Kukkamuotokuvien jälkeen vähän laajempia kuvakulmia Oravankesäpesältä. Kuvassa pilkottava betonimötikkä toimi aiemmin mökin kivijalkana. Mökin noston yhteydessä se ja sen samanlainen kaveri jäivät toimettomaksi ja otin ne heti ruukkupuutarhakäyttöön. Niillä saa kivasti tehtyä korkeuseroja, ilmekin on mukavan rouhea. Autonrengasruukku on hankinta tältä keväältä. Minulla oli ainakin pari vuotta pakkomielle niistä ja kun vihdoin löysin niitä, laitoin kaksi tilaukseen. Molemmissa kasvaa nyt tuoksuherneitä. Toinen ruukku on toisella puolella mökkiä.
Olen vähän rymsteerannut puutarhan tilpehöörejä. Jämähdän helposti hyväksi havaittuun tuttuun järjestykseen, mutta nyt repäisin ja kokeilen vähän uusia settejä. Vanhat työkalut on kaikki haalittu siirtolapuutarhan roskalavalta, paitsi uusin - pieni {lumi}lapio. Se on lähistön asuintalon roskalavalta pelastettu.
Sekä Murunen että keijunkukka sopivat täydellisesti ruosteiseen fiilikseen.
Työkalujen ja vanhojen ikkunan pokien viereen kannoin mökin toiselta puolelta puuhyllykön. Aiemmin se oli lappeellaan, mutta nyt nostin sen pystyyn. Toin myös molemmat kellertävät pikkukärryt tälle mökin seinustalle, toinen on kasvihuonekaapin toisella puolella. Kärryt ovat puretusta Postista ja ovat löydöstä asti majailleet mökin julkisivun puolella.
Perunalaatikoissa on tällä hetkellä ainoastaan maitotonkkakokoelmani. Pelargonit ovat vielä kotona, ehkä uskallan ne kohta puoliin tuoda ulkoilemaan. Tomaatti, kasvihuonekurkku ja chili ovat jo kasvihuonekaapissa, vaikka eivät kuvassa olekaan. Ne vaativat siirron isompiin ämpäreihin.
Ruostetta löytyy pallon muodossa myös mökin toiselta puolelta 'Syysjuovikas'-omenapuun juurelta.
Ruosteenvärinen karvapallo se sieltä loikkaa pallon vierustalle.
Istuinpaikkoja pienessä puutarhassa riittää yllättävän paljon. Pitää olla paikkoja auringossa ja varjossa, joista voi tarpeen mukaan valita sopivan.
Potagerissa tila on miltei jo loppunut kesken. Tukien takan kasvaa hernettä, viime vuonna niiden kasvatus epäonnistui. Saas nähdä miten tänä vuonna käy.
Tuohon köynnöstukiriviin tuli yksi puolikas lisää. Se siirrettiin toisaalta palstalta ja maalasin vähän kulahtaneen tuen kertaalleen. Palstalle tuli lähetys kuormalavan kanssa ja sahasin siitä väliaikaisen paikan ruukuille. Haluan laittaa ruukut jonkun päälle, suoraan nurmikolle laitettuna ne näyttävät vahingossa paikoilleen jääneiltä. Ruukuista lavojen päällä tulee mielestäni viimeistellympi ilme. Käsittelemätön lava huutaa maalia kylkeensä. Mustaa puuöljyä ei enää ole ja se vaikuttaa googlauksen jälkeen olevan vaikeasti hankittavaa lähistöltä. Valkoista maalia olisi, mutta kun muut pikkulavat ovat mustia...
Murunen on löytänyt uuden tarkkailupaikan.
Pyöräparkki on täynnä roskalavalla meneviä kamoja. Pian pääsen niistä eroon, mutta onneksi siellä on kuitenkin pienen kissan mentävä käytävä.
Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Autonrengasruukku on kaunis, mistä löysit ja tilasit?
VastaaPoistaKiitos, ostin ruukut Kärkkäiseltä.
PoistaVoi että, ruosteisiin työkaluihin sointuva kissa!!! Työkalut ovat kauniita, mutta ruosteenvärinen kissa vie ehdottomasti voiton.
VastaaPoistaOikeassa olet! :) Ruoste on kaunista, mutta kyllä kissa on vielä kauniimpi.
PoistaKissasi on huippu persoonallinen ja ilmeikäs! Mökin nosto oli varmasti järkevä juttu (aikaisemmassa postauksessa).
VastaaPoistaKiitos! <3 Hän on! Nosto oli aika pakollinen toimi tai muuten saisi muutaman vuoden päästä rakennuttaa uuden mökin. Mieluummin vaalin vanhaa.
PoistaAi että ihania ruosteisia esineitä, ja Murunen tosiaan mätsää hyvin niiden kylkeen:)
VastaaPoistaEikö! Vanhoissa työkaluissa on sitä jotakin. :)
Poista