MURATTISYKLAAMI Cyclamen neapolinum.

26 lokakuuta 2021


Murattisyklaami | Cyclamen neapolinum


Lähes päivälleen vuosi sitten kävin Plantagenissa ja mukaan lähti hajulaukan ja kultasahramin sipuleita sekä kaksi murattisyklaamin kiekonmuotoista mukulaa. Kaivoin kiekot mökin edustan penkkiin näkösälle, sillä ajattelin syklaamien olevan pienikokoisia. Sitten alkoivatkin myyrät melskata palstallani ja olin aivan varma, että syklaamit olivat maistuneet herkkusuille, sillä istutuskohdat olivat kuopalla. Myöhemmin tuli vielä mieleen, että mahtoivatko mukulat edes olla talvenkestäviä. Hyvästelin murattisyklaamit mielessäni ja unohdin ne autuaasti.

Kävin tänään tekemässä siemenkylvöjä, sillä löysin jemmani ja siinä touhutessani sattumalta silmä osui johonkin pieneen ja hennosti vaaleanpunaiseen muuten niin värittömässä puutarhassa. Toinen murattisyklaami on tallella, elossa ja kukkiin! Miten ihana löytö. niin pieni ja hento, mutta miten iso ilo kahdesta kukasta tulikaan.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SYKSYN SIEMENKYLVÖT.

21 lokakuuta 2021


Tein viime sunnuntaina muutamia siemenkylvöjä. On helpompaa ripotella siemenet multaan puutarhassa, jättää ruukut lavankaulukseen talveksi, unohtaa koko juttu ja keväällä havahtua jännitysnäytelmän ääreltä - nouseeko mullasta mitään. 


Olen maininnut useasti etten ole missään tapauksessa ruusuihmisiä, mutta olen silti vähän saalaa haaveillut punalehtiruususta. Nyt pihistin siirtolapuutarhan erään palstan punalehtiruususta muutaman kiulukan (anteeksi) ja ripottelin ne multiin. Olen yrittänyt useana vuonna kasvattaa itselleni ruusua pistokkaasta onnistumatta siinä, nyt siis uusi keino käyttöön. 



Samalla kylvin kylmäkäsittelyä kaipaavia siemeniä ruukkuihin. Multiin pääsi kesäkuuruohon, ruskosormustinkukan, harjaneilikan ja koristeporkkanan siemeniä. Yhteen ruukkuun laitoin myös palsternakan siemeniä, niitä olen jo aiemmin ripotellut kukkapenkkiin.


Ruukut laitoin valeistutukseen lavankaulukseen. Seuraavan kerran kun haravoin, ripottelen päälle vielä vähän lehtiä peitoksi. Tätä kirjoittaessani tajusin, että minulla on jossain siemenkätkö, jonka olinpaikka on päässyt unohtumaan. Minulla on jossain ainakin jättikarhunputken ja tulikukkien siemeniä, mutta missä?





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2021.

19 lokakuuta 2021


Lokakuu on ollut kaunis. Viime viikolla oli ensimmäinen miinukselle painunut yö, suurin osa daalioista ja kosmoksista meni siinä. Viisi daaliaruukkua on mökin seinustalla, ne ovat edelleen voimissaan. Viikonloppuna kaivoin kaikki paleltuneet daaliat ylös maasta ja ruukuista. Saksin daalioiden varret ja levitin ruukkujen mullat kukkapenkkeihin. Pesin kaikki ruukut. Tässä kohtaa vuotta ruukkuistutukset tuntuvat typerältä idealta - ruukkujen peseminen jääkylmässä vedessä, mutaisessa puutarhassa ei ole kovinkaan hauskaa. Yritän muistaa sen ilon, joka jokaisesta ruukkukasvista tulee kirkkaana mielessä ja myös sen kuinka kivaa on keväällä aloittaa hommat pestyillä ruukuilla.


Palstan puut alkavat olla lehdettömät, näyttää hyvin syksyiseltä. Olen haravoinut lehtiä kertaalleen, odottelen viimeistenkin lehtien laskeutumista puusta ja sitten tartun uudelleen haravaan.  


Sunnuntaina levittelin uuden kerroksen nurmikon siemeniä, josko jotain jäisi nälkäisiltä varpusilta maahan itämään. 

Jalohortensia | Hydrangea macrophylla 'Endless Summer'


Punaluppio | Sanguisorba officinalis

Lauantaina kuskasimme poikaystävän kanssa siirtolapuutarhan maitokärryillä viimeiset kasvit kotiin talviäilytykseen. Kuljetuksessa matkasi kaksi neidikkiä, kaksi ruostekukkaa, kaksi japaninvaahteraa, liljakanukka, sinisade ja hurmesilkkiheinä. Lisäksi kärryissä oli ämpärillinen omenia käyttöön ja toinen biojätteeseen.

