MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2025.

23 lokakuuta 2025



Lokakuun alussa alkoi hetkellinen työttömyys ja sen mukana mukavasti aikaa puuhailla puutarhassa. Myönnettäköön, että aikaa olisi ollut enemmänkin ja olisin voinut tehdä aika paljon enemmänkin, mutta hieman myös puutarhaähky on vaivannut kesän puutarhurin työn jäljiltä. Olen silti saanut edistettyä mukavasti syystöitä ja kaikki on melko mallikkaasti hoidettu.





Ensimmäisen kerran palstahistoriani aikana huomasin tiedon kesävesien sulusta niin myöhään, että kaikki daaliaruukut ja monta muuta jäi pesemättä huolimatta siitä, että olin kyllä aloittanut ruukkujen tyhjennyksen ajoissa ja pessyt ja vienyt niitä mökkiin talvisäilöön. Onni onnettomuudessa on se, että on ollut kuivaa ja suurimmat mullat lähti hyvin vain harjaamalla ehkä jopa paremmin kuin vedellä lutratessa.

Halla ehti puraista useampana yönä, vähän jännittää miten vesisysteemit ovat kestäneet. Sen näkee sitten keväällä. Yleensä aina jotain ongelmaa on, tuskin nytkään niistä päästään, kun vedet ovat saattaneet jäätyä letkuissa ja muissa.

Kuvan pallotuija pääsi marjakuusen kanssa lavaan talvehtimaan. Japaninvaahterat, sinisateet ja muutama muu kasvi pääsi tiistaina autokyydillä kellariin talveksi. Liljapuut ovat vielä palstalla, ne eivät mahtuneet kellariin ja toivon, että vanhempani voisivat ottaa ne suojiinsa. Tai ehkä yritän puristaa ainakin toisen vielä kellariin. Ne onneksi kestävät vähän kylmääkin.

Edessä sininen sinisade ja takana valkoinen. Sininen on näistä talvenkestävämpi ja olen harkinnut sen istuttamista maahan, tuon takimmaisen wisterian kohdalle. Seinässä on sille jo tukiverkkokin laitettuna. Seinusta on palstan lämpimin paikka ja siinä se saattaisi viihtyä. Paikka vaatii vain hirveästi työtä ennen istutusta, käytävällä on kivituhkaa, alla suodatinkangas ja sen alapuolella luultavasti tiukkaa savea. Pitää siis vielä miettiä.

Serbiankuusi siirtyi mökin edustalle, kun muut kasvit lähtivät talvisäilöön. Suunnittelen laittavani siihen paristokäyttöiset valot ja jouluksi sitten tietenkin koristeita.

Mökin ulkohyllyt tyhjenivät, kun siirsin tavaroita sisälle suojaan, jotain sentään vielä jätin hyllyille ilahduttamaan.

Alkukuusta uudistin vadelmapensaiden kupeessa olevan polun. Nostin betonilaatat ja revin suodatinkankaan pois. Kitkin ja tasoitin maata, lisäsin kasvihuonekaapin alta keväällä kaivetut maat kuoppiin ja sain isot ämpärit tyhjennettyä sopivasti talveksi. Polun alle laitoin kaksi vanhaa räsymattoa ja suodatinkankaan takaisin päälle. Kävin ostamassa neljä säkkiä haketta, siitä riitti myös viereisille pensasmustikoille ja lopuksi laitoin betonilaatat takaisin paikoilleen. 

Tiedostan kyllä ettei suodatinkangasta olisi kannattanut laittaa, muovi ei ole hyväksi maaperälle, mutta en yksinkertaisesti jaksa taistella vadelmien juurivesoja vastaan yhtään pakollista enempää. Enkä usko mattojen paljon pidättelevän vattuja.

Olen siistinyt potagerin lavoja, mutta osa leikkokukista on vielä nupuillaan, tuskin ne kyllä kukkaan ehtivät. En silti millään raaski vielä repiä pois. Kaksi taainta, isoa laatikkoa on täynnä valeistutuksessa olevia kasveja. Yhteen pieneen laatikkoon laitoin pallotuijan ja marjakuusen.  Johonkin lavaan pitää vielä istuttaa talvivalkosipulit ja leikkotulppaanit.

Kokeilen talvettaa jättiverbenan ruukussa, katkoin vain varret. Toisen ruukun tyhjensin kompostiin, harmittaa, mutta kun ei vaan mahdu kaikkea talvettamaan.

