KUUSI KUVAA KESÄSTÄ - VALOKUVAUS.

Sain Mielen Lumoa -blogin Intianmintulta Tuplasti terapiaa -blogin Pirjon alulle laittaman kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Tällä kertaa lisätwistinä oli teema: valokuvaus. Pirjo haastoi jakamaan kuusi kuvaa kesästä ja kertomaan mikä kuvassa viehättää. Itse tosin ehdin päässäni miettiä kuusi omaa teemaa, jotka puutarhakuvissani toistuvat. Pieni hairahdus sivupolulle toivottavasti ei haittaa. :)

On ottanut hieman aikaa tarttua haasteeseen, taisin saada puutarhasta yliannostuksen ja olevan vasta viime päivinä toipunut siinä määrin, että nyt taas piisaisi intoa puutarha-asioihin. Kesän kuvien selaaminen aiheutti välittömän mökki-ikävän.

Kauneus
Haluan jokaisen blogissa julkaisemani kuvan olevan kaunis. Marraskuussa se on välillä vähän haastavaa, mutta mietin silloinkin kuvan sommittelua, rajausta ja aihetta. Kuvaan hurjasti enemmän ruutuja kuin blogiin ikinä päätyy, haluan varmistaa, että varmasti löytyy edes yksi kelpo otos.

Yllä oleva kuva on puutarhani tämän vuoden kauneimpana hetkenä otettu. Kun luumupuu ja tulppaanit olivat kukassa. Näky oli pakahduttavan kaunis. Haluan muistaa juuri ne hetket, kun seison portilla ja ihastelin tulppaaneja.

Toistuvuus ja vuodenajat
Tämän näkymän on blogini seuraajat nähneet usein. Vähintään 12 kertaa vuodessa ja nyt jo seitsemän vuoden ajan. Rakastan seurata sitä muutosta, joka seuraa vuodenaikojen vaihtelusta. Niin paljon, että toteutan Oravankesäpesälle omistetulla Instagram-tililläni samaa ideaa viikottain. Rakastan myös tuota näkymää, mökki ja puutarha, pieni paratiisini.

Dokumentaarisuus
Haluan tallentaa puutarhani muutokset, pienet ja suuret hetket. Pidän blogiani puutarhapäiväkirjana, vaikka välillä postaukset laahaavat perässä, mutta silti haluan noudattaa aina kronologisuutta. Dokumentaarisuudenkin haluan toteuttaa kauniisti, se vaatii ehkä vähän enemmän mietintää ja kuvakulman etsintää.

Yllä olevassa kuvassa on roskalavalta löydetyt syömäpuikot merkitsemässä uuden kukkapenkin reunaa. Tikut tököttivät maassa muutaman viikon ja kuinka olisikaan särkenyt silmään jos ne olisivat olleet rumat. Saati sitten tässä kuvassa, joka jää blogiin muistoksi. 

Yksityiskohdat
Rakastan poimia kameralla yksityiskohtia. Lemppareita ovat kukkapotretit, tässä kuvassa ensi kerran viime kesänä siemenestä kylvetty kiiltomalva, joka hurmasi syvän samettisella värillä. Tykkään myös leikkiä syväterävyydellä ja tuoda kuvaan syvyyttä. Yllä olevassa kuvassa sitä on luomassa etualalla olevat pehmeäksi sutuksi jäävät kukat ja lehdet.

Mökki
Puutarhaani kuulu olennaisesti siirtolapuutarhamökkini. Pienellä palstalla se tulee kuvaan melkein väkisin. Onneksi mökin väri on mieleinen ja mukavan neutraali tausta puutarhan väri-ilottelulle. Tykkään kuvata mökkiä, varsinkin sisällä on yksi lempinäkymäni.

Murunen
Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä. Rakkain kuvauskohteeni, Murunen. Kesäisin kissani viettää lähes yhtä paljon aikaa puutarhassa kuin minäkin, onkin luentevaa kuvata puutarhassa seurana hengailevaa kattia. Varsinkin, kun Murunen on aikamoinen linssilude ja kovin kuvauksellinen. Perheen mainosmalli.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KATAJAKRANSSI.

Olin siirtolapuutarhan haketusalueella etsimässä oksia askartelujani varten, kun satuin huomaamaan jonkun tuoneen juuri ison katajan haketettavaksi. Siitä se idea sitten lähti. Kävin napsimassa kassillisen katajanoksia mukaan ja kotona värkkäsin vadelmapensaan oksista väänneettyyn kranssipohjaan kranssin. Oksat riittivät juuri perinteiseen, pyöreään kranssiin. Yksi kaunis, katajanmarjainen oksa riitti vielä maljakkoonkin.

Vielä myöhemmin illalla kävin viemässä koristeen mökin julkisivua koristamaan. Havut pysyvät parempina viileässä, eikä kranssin varisevat neulaset haittaa puutarhassa. Koko komeuden koristeeksi lisäsin Lissabonista muistoksi ostetun keraamisen oravakoristeen.

Lisää tekemiäni kransseja löytyy Oravanpesä-blogin puolelta, käy kurkkaamassa.

Huom. jokamiehenoikeuksiin ei kuulu oksien leikkaus ilman maanomistajan lupaa.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA MARRASKUUSSA 2018.

Värittömin vuodenaika on taas täällä. Sopii minulle, sopii lisätä värejä kotiin, kun puutarhassa ne ovat puuhkiytyneet pois. Nurmikko hohtaa vihreänä ja siellä täällä on pieniä kirkkaita väripilkahduksia. Muutama pieni, mutta sinnikäs kehäkukka kukkii vielä.

Alastomaksi riisuutunut luumupuu paljastaa tuulikellon oksiston seasta. Olen poistanut narun päästä lapun, jotta tuulikello ei kilkata ja häiritse naapureita. Kun ei ikinä tiedä mikä ärsyttää...

Käärmeenparta + japaninsara | Ophiopogon planiscapus + Carex morrowii

Olen luovuttanu puutarhan hoidon suhteen. Olen ollut enemmän tai vähemmän kipeä kuukauden päivät. En taida enää muistaa millaista on, kun ei yskitä. Flunssaisena ei ole huvittanut viettää yhtään aikaa puutarhassa, kun välillä ei pääse lämmittelemään. Onneksi mitään ei ole pahasti kesken. Perennojen varret saavat jäädä talventörröttäjiksi.

Maksaruoho | Sedum

Maksaruoho on paleltuneena räväkän värinen. Kukat mustanpurppuraiset ja lehdistö hohtaa limenvihreänä.

Syyshortensia | Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise'

Kävin viikonloppuna kahteen kertaan palstalla. Molemmilla kerroilla keräsin materiaalia askarteluihin, kuihtuneita kukintoja ja valamonruusin kiulukoita. Vääntelin vadelmanoksista kranssipohjia, hain haketusalueelta pätkiä omenapuun oksista. Hoksasin jonkun naapurin tuoneen haketukseen ison katajan ja siitä se ajatus sitten lähti. Siitä myöhemmin.

{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012} {2011}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2018.

Lokakuu on hellinyt normaalia lämpimillä keleillä. Yksi pakkasyö on ollut tähän mennessä. Olen istuttanut maltillisen määrän kukkasipuleita maahan. Saattaa olla, että keväällä pihistely harmittaa, mutta tuleepa testattua kuinka taantuvia Kesäpesälle istutetut tulppaanit ovat.

Istutin keväällä tehtyyn laajennukseen samoja tulppaaneja kuin mökkipolulla on, lisänä on paria uutta. Japanilaisnurkkaukseen istutin lisää villitulppaaneja ja muita matalia. Mökkipolun toiselle puolelle istutin narsisseja, perunanarsissit tuntuvat taantuvan yhden kevään jälkeen, nyt istutin muita.

Palstan toiseen reunaan lisäsin laukkoja entisten lisäksi. Tulevaan kuupuutarhaan istutin omaksikin yllätykseksi keltaisia ja oranssihtavia tulppaaneja, ne ovat tuliaisia Amsterdamin Tulppaanimuseosta. Vähän lipsahti heti kuupuutarhan ideasta, mutta ei anneta sen häiritä.

Olen muuten viettänyt palstalla vähän aikaa, olen vain käynyt haravoimassa lehdet perennapenkkeihin. Nurmikko kaipaisi leikkuuta, mutta olen ottanut sähkön pois päältä ja tie sähkökaapille on tukittu huolella, joten ensi vuonna sitten. Palstalla on siis sähkökäyttöinen ruohonleikkuri.

Kiiltomalva + kehäkukka | Malva sylvestris + Calendula officinalis

Toista kertaa kukkivat kiiltomalvat ovat tällä kertaa puolta matalampia, nyt ne ovat samalla tasolla kehäkukkien kanssa ja ovat muodostaneet ärhäkän väriparin. Ihanaa väriä syksyyn.

Jätän perennat talventörröttäjiksi ja muutenkin puutarhatyöt ovat enää vähäisiä. Käynnit palstalla alkavat harventua nopeisiin viikonloppupiipahduksiin.

{2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

MILLAINEN PUUTARHURI OLEN -HAASTE.

Saaripalsta-blogista lähetettiin haaste, jonka on pistänyt alulle Kukka & Kaali. Haasteessa kerrotaan millainen puutarhuri olet, joko omin sanoin tai vaihtoehdoista valiten. Päädyin kirjaamaan omin sanoin kuvaukset itsestäni puutarhurina ja siis tarkennuksena, siirtolapuutarhurina.

Puutarhasuunnittelu

Puutarhani on 91-vuotta vanha. Sen historiasta, taustasta ja aiemmista omistajista en tiedä juuri mitään. Ostin palstan kuolinpesältä, joten en tavannut aiempaa omistajaakaan. Naapureilta olen kuullut, että edellistä edellisen omistajan aikana palstani on ollut palkittu mallipuutarha. Puutarhallani on ollut siis kaunis pohja, joku edellisistä omistajista on selvästi sen suunnitellut.

Haluaisin osata suunnitella kauniita alueita, mutta enemmän olen mennyt fiiliksen mukaan. Piirtelen paperille suuria linjoja ja sitten kasvit valikoituvat sen myötä mitä löytyy. Monesti käy niin, että olen löytänyt jonkun ihanuuden, joka pitää istuttaa jonnekin. Sitten lykkään sen jonnekin. Voin miettiä paikkaa pitkääkin, sillä vihaan turhaa työtä {kasvien siirtelyä}. 

Ostokset

Ostan kasveja maltillisesti, sillä palstani on pieni, vain 250 neliötä. Palstalle pääsee vain herkuista herkuimmat ja yleensä ostan ainoastaan yksittäisen kappaleen. Toisen rajoitteen sanelee kuljetuskapasiteetti, joko kaksi kättä julkisilla liikennevälineillä liikkuessa tai Jopon kuljetusmahdollisuudet. Jopon korissa on kulkeutunut mm. isohko japaninverivaahtera ja muutama perenna samalla. Jos on tahtoa, on myös keino. Jos kasvin nimessä on japani, japonica, nippon tai vastaava on suuri todennäköisyys, että se päätyy palstalleni.

Työkalujen säilytys

Olen järjestyksen ihminen, vaikka siltä ei kai vaikutakaan. Puutarhatyökaluille on paikat mökin varastossa ja palautan ne aina paikoilleen. Varasto on pieni ja sitä vaivaa krooninen kaaos, mutta työvälineet ovat aina löydettävissä omilta paikoilta.