Olkikukat ja leijonankidat saksin pois ja istutin tilalle porkkanaa ja rivin kuminaa. En tiedä soveltuuko kumina syyskylvöön, mutta pussissa mainittiin kylmäkäsittelyn auttavan itämisessä. En jaksa keväisin tehdä mitään kylmäkäsittelyjä jääkaapissa, joten syyskylvöt sopivat paremmin minulle. Silloin ei myöskään tuli taimiastioita kodin tasoja täyttämään. Kosmoslaatikko odottaa vielä tyhjennysvuoroaan.

Samoin keräkaalit ovat edelleen lavassa, reikäisinä kuten kuvasta näkyy. Olen tajunnut, että tykkään fiilistellä kasvatusta, mutta en ole innokas sadon hyödyntäjä. Sain kasvatettua yhden kurkun, jota en kuitenkaan syönyt. Näytti liian epäilyttävältä. Kolmesta tomaatista vain yhden tomaatteja söin - niitäkin vain kourallisen. Vähäisiä porkkanoitakaan en maistellut yhden yhtäkään.

Koristeporkkana | Daucus carota 'Dara'

Koristeporkkanoista olen nautiskellut huomattavasti enemmän, olen ahkerasti kerännyt niitä kimppuihin. Kylvin sunnuntaina niitä lisää ruukullisen, jotta ensi vuonnakin niitä kasvaisi puutarhassa.

Luulen että siirtolapuutarhasta kytketään vedet pois piakkoin, siksi pitäisikin kiirehtiä viimeisten ruukkujen tyhjennyksessä, jotta saa ruukut vielä pestyä. Sen jälkeen voi tyhjentää kasteluletkun vedestä, jottei se vaurioidu pakkasilla. 

Reunuspietaryrtti | Tanacetum parthenium



{2020} {2019} {2018}{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKIKIERROS.

16 lokakuuta 2021

Pieni katsaus mökin sisätiloihin. Tässä kohtaa vuotta mökki on muuttunut piukkaan pakatuksi talvivarastoksi ja nämä näkymät ovat enää kaunis muisto. Mökin sisällä tapahtui pieniä uudistuksia, tuli kuvan naulakko seinälle ja myllersin kuistia uuteen uskoon, niistä kirjoittelin jo aikaisemmin. Jämähdän helposti tuttuihin, hyväksi havaittuihin kuvioihin eikä mökissä hirveästi mikään ole muuten muuttunut.


Lastu-tuoli on mökissä se tuoli, jolle pinotaan kaikki vaatteet. Sellainenhan pitää joka kodissa (ja mökissä) olla.


Miso esittelee kimpun lumikärhöä.

Kissajoogaa à la Miso.

Mökin kuisti on rakennettu jälkeenpäin ja siitä muistona on sisäikkuna, joka on mielestäni ihana yksityiskohta. Sisäikkunalla on puulaatikossa maljakkokäytössä olevia pulloja...

... ja pieni kirjasto.

Keittiönurkkauksen tauluseinään tuli tänä vuonna lisäys - kissanpää. Keraamisen kissanpään olen napannut Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta ja se on yksi lempparilöytöjäni. Niin uniikki!

Kissanpääkeramiikan lisäksi keittiöön tuli uusi, vanha jääkaappi. Sain vanhemmiltani tilavamman jääkaapin. Se on ihanan iso, mutta myös korkeampi kuin edellinen ja sen päällinen on työpöytätilana. Jotain myös lähti pois, nimittäin pakastin. Vuoden vanha pakastin sanoi sopimuksen irti ja lopetti pakastamisen. Verkkokaupalla ei ollut toimittaa vastaavaa tilalle, joten sain rahat takaisin. Ensi vuonna on pienen pakastamisen etsintä edessä. Ehdin jo tottua jääpala- ja jäätelövarastoihin mökillä.

Marimekon Oiva-mukit lisääntyivät vuoden aikana yhdellä kappaleella, oikeassa ylänurkassa pilkottavalla.


Kuistillakaan ei enää ole tämän näköistä, se on tällä hetkellä ruukkuvarastona. Olen edellisistä talvista oppineena koonnut kuistille kaikki pienehköt ruukut, tilpehöörit ja työvälineet, joita kuvittelen voivani tarvita talvella. Viime vuonna kiipeilin kalusteiden päällä, kun etsin jouluasetelmiin astioita.


Mukavaa viikonloppua!





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


LOKAKUISIA PUUHIA.