Puiden verkotukset pitää vielä hoitaa, muoviset runkosuojat jo laitoin paikoilleen.


Kävin lukemassa viime vuotisen postauksen ja hoksasin, että työlistalle pitää laittaa myös syyskylvöt. Jonkun verran on perennojen siemeniä jemmassa ja ne olisi hyvä saada kylvettyä nyt, jotta saavat kylmäkäsittelyn. Ehkä toinen kierros varmuudeksi sitten talvella.



{2024} {2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018}{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA SYYSKUUSSA 2025.

27 syyskuuta 2025


Mökkikausi kesti tänä vuonna 19. syyskuuta asti, viime vuonna yhden yön myöhäisempään. Syyskuu tarjoili ihanan lämpimiä päiviä ja mikä tärkeintä mökkeilyssä – lämpimiä öitä. Kylmimmillään mökin sisälämpötila putosi yöllä 12 asteeseen. Se taisi olla viileän elokuun aikana. Toki välillä lämmitin mökkiä öisin, mutta oli monta syyskuista yötä kun en napsauttanut patteria päälle. Ainoastaan kehräävä ja karvainen lämmitin oli kainalossa.


Mökkikesä oli ihana, joskin puutarhahommia tein varmasti vähiten ikinä. Kun tekee päivät hommia toisten puutarhojen parissa, ei enää jaksanut eikä kiinnostanut oma yhtään. Nyt viimeisten syyskuisten viikkojen aikana innostus ja jaksaminen taas on kasvanut. Syyspuuhat ovat alkaneet ja ovat ihan kohtuullisella mallilla.

Keskiviikkona tehtiin Mison kanssa nopea mökkikeikka. Oli luvattu lämpötilan menevän yöllä lähelle nollaa, joten oli syytä hakea kasviaarteita kotiin. Talvehtimaan lähti kolme taimilaatikollista kasveja, muun muassa kaikki pelargonit, mehipuut, pari verenpisaraa ja mimosa. Keräsin silloin myös viimeiset vaatteet, villaviltit ja tyhjensin jääkaapin. Pakastin oli jo tyhjä ja sulatettu viime viikonloppuna.

Palstalla on vielä sisällä talvetettavia: oliivipuu, sinisateet ja japaninvaahterat. Uusia olisi kaksi viherliljapuuta, kaksi kesäkoisoa ja verenpisara 'Riccartonii' (kuva alla), joka kai periaatteessa voisi pärjätä talven maassakin. Ostin sen niin myöhään, etten usko sen ehtivän kunnolla juurtua, joten kokeilen talvettaa sisällä.

Verenpisara | Fuchsia 'Riccartonii'
Onko vinkkejä verenpisaroiden talvetukseen? Olen pari kertaa aiemmin kokeillut, mutta en ole onnistunut.

Olen tyhjentänyt ruukkuja ja pessyt niitä. Se homma on kiva tehdä silloin kun on lämmintä ja aurinkoista. Suurin osa isoista ruukuista on kuitenkin vielä käytössä daalioilla. Torstaiaamulla auton tuulilasi oli jäässä, mutta daaliat ovat edelleen hengissä. Seuraaviksi öiksi on luvattu taas jo lämpimämpää. Toivon vielä pitkään hallatonta, sillä yhdessä siemestä kasvattamallani daalialla on lupaava nuppu ja toivoisin ehtiväni nähdä sen vielä kukassa.


Tänään leikkasin nurmikon ja olipa helppo homma, kun nurmikolla olleet puutarhakalusteet olivat poissa. Poikaystävä vei ne työpaikalleen aikomuksena kunnostaa ne talven aikana.



Sain töistä hävikkihortensioita, ovat niitä kesäkukiksi myytäviä. Laitoin ne ruukkuihin, tylysti ilman mullan lisäystä. Saavat olla syyskukkani niin kauan kuin kestävät. Yhden ruukun laitoin portinpieleen, siinä on kiva olla jotain kaunista tervehtimässä palstalle tulijaa. Aiemmin siinä ehti hetken olla rungollinen kesäkoiso, myös hävikkikasvi töistä. Se oli niin pienessä ruukussa, että ehti kaatua pari kertaa. Koisoja on kaksikappaletta ja kovasti tekisi mieli kokeilla niidenkin talvetusta, mutta kellariini ei taida mahtua. Äääh.


Aurinkoista syyskuun loppua!

{2024} {2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA ELOKUUSSA 2025.

25 elokuuta 2025


Elokuu on jo ehtoopuolella ja pakko on hyväksyä tosi asia, että syksy on hyvin lähellä. Muuten ei haittaisi, mutta se tarkoittaa viilenevien päivien ja varsinkin kylmien öiden sekä kosteuden lisääntymisen myötä siirtymistä mökiltä kotiin. Kotona odottaa valtava sekasotku, joka odottaa ullakkoremontin valmistumista (toiveissa on tämän kuun loppu), jotta voin kantaa pitkin poikin kotia olevat kamat ullakkokomeroon säilöön. Tehtävälistalla on myös piilottaa esikasvatuskamat kellariin ja kaappeihin – vasta sen jälkeen pystyy siivota ja muuttaa takaisin mukavuuksien äärelle.

Syreenileimu | Phlox paniculata "Syreenifloxi"
Sitä odotellessa saan vielä nauttia puutarhassa asumisesta ja loppukesän kukkaloistosta. Viileämmät säät ovat saaneet siirtolapuutarhurinkin aktivoitumaan puutarhahommien kanssa. Syyslannoituksen hoidin tänään, samaan syssyyn napsin oksia sieltä ja täältä. 

Syysleimu | Phlox paniculata





Pensasmaisesta katsurasta lähti yksi kolmesta päähaarasta. Toivon sen pysyvän pensasmaisena ja yritän hillitä korkeutta. Pensaat saavat olla maksimissaan 2,5 metriä korkeita ja puut 4,5 metriä. Peruukkipensaasta verotin useita oksia, se on kasvanut aivan valtavaksi pehkoksi ja pakko myöntää – olen istuttanut sen aivan väärään paikkaan. Harkitsen sen ylöskaivuuta. Trimmasin myös kirsikkapuuta reilulla kädellä. Poistin kaikki hassusti kasvavat oksat ja lisäksi sahasin kolme isompaa oksaa ja muutenkin kevensin sen olemusta. Puu varjostaa ikävästi lavatarhaa. Tyhmästi istutettu puu tai tyhmästi sijoitettu lavatarha. 

Punahattu | Echinacea

Punaväriminttu | Monarda didyma melua 'Appleblossom'

Syyshortensia | Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'



Lampeen on saapunut sammakko! Ilahduttaa, että puutarhani tarjoaa paikkoja nyt myös sammakolle.

Elokuun iso ponnistus on ollut rytönurkkauksen siistintä. Revin ja kaivoin alueelta ensin pikkutalvion ja kielot pois, sitten kaivoin vielä juuria lapiolla. Pikkutalvion seasta löytyi sinne joskus istuttamani japaninhiirenporras, varjosiippa ja mahdollisesti Mukdenia rossii ‘Karasuba’.

Muutama viikko myöhemmin, kun vadelma-aika oli ohi, katkoin vierestä pari metriä vattuja alas. Ylöskaivetun pään vadelmat tuottavat huomattavasti vähemmän marjoja ja niitä tulee kuitenkin ihan riittävästi. Lapion myös vadelman juurakoita ylös. Viikonloppuna levitin ämpäreissä odottaneet kompostimullat aluelle ja vadelmien tilalle saamaani havu-rodomultaa. Vadelmien tilalle siirrän pensasmustikat. Nyt mustikat jäävät muiden jalkoihin, josko uusi paikka olisi enemmän niiden mieleen ja satoakin alkaisi saada.

Suunnittelen pikkutalvion tilalle, syreenin alle ,jouluruusuja ja pieniä saniaisia, ehkä myös jotain muita varjon kasveja. Niiden istutus menee ensi vuoteen. Haluen vähän tarkkailla kuinka paljon alueelta vielä kieloja, talvioita ja vadelmia nousee.

Daalia | Dahlia
Ensimmäinen omasta siemenestä kasvatettu daalia on kukassa! Kukka on kauniin tummanpunainen, lempiväriäni. Muutoin se ei ole mitenkään erityisen päräyttävä (yllä), mutta ehdottomasti talvetettava. Saa nähdä ehtiikö joku muu taimi vielä kukkaan. Toivotaan pitkää ja lämmintä syksyä!

Alesta ostamani rungollinen verenpisara kukkii toista kierrosta. Tykkään erityisesti sen normaalia pienemmistä kukista. Ehdottomasti talvetettava! 