Minä hyötytarhurina

Kehtaako tunnustaa, että olen luokattoman huono kasvisten syöjä? Iloa tuovat vadelmat, mansikat, omenat, rypäleet, päärynä ja kirsikat. Kaikki herkut! Perunoita, tomaattia, valkosipulia ja herneitä kasvatan vuosittain. Tilaakaan ei ihan hirveästi ole ja mieluummin kasvatan jotain kaunista.

Kitkeminen

Vihaan kitkemistä. Se on samanlaista pakkopullaa kuin on imurointi. Kotona imuroinnin voi jättää välistä, jos kestää villakoiria, mutta puutarhassa rikkojen sietäminen vain lisää ongelmaa, koska ne pirut lisääntyvät hyvinkin tehokkaasti. 

Siirtolapuutarhassa on säännöt, joita tulee noudattaa. Tietyt kasvit on määritelty rikoiksi ja niiden kasvu ja leviäminen tulee estää. Lisäksi säännöt määräävät, että palstan kaikki sivut on pidettävänä rikattomina. Aloittelevana puutarhurina kuvittelin naivisti selviäväni rikoista kerran kesällä tapahtuvalla kitkennällä. Vähänpä tiesin!

Puutarhapuuhat

Tunnustan, olen laiska. Haluan pitää palstan siistinä ja kohtuu rikattomana, mutta koska kyseessä on mökkipalsta, vietän puutarhassa paljon aikaa vain oleskellen, syöden tai juoden. Nautiskellen! Viihdyn sekä mökin edustalla olevalla penkillä tai pöydän ääressä. Välillä haahuilen ympäriinsä ihastelemassa kukkia ja miettimässä miten voisin pienentää nurmikkoaluetta ensisestään.

Puutarhan tyyli

Palstani iästä ja historiasta johtuen tyyli on aika perinteinen ja perinneperennoja suosiva perusta. Siihen olen lisännyt omia hullutuksiani, japanilaistyylisen nurkkauksen, pienen potagerin, kasvhuonekaapin ja ruukkupuutarhan.

Kasvivalikoima

Perinneperennoja on puutarhassani paljon, johtuen edellä mainituista syistä. Tunnen huonoa omatuntoa, kun suunnittelen poistavani jotain ei niin mieleistä, mutta vanhaa ja hyväksi todettua. Pidän ajatuksesta, että säilytän vanhoja kestäviä kantoja, mutta innostun kaikesta japanilaisesta ja välillä eteen tulee sellaisia herkkuja, joita ei voi vain olla kotiuttamatta. Miellellään punaisen eri sävyissä.

Minä ja sää

Lainatakseni suosikkiradiokanavaa, Radio Helsinkiä: "Sää on sellainen kuin ikkunasta näkyy." En seuraa säätä mitenkään. Kotona ei ole edes ulkolämpömittaria, arvioin lämpötilan kadulla kulkevien ihmisten vaatetuksesta. Sateenmahdollisuuteen varastaudun aina kun pyöräilen. Äitini pitää minut joten kuten selvillä suurista muutoksista, hallanvaarasta, sateista ja myrskyistä, vaikka kotiemme välillä onkin n. 170 kilometria. Sitä paitsi sää on pukeutumiskysymys.

Suhtautuminen vuodenaikoihin.

Rakastan syksyä, olenhan syksyn lapsi. Kesä on ihan kiva, kunhan ei ole hirveän kuuma. Talvi saisi puolestani olla lumeton ja pakkaseton. Keväästä olen oppinut puutarhani myötä sietämään. Ennen kevät oli lumen alta paljastuvien koiran kakkojen ja roskien sekä sietämätöntä katu- että siitepölyaikaa. Nykyisin se on jännitysnäytelmä - mitä kaikkea maasta taas kasvaakaan! 

Tässä kohtaa vuotta olen lopen kyllästynyt puutarhaan ja suurella tahdonvoimalla ja ensi kevät mielessä kaivan kukkasipuleita maahan, mutta odotan jo taukoa. Jotta voin heti vuodenvaihteessa alkaa odottamaan uutta kasvukautta malttamattomana.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest