunut siihen, että tässä eivät olleet kaikki menetykset.
PoistaMenetykset kirpaisevat aina. Ja taas joukossa on yllätyksiä kuten mäkimeirami jonka olen luullut kestävän mitä vain. On onneksi siementänyt joten uusia kasveja on tiedossa. Eilen havahduin siihen, että liila iisoppi on täysin kuivunut, ei mitään elonmerkkejä. Sekin on siementänyt joten ehkä saan uudet kasvit. Valkoinen taas on ihan voimissaan. Muutamaa kärhöä odottelen, niitä saa joskus odotella kesäkuulle saakka joten kiirettä ei ole.
VastaaPoistaJep. Ajattelin myös, että mäkimeirami on kestävä, mutta näköjään ei. Kuten ei minttukaan. Sitten taas on näitä herkkiksiä, jotka ovat selvinneet ihmeellisesti. Toivottavasti tulee enemmän myöhäisherännäisyyksiä kuin menetyksiä.
PoistaTodella surullista on menettää puuvartisia kasveja! Minulla kävi myös niin, tosin jänis oli syynä. Vielä en ole varma kaikista nietospensasta.
VastaaPoistaIhanat lisääntyneet lämpäreet kevättähtiä!
Se on! Aina tulee menetyksiä, mutta toivoisi ettei ne koske puita tai pensaita.
PoistaIkäviä tuhoja. Toivotaan, että jotkin kasvit sieltä kuitekin tulevat esiin. Minulla yksi jouluruusu putkahti esiin. Luulin siis sen menehtyneen. Teillä on ollut paljon ankarammin kasveja kohdellut talvi, kuin meillä.
VastaaPoistaToivottavasti tulee iloisia jälleennäkemisiä vielä. Kevät on kuitenkin viivästynyt sen verran paljon ettei kaikki todellakaan ole vielä edes nousseet maasta.
PoistaVoi ei, onpa paljon kadonnut talven aikana! Jospa joku vielä yllättäisi.
VastaaPoistaMutta nuo pienet ihanat onneksi lisääntyvät vuosi vuodelta!
Toivon todella, että vielä tulee yllättäviä henkiin heräämisiä kuin kesä tästä etenee. Samoin pahoin pelkään, että tuhoja on enemmänkin, en vain ole vielä ymmärtänyt kaivata kaikkea.
PoistaMenetykset ovat aina harmillisia. (Tosin joistain lajeista olen koittanut päästä eroon, mutta itsepintaisesti uusia yksilöitä ilmestyy joka vuosi. Tällaisia ovat omassa pihassani mm. kielot ja jaloakileijat.) Jospa edes jokunen menetetyksi luultu kasvi alkaisi kuitenkin vielä näyttää elonmerkkejä. Onpa veikeä tuo merimiehensydän ja nimikin on niin hauska. Puutarhasta ei kannata ottaa stressiä. Ei haittaa, vaikkei puutarhaan aina ehdi tai ei jaksa touhuta siellä. Puutarha kyllä jaksaa odottaa puutarhuria. :)
VastaaPoistaNiinpä, harmillista on ettei talvi vaikuttanut mitenkään vuohenkelloon tai mukulaleinikkiin. :) Ne selviävät varmasti ydinsodastakin. Toivottavasti joku kadoksissa olevista vielä heräisi henkiin.
Poista