Pelargonium frutetorum | Pelargonium x kewense
Pelargoneja on ennätysmäärä kukassa, ihan poikkeuksellista. Pelargonium frutetorum on kiitollinen kasvatettava, se on luonnonlaji, mutta ehkä helpoimmasta päästä. Se on tuo kuvan lohenvärinen, minulla on niitä kolme taimea ja jokainen on kukassa. Tummempi punainen on Pelargonium x kewense, joka kukkii ehkä ensimmäistä kertaa.

Pelargoni | Pelargonium 'Carolina'

Viime vuoden vuoden pelargoni 'Carolina' kukkii myös runsaasti ja on kukkinut pitkään. 







{2024} {2023} {2022} {2021} {2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA HEINÄKUUSSA 2025.

23 heinäkuuta 2025


Heinäkuu ja helteet saapuivat. Se vähäinenkin tekeminen puutarhassa tyssäsi kokonaan. Ainoastaan kastelen ja kerään vadelmia. Kastelua helpottaa viime vuonna Plantagenin loppuunmyynnistä ostettu sadetin (kun halvalla sai). Tykkään ennemmän täsmäkastella, mutta nyt olen niin väsynyt että kaikki apu kelpaa. 


Puutarha on valtavan rehevä, paitsi etanoiden ja kotiloiden popsimat leikkokukkataimet. Osa lavoista ammottaa tyhjyyttään, kiitos nilviäisten. Kitkeminen ei kiinnosta, kun työpäivän kitkee kahdeksan tuntia jonkun toisen puutarhassa, niin ei oikein jaksa enää tehdä toista vuoroa omassa.

Rehevyyttä on myös siihen malliin, että kasveja pitäisi siirrellä parempiin paikkoihin ja osaa taas kaivaa ylös, kun ovat vallanneet liikaa alaa. Lapioonkaan tarttuminen ei juuri nyt kiinnosta enkä myöskään halua istuttaa siirrettäviä – ettei tule lisää kasteltavia.

Myskimalva (?) on itse tullut palstalle, sievästi hakuropajun kylkeen. En häntä olisi siihen laittanut, mutta olkoot nyt ainakin kukinnan ajan.

Ruusu | Rosa 'Wild Queen'

Olen ihastellut viime kesäistä heräteostostani mahdottoman paljon siihen nähden etten oikein piittaa ruusuista. Köynnösruusu 'Wild Queen' on niin sievä ja se on kukkinut runsaasti. Kuvassa kukinta on jo parhaat päivänsä nähnyt. Nuput aukevat ihanan vaaleanpunaisiksi kukiksi, jotka valitettavan nopeasti vaalenevat valkoisiksi ja ränsistyvät, mutta on silti niin viehättävä. Ja villi kuningatar tuoksuukin!


Daalian siementaimet ovat elossa ja erittäin hassunmallisia. Laitoin niille tiipii-tuet ja ne ovat niihin tukeutuneina kasvattaneet tuuhean latvan. Veikkaan, että varsi ei ilman tukea kestä latvan painoa. Yksikään ei vielä kuki. Kuvan oranssi on koulusta peräisin olevan daalian kukka. Teimme keväällä daalioiden juurakoiden jakamista ja juurakot, joissa ei näkynyt "silmiä" sai ottaa mukaan ja minähän toki otin! :) Kolmesta juurakon palasta yksi lähti kasvuun.


Sain pari vuotta sitten äidiltä ison pussillisen harjaneilikan siemeniä ja nyt ne vihdoin ovat kukassa. Kylvin niitä useampaan paikaan palstalla ja yhdestä on tullut tällainen kerrattu pallo. Ajattelin kokeilla periytyykö ominaisuus siemenissä ja olen merkinnyt varren, jotta osaan ottaa siitä siemeniä.
 




Sain koulusta myös vioittuneet chilin ja paprikan taimet. Niissä on kai joku ötökkä tai joku tauti, joten ne olivat laitettu saa ottaa -rullakkoon. Ja minähän toki otin! :) Istutin ne kasvilaatikkoon erilleen tomaateista, näyttävät viihtyneen ihan kohtuullisesti. Molemmat kukkivat ja näkyy jo merkkejä sadosta.

Tämän kesän suurin flower crush – nurmikohokki! <3  A I V A N  I H A N A !



Mukavaa heinäkuun loppua!





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 








Proudly designed by Mlekoshi playground