Olen nyt ollut yhtä mittaa lähes kolme viikkoa mökillä. Kuten aiemmin mainitsin, teen koko kesän töitä, sillä lomaa ei ole kertynyt, kun aloitin uudessa työssä huhtikuussa. Mökin kuistilla on työpisteeni, kun käännän päätä 90 astetta vasemmalle näen tämän yllä olevan näyn. Voi että, kuinka se ilahduttaa.
Kaivoin alkukesästä jättipoimulehden ympäristöstä pikkutalviota ja kieloja pois. Laatoitettua tilaa tuli vähintään puolikas laatan mitta esiin pikkutalvioiden alta. Tilaa tuntui tulleen hurjasti lisää, vaikka todellisuudessa ei missään tapauksessa puhuta edes metrin siivusta.
Multatilan ja laatoituksen väliin ladoin keräämiäni kiviä. Kerrankin oli "tilpehöörit" lähellä, kun inspiraatio iski! Ja hitsit miten siisti ja huoliteltu ilme kivireunuksesta tulikaan. Pidän sellaisesta siististä kurittomuudesta. Jonkun asian pitää olla skarppi, että muut voi olla sikin sokin ja heikun keikun.
Jättipoimulehden alun sain edelliseltä naapuriltani, se on vuosikaudet sinnitellyt pikkutalviomaton keskellä hädin tuskin hengissä. Nyt jättipoimulehti on venynyt ennätysmittoihin. Olenkohan vapauttanut pedon vankeudesta ja kohta on leviämisongelma? Kuvien ottamisen jälkeen olen leikannut varmuudeksi kukat maljakkoon, sillä vuohenkello-ongelma on opettanut varovaisuutta. Kuten kuvasta näkyy jättipoimulehden suojissa piilottelee sekä kuunliljaa että kieloa, jotka kyllä saavat lähdön.
Voi olla, että siirrän jättipoimulehden jonnekin toisaalle, sillä toivon tähän sellaista metsäpuutarhahenkistä aluetta. Tämä kohta on mökin varjossa ja omenapuun alla. Tässä on kasvanut ihana 'Double Ellen' -jouluruusu, jonka jo keväällä julistin kuolleeksi. Ilokseni pikkutalvioiden alta löytyi useampi jouluruusun alku, joilla niilläkin on nyt helpompi kasvaa, kun tilasta ei tarvitse tapella pikkutalvion kanssa. Olen istuttanut jouluruusun kaveriksi jo metsäalppikellon, jonka toin Zetas'ista, vaskivarjohiipan, jonka ostin Ulriksdalista ja himalajanesikon.
Ruukuissa ilahduttaa ensimmäinen syyssyrikkä ja syyshortensia 'Limelight'. Jälkimmäiselle mietin paikkaa puutarhassa, ensimmäisen kanssa pohdin istutanko maahan vai talvetanko ruukussa. Limelight on niin pieni ja sievä, mutta eihän se tuollaiseksi jää. Täällä pienessä puutarhassa ei toivota jättipuskia, vaan sellaisia hillittyjä ja somia pensaita, jotta mahtuu mahdollisimman montaa sorttia.
Kalliokielot on tänäkin vuonna kalutut. Niihin iskee joku toukkaparvi ja syö kaiken. Niille kelpaa lisäksi rusokalliokielo. Toivottavasti toukista kehittyy jotain tärkeitä perhosia.
Ihana metsäpuutarhan alku. Kielo on kova leviämään, olen itsekin aliarvioinut sen voiman. Onneksi on ruohonleikkuri joka kiertää kiellettyä leviämissuuntaa.
VastaaPoistaHortensiat kestävät hyvin leikkaamista joten saat hyvin pidettyä pensaan sopivan kokoisena, voi olla että kukinta on jopa mahtavampaa kun oksankärkiä typistää, näin on käynyt omassa puutarhassa jänisten avustuksella.
Kiitos Katja! Kieloja riittää vielä paljon kuten myös pikkutalviotakin. Ne tekevät yhdessä aikamoisen maton, jossa ei muut kasva.
PoistaKiitos vinkistä, pitääkin muistaa leikellä hortensioita, jota pysyvät maltillisen kokoisena.
Kyllä tuota kelpaa katsella! Mutta muista kuitenkin kääntää päätä välillä myös toiseen suuntaan, ettei mene niskat jumiin:) T: tänään niskajumin takia hierojalla käynyt
VastaaPoistaKiitos pioni! Juu, pitäähän sitä välillä aina kytätä mitä naapurissa tapahtuu... ;)
Poista