Omassa puutarhassa väri häviää ja kasvit vaipuvat talviuneen, on puutarhurin aika kaivaa esiin kuvia kesältä ja aloittaa haaveilu ja uuden kauden suunnittelu. Tätä ajankohtaa varten olen jemmannut muutaman kuvasarjan kesältä. Ensimmäiseksi vien elokuiselle vierailulle Tuhkolmaan ja puutarhamekka-Zetasiin.
Tämä oli toinen visiittini paikassa ja nyt tiesin mitä odottaa. Alue on aika kompaktin kokoinen, jännästi rinteeseen sijoittunut, mutta täynnä siistejä myynti- ja esittelyalueita. Kasveilla on selkeät opastekyltit, alue on viitoitettu hyvin ja joka puolella on esillä kivoja kasvien yhdistelyideoita ja muita puutarhaan sopivia tuotteita.
Heräsi pieni peruukkipensashaave.
Nyt niin trendikkäille heinille oli omistettu oma alue, poimin Oravankesäpesään hakoneheinän, koska keväällä kävin Hakonessa. Istutin sen asiaan kuuluvasti tietenkin japanilaisnurkkaukseen.
Minulla oli {on edelleenkin} etsinnässä pallohortensia 'Hayes Starburst', mutta sitä ei löytynyt täältäkään. Syyssyriköiden ympärillä pyörin pitkään, mutta ne kaikki olivat niin suurissa ruukuissa, että päätin ennemmin ostaa pari perennaa kuin yhden ison ja painavan syrikän
Viime kerrasta viisastuneena tein ensin kierroksen kameran kanssa ja perään tarkemman ostoskierroksen pienemmällä alueella. Kuljetusvälineenä oli kaksi kättä, joten ihan hirveästi en ostoksia tehnyt.
Lähellä kassaa ja sisätiloja on useampi hyllykkö täynnä kausikukkia kauniisti aseteltuna ja yhdisteltynä. Elokuun alussa pöydät olivat runsaina toisin kuin Suomessa, jossa aina juhannuksen jälkeinen valikoima tuntuu olevan rippeitä alkukesästä. Ainakin niillä puutarhoilla, joissa minun tulee useimmiten käytyä.
Ostin edellä mainitun hakoneheinän lisäksi, kaksi pelargonia, elämäni kalleimman perennan, kylläkin erittäin kauniin saksanmiekkalilja 'Pink Attraction'in, Ruotsissa vuoden 2019 perennaksi valitun kyproksenmeirami 'Herrenhausen'in, kellukka 'Flames of Passion'in ja valkokukkaisen kuunlilja 'Snowflakes'in. Toinen pelargoni oli tuoksupelakuu 'Royal Oak' ja toinen kirjavalehtinen, jonka nimilappu hävisi kesällä jonnekin. Se kukki lohenpunaisin kukin, kun toin sen kotiin talvetukseen.
Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Zetas on kyllä oikea puutarhurin paratiisi. Kiva katsella siellä käyneiden kuvia siihen saakka, kunnes vihdoin pääsen itse paikan päälle.
VastaaPoistaMahtavat peruukkipensaat. Kuinkahan kauan menee saada sellainen noin kookkaaksi?
Se on! Jaksan ihastella paikan siisteyttä ja ikeamaista ideoiden sijoittelua sinne tänne. Sieltä tahtoisi ostaa rekallisen taimia ja tilpehöörejä.
PoistaPeruukkipensas oli kyllä vaikuttavan näköinen! Enemmän puu kuin pensas. Onkohan se hidaskasvuinen, ei mitään tietoa. Jostain bongasin tiedon, että olisi olemassa vain metriseksi jäävä tummanpunalehtinen peruukkipensas, sellainen varmasti mahtuisi Oravankesäpesällekin jonnekin...
Zetas taitaa olla kyllä se meidän suomalaistenkin puutarhaintoilijoiden Mekka. Olen käynnyt siellä vain kerran, mutta vieläkin huokailen ihastuksesta jo pelkästä ajatuksesta.
VastaaPoistaMahtavia kasvilajeja ja tuo siisteys. Kun katsoo sinunkin kuviasi, niin yhtään huonokuntoisia kasveja tai sorakäytävillä kasvavia rikkiksiä ei näy. Zetasista pitäisi jokaisen puutarhaliikkeen ottaa mallia.
Se on! Luulen, että salaisuus siisteyteen on runsaassa henkilökunnassa. Heitä on paljon ja kuljeksivat ympäriinsä, kyselevät tarvitseeko asikas apua ja samalla napsaisevat huonon oksan pensaasta ja vetävät rikan pois. Valikoima oli runsas vielä elokuussakin, kun Suomessa tuntuu silloin olevan vain jämiä jäljellä. Orastava syys näkyi ainoastaan kausikukkaosiossa, sielläkin runsaana ja insiroivana.
PoistaMarja ja hänen kuskinsa ovat iahn aarteita, kun vievät puutarhahöperön tuollaiseen paratiisiin. Zetasissa taitaa nähtävää ja ostettavaa ympäri kauden. Helposti voisi käydä useamminkin siellä ostoksilla.
VastaaPoista