13 lokakuuta 2021


Syksyiset puuhat jatkuvat, kylvin maanantaina nurmikon siemeniä mullokselle, joka on keskellä nurmikkoa. Suunnitelma oli tehdä se vasta keväällä, mutta sain viikonloppuna pienen pussillisen siemeniä vanhemmiltani. 


Myöhemmin mökillä käydessä osa siemenistä oli jo päätynyt varpusten vatsoihin. Ehkä niiden täytyy tankata talvea varten ja saan nurmikkoni vasta ensi vuonna.



Olen suunnitellut kuljettaa sinisateen ja muut herkkikset viikonloppuna kodin kellariin. Wisterian kavereiksi päätyvät kaksi japaninvaahteraa, liljakanukka ja viikonloppuna Vihelassilan alesta ostamani hurmesilkkiheinä. Daaliat saavat vielä odotella kyytiä vanhempieni autotaliin.

Kaivoin yrtit talvehtimaan kasvulaatikkoon ja samalla mintusta irtosi muutama pikkutaimi, istutin ne punasaviruukkuihin. Ehkä pitäisi laittaa ne muoviruukkuun ja valeistutukseen vai onko kokemuksia punasaviruukun hautaamisesta talveksi maahan? Tosin nämä ruukut ovat valmiiksi jo vähän haljenneet. 

Nämä ruukut ovat osa viime viikon 75 ruukun roskalavapelastuksesta. Osuin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ja löysin roskalavalta hylättynä punasaviruukkuja ja sinkkiastioita. Kuskasin ne kahdessa erässä mökille ja voin kertoa, että vaikka matka ei ollut pitkä, ehti tulla hiki, sillä tuollaiset pienetkin saviruukut painavat yllättävän paljon, kun niitä on kymmeniä.

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna esitteli yhdistelmän pensasmustikat ja rönsyakankaali blogissaan. Ilmoitin kommenteissa kopioivani tuon idean ja sen tein. Ostin Viherlassilasta 'Black Scallop' rönsyakankaalin, jonka istutin heti pensasmustikoideni väliin. Sen kaverina on myös herkunvärinen keijunkukka. Krassit ovat lähteneet kasvuun, kun kippasin kesän krassiruukujen mullat tähän. Eivät taida enää tänä vuonna ehtiä kukkaan.

Japaninluppio | Sanguisorba japonensis

Varjoasteri | Eurybia divaricata
Varjoasteri kukkii nyt toista kuukautta. Se on aivan ihana, tosin kuvittelin sen olevan matala reunuskasviksi soveltuva, mutta tämä on reiteen asti ulottuva kaveri.

Maljalaukkaneilikka | Armeria pseudarmeria 'Ballerina Red'
Leikkokukkalaatikostani löytyi yllätys. Ihmettelin kukkaa, joka ei täsmännyt lainkaan kesäleimuihin, leijonankitoihin tai olkikukkiin. Kunnes löysin kasvillisuuden joukosta taimitikun, johon olin kirjoittanut maljalaukkaneilikka 'Ballerina Red'. Olinkin keväällä kylvänyt myös perennan siemeniä ja istuttanut ne laatikkoon muiden mukana ja unohtanut koko homman. Taimet eivät olleet kovinkaan kummoisia ja olin kuvitellut niiden kupsahtaneen heti istutuksen jälkeen. Kolme tainta löytyi ja ne saavat olla talven yli laatikossa, keväällä sitten istutan ne parempaan paikkaan.


Viime syksyn istutus - lankaköynnös. Viime syksynä istutin useamman lankaköynnöksen maahan ajatellen, että jos tulisi uudestaan sellainen ihanan leuto talvi ja ne selviäisivät talvesta. No, ei tullut, mutta lankaköynnökset kuitenkin selvisivät talvesta istutettuina maahan toisin kuin muratit. Toivottavasti selviävät seuraavastakin, laitoin maahan myös tänä kesänä ruukuissa olleet. Rakastan lankaköynnöstä, mutta ne eivät kotonani selviä millään hengissä, aina tapahtuu se kohtalokas kuivuminen ja miljoona ruskeaa pikkulehteä on levinnyt ympäriinsä.




Persikan hedelmä kypsyivät kuin kypsyivätkin maisteltaviksi. Kovin suuria niistä ei kasvanut, tuntui kuin ne olisivat kaksi kuukautta juroneet kasvamatta milliäkään. Maun tunnisti persikaksi, mutta ei ehkä ollut ihan niin makea kuin luvattiin. Oli silti hieno kokemus poimia omasta puusta hedelmiä. Toivottavasti puu selviää talvesta ja saan ihailla sen kukintaa ensi keväänä, se oli niin upea silloin kun puun ostin.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground