MÖKKI JA PALSTA MARRASKUUSSA 2016.

Kuvat ovat viime sunnuntailta, silloin oli lunta lähes polviin asti. Harvinaislaatuiset marraskuun kuvat kesäpesältä, koko viisivuotisen siirtolapuutarhuriurani ensimmäiset lumiset marraskuukuvat. Nyt tosin on pari päivää sadellut ja ollut lämpöasteita eikä lunta ei ole enää jäljellä nimeksikään.

Herkkikset, sinisateet, neidonhiuspuun, japaninkellovaiveron ja akebian, peittelin kuun alussa pakkaspeittoihin ja ruukussa olevan kärhön ympärille käärin vanhan makuualustan. Nythän niitä ei varmaan taas hetkeen tarvittaisi.

Tomaatit ja lankaköynnökset jäivät talven yllättäessä niille sijoilleen, mutta kerkiihän sitten keväällä siivoilla.

{2015} {2014} {2013} {2012} {2011}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PELARGONI-MUISTIKIRJA.

Huhuu, onko interwebsin sillä puolen yhtään samanlaista pelargoni- ja muistikirjahullua kuin minä? Vinkkinä, että IKEAsta löytyy rajoitetun ajan myynnissä oleva Sällskap-mallisto. Lokakuun alussa myymälöihin tullut mallisto sisältää mm. pelargonillisen keittiöpyyhkeen, paperilautasliinoja, selkätyynyn ja essun.

Perinteinen pelakuuaihe moderneilla mausteilla kolahti minuun ja kotiin kannoin muistikirjan lisäksi lautasliinapaketin ja ensi kesää ajatellen selkä- ja istuintyynyt kesäpesän penkille. Muistikirja on reilunkokoinen, vain vähän A4:sta pienempi, sivut ovat paksua akvarellipaperin tyyppistä ja kiinteä kirjanmerkki helpottaa oikean sivun löytämistä. Tähän muistikirjaan kelpaa kirjoitella pelargonijuttuja.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2016.

No nyt näyttää syksyiseltä. On pudonneita lehtiä, kellastuneita ja läpikuultavaksi menneitä kuunliljoja, ruskeitaa talventörröttäjiä. Punastuneita villiviininlehtiä ja hortensia. Kukassa on maksaruoho, tähtiputki ja yksi kärhöistä. Tosin tällä viikolla olleiden pakkasöiden jälkeen tilanne on varmasti jo toinen. Pelargonit ovat kotona tallessa ja hylly ammottavat tyhjyyttään. Lankaköynnökset jätin vielä somistukseksi, kuvassa näkyvä punapeippi on jo kohdannut kompostin jottei punasaviruukku mene pakkasissa rikki.

{2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KAREL ČAPEK: Puutarhurin vuosi

Löysin Karel Capekin kirjan Puutarhurin vuosi siirtolapuutarhamme lehtien kierrätyspisteestä. Kirja ehti lojua hyllyssä vuoden verran ennen kuin tartuin siihen ensi kerran. Otin kirjan matkalukemiseksi kesäkuisen puutarhabloggaajatapaamisen bussimatkalle. Tosin torkuin hyvät tovin silloin molempiin suuntiin. Palasin kirjaan muuteman kerran myöhemmin ennen kuin sain sen luettua.

Humoristisesti kirjoitettu tarina kuvaa nimensä mukaisesti puutarhurin vuotta. Talvista odotusta iskemään sormet multaan, keväistä siemenkylvöhulluutta, ensimmäisten sipulikukkien aiheuttamaa sekoamista, kesäisiä ympäripyöreitä päiviä maanparannuksen, tuholaistorjunnan ja kukkien ihastelun parissa, päättyen syksyiseen kauden päätökseen, jonka jälkeen vuodenkierto alkaa uudestaan.

"Puutarhurin syksy alkaa jo maaliskuussa: ensimmäisestä lakastuneesta lumikellosta." :) Vahva suositus.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA SYYSKUUSSA 2016.

Syyskuu. Viime vuoden vastaavia kuvia katsellessani huomaan puutarhan olleen enemmän syksyisä kuin nyt. Samoja puuhia olen kuitenkin jo tehnyt. Olen istuttanut kaikki ruukuissa olleet yrtit lavankaulukseen, valeistutin muutaman ruukullisen viime vuoden siemenkylvöjä, olen pessyt ruukkuja, osan puutarhakamoista olen siirtänyt varastoon, pikkusipulit ja narsissit olen jo istuttanut. Tulppaanit ja valkosipulit odottavat vielä vuoroaan. Olen kaivanut kolme omenahautaa palstalle.

Eilen korjasin viinirypälesadon. Rypäleitä tuli ennätysmäärä, ne ovat niiiin hyviä. Maistuvat samalta kuin lempparilimuni, Fanta Grape. Pelargonien kanssa pelaan uhkapeliä, kaikki ovat vielä palstalla. Viitisenkymmentä pelukuuta ovat hieman haastavat talvettaa pienessä asunnossa ja pienessä kellarikomerossa, mutta tilaa järjestyy kyllä, kun on kyse aarteistani. Onneksi ei ole ketään huomauttamassa asiasta... :)

{2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

SITÄ SUN TÄTÄ.

Kuvia kesälomani viimeisiltä päiviltä, syyskuun alusta. Äitini neuloma villahuopa ei ole enää somiste, vaan tarpeellinen lämmike. Kesä on ollut mieleeni, sopivan lämmin, ei liian kuuma eikä kylmä. En allekirjoita väitettä, että kesä olisi ollut sateinen. Lomallani, kolmen viikon aikana, ei yhtään kokonaista päivää satanut vettä. Olen koko muun kesän pyöräillyt töihin ja ei silloinkaan ole jatkuvasti tarvinnut vetää sadeviittaa päälle. Sitä paitsi 'Niobe'-kärhöni kuoli kuivuuteen.

Istutin ensi kerran palstalle perunoita ja voin luvata, että sen teen myös ensi vuonna. Kuvassa 'Highland Burgundy Red' -pottuja. Perunamyyjä haukkui ämpäriviljelmät perunoille huonoiksi, mutta silti aion jatkaa niissä kasvatusta. Tilaa ei muuhun ole.

Kyllästyin muistelemaan omenapuideni nimiä ja laitoin jokaiseen nimikyltit roikkumaa. Punainen Melba - Antonovka - Syysjuovikas. On se vaikeaa, varinkin muistaa missä järjestyksessä ovat.

Tämän kesän kokeilu oli siirtää metallisohva omenapuiden väliin, muuten kiva, mutta varjoinen paikka ja nurmikko upottaa pienijalkaisen sohvan, kun siihen istuu. Ensi vuonna jonnekin muualle, luulen.

Syysleimu jaksoi maljakossa tai siis Nanny Stillin Flindari-pullossa yllättävän pitkään.

Punainen Perhoset-pöytäliina löytyi neljällä eurolla Malmin Fidasta. Halpa hinta Dora Jungin suunnittelemasta pöytäliinasta. Vähän on jouluinen väri, mutta tykkään. Tykkään punaisesta ja tykkään kuosista. Onneksi sekä kotona että mökillä on niin pieniä pöytiä, että melkein kaikki liinat sopivat.

Kuormalavassa oli saa ottaa -lappu ja minähän otin! :) Lavasta tuli ämpäriteline ja kuivatuspaikka. Ensi kesänä ehkä jotain muuta.

Ikean {?} astiankuivausteline oli Kierrätyskeskuksen ilmaisteltassa odottamassa minua. Nappasin mukaan, kuivattelen siinä punasaviruukkujani. Fiininpi kuivausteline, House Doctorin mallia, on mökin sisällä astioita varten. Soikea emalitarjotin on myös Kierrätyskeskuksen ilmaistarjontaa, kuten myös moni punasaviruukkuni.

Lopuksi tämän kesän lempipaikka. Tuossa penkillä olen istunut kerran jos toisenkin, välillä palstapuuhien välissä levähtäen, välillä viiniä nauttien ja Radio Helsinkiä kissa sylissä kuunnellen. Tämä kesä on ollut hyvä ja onnellinen.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest