TAKAPIHANÄKYMIÄ.

06 elokuuta 2020



Näkymä harvoin, tuskin koskaan, nähdystä suunnasta - takaportilta. Oikealle jää kuupuutarha ja sen takana on vadelmapusikko. Tätä aluetta tulee kuvattua vähän, se on keskeneräinen ja aikamoinen viidakko. Viime vuosina olen yrittänyt selättää sitä harventamalla syreeniä, villiviiniä ja kärhöä. Palstan alkuperäisiin kuuluva kärhö on ihan mahdoton, laitoin sille tuen, mutta se kasvaa silti kahdessa muussakin kohdassa. Syreenin alla on tiivis matto pikkutalviota ja kieloja, siinäpä projektia tuleville kesille, siis niiden vähentäminen.

Metallipenkillä en ole istuskellut, se on harvinaisen epämukava, vaikkakin sievä. Se on toiminut kesän varastona, samoin kuin oikealla piiloon jäävä lavadivaani. Sen päällä auringossa kellivät taimivauvat - en minä.


Aamiaispöytäryhmäksi ajatellussa istumapaikassa olen tänä kesänä kaksi kertaa syönyt aamupalaa. Kun on ollut tarpeeksi viileää. Tähän kohtaa paistaa aamuaurinko ja lämpiminä päivinä se on aivan liikaa heti aamusta. Useammin olen levähtänyt iltapäivästä, jolloin tässä on varjoisaa.


Hieman ryteikköä.


Olen jemmannut kaikki kevään ruukkusipulit ja muutosalueilta kaivetut sipulit varastoon. Alkoi pänniä tilanpuute ja perkasin sipulit roskista ja huomasin mökkihiiren nakerrelleen aarteitani. Tulipa acuminatat ja 'Peppermintstickit' olivat lähes kaikki syödyt. Prkl. Osan sipuleista kaivoin jo Risu no eniin ja kuupuutarhaan. Ne joiden paikkaa vielä harkitsen, pussitin vanhoihin sipulipusseihin {onneksi en heitä mitään pois} ja laitoin oveen roikkumaan.

Ja siis kyllä, meillä asuu varastossa Murusesta huolimatta hiiri. Se on saanut tänä vuonna erityisen paljon tuhoa aikaan. Melkein harmittaa etten hakenut siirtolapuutarhassa jaossa olleita rotanloukkuja. Vain melkein, ajatus eläimen raadosta ja sen jatkokäsittelystä puistattaa.


Takaportilla on kaunis, kaunis japaninvaahtera 'Jordan'. Humpsautin sen muoviruukussa punasaviruukkuun ja sitten en saanutkaan sitä helposti pois ottaakseni nimilapun pois. Olkoot. Ajattelin talvettaa tämän kellarissa ja olen tullut vähäisellä kokemuksella siihen tulokseen, että puut selviävät paremmin talven, kun ovat muovi- tai sinkkiruukussa kuin punasaviruukussa.


Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa keskittyy mieluummin pörriäisiin ja kinkun kerjäykseen kuin sotkemaan tassunsa metsästyksessä.


Eilen oli upea auringonlasku, kuvassahan se ei näytä miltään, mutta pidän kuvan tunnelmasta. Hämärtyvässä illassa syyshortensia ‘Vanille Fraisen’ vaaleiden kukkien, rusokärhö 'Fusijamana' obeliskin ja naapurin puskien yhdistelmässä on elokuisessa runsaudessa jotain taianomaista.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


KÖYNNÖSHORTENSIAN KUTISTUS.

02 elokuuta 2020



Olen tänä vuonna laittanut uusiksi myös toisen, onneksi paljon pienemmän alueen, kuin aiemmin esitelty Risu no en. Kohta on mökkipolun toisella sivustolla, lähellä mökkiä ja varsinkin lempi-istuinpaikkaani, jossa vietän paljon aikaa etenkin iltaisin.


Viime vuonna 7. heinäkuuta kyseisessä kohdassa näytti tältä. Ostaessani palstan yhdeksän vuotta sitten oli köynnöshortensia hädin tuskin polvenkorkuinen, nyt se huiteli kahdessa metrissä. Tarkemmin suunnittelematta tai miettimättä ostin sille silloin kaksi leveää ja yhden kapean köynnöstuen. Vuosien saatossa kasvi kiipesi tuen yläosaan ja ylikin. Yhtäkkiä palstallani oli valtavan pitkä vihreä seinä. Seinän jatkeena oli osittain lomittain menevä, puoli metriä taaenpana oleva köynnöstuki viiniköynnökselle ja toisella puolella metalliverkkotuki kärhöille. Kirjaimellisesti viherseinä oli näköeste naapuriin, mutta se oli myös aika massiivinen elementti. Kaipasin jotain keveämpää.


1. toukokuuta tänä vuonna näytti tältä. Kuvan ottamisen jälkeen oikealta puolelta lähti kapea köynnöstuki toisaalle ja jonkun verran irrotusoperaatiossa katkenneita oksia haketukseen. 


23. toukokuuta oli jäljellä tämä näkymä.

Tarha-alppikärhö | Clematis alpina 'Albina Plena'
Kärhötuessa on parhaimillaan kasvanut neljä kärhöä. Viime vuotena kasvoi tai ainakaa ei kukkinut kuin tarha-alppikärhö 'Albina Plena' ja 'Warszawska Nike'. Albina Plena oli vuosien saatossa aika pahasti risuuntunut, en ollut koskaan leikannut sitä. Nyt oli sen aika.


Tästä kuvasta näkyy hyvin miten metallinen verkko oli vuosien varrella lamonnut runsaan kärhön painosta. Roikkuva verkko ja risuuntunut kärhö ei varsinaisesti ollut ilo silmälle. Kärhön kukintakin tuntui taantuneen vuosien takaisista.


Kun tarha-alppikärhö oli kukkinut, oli sen parturoinnin aika. Hieman myöhemmin, kun köynnöshortensia oli lopettelemassa omaa kukintaansa aloitin sen purkamisen köynnöstuesta. Köynnöshortensian oksat eivät lainkaan kestäneet taivuttamista, vaan raksahtivat poikki. Hyvin paljon oksia meni haketettavaksi. Kärhöjen entinen tuki tolppineen lähtee metallinkeräykseen.



Köynnöhortensian tuen takaa paljastuu puolen metrin hukkatila. Siellä ei ole kasvanut muut kuin rikkaruohot, etupäässä vuohenputki, -kello ja karhunkierto. Se on ollut inhottava paikka kitkeä, köynnöksen ja aidan välissä. Joskus olen hetken miettinyt mitä sinne voisi istuttaa, mutta todennut turhaksi, kun alue ei ole näkynyt minnekään.


Kun hortensia oli kynitty matalaksi, siirsi isäni köynnöstuen kärhöille. Maalasin tuen kertaalleen ja nyt se näyttää lähes uudelta. Seuraava operaatio oli kaivaa köynnöshortensian juuria ylös. Niitä lähti kahdelle naapurille ja vielä minulle jäi kuuteen pieneen ruukkuun alut.


Kun köynnöshortensiaa oli jäänyt jäljelle sopivasti, laitoin sille isäni tekemän vähän isomman obeliskin tueksi. Sen jälkeen kaivoin maasta rikkaruohot ja lopulta päädyin kaivamaan myös käytävän varrella kasvavat kuunliljat pois. Kuunliljoja laitoin myös jakoon kanssa-puutarhureille.


Sitten vihdoin luvassa hauskempaa puuhaa eli uusien kasvien istuttamista. Löysin FLÖRistä Turun reissulla tummalehtisen, vaaleanpunakukkaisen japaninkirsikka 'Royal Burgundy':n. Tästä ostoksesta syytän täysin Saaripalstan Sailaa, joka tämän esitteli ja toi tietoisuuteeni. Tiedättehän blogimaailman voiman ja minua viettelevän sanan "japani", varsinkin yhdistettynä tummiin, purppuraisiin lehtiin. Ei siinä paljon muuta tarvita, unohtamatta tietenkään kerrottuja, vaaleanpunaisia kukkia. Että hanamia tässä malttamattomasti odotellessa.


Japaninkirsikan kaveriksi siirsin punaluppion alta ruosteenvärisen keijunkukan. Sitten iskikin ihmetys. Tähän asti olin suunnitellut kaiken, mutta en ollut osannut ottaa huomioon kuinka paljon uutta istutustilaa saisin tällä projektilla aikaiseksi. Enkä siksi ollut miettinyt lainkaan muita kasveja. Ihana ongelma.

On ehkä hyväkin odotella ensi vuoteen suurempien hankintojen kanssa. Jos se kunigataridea jostain tulisi.  Siihen asti voin rauhassa kaivaa vuohenputki-, vuohenkello- ja karhunkiertoesiintymiä vähäisemmiksi. Se on helpompaa tehdä ilman varottavia kasveja.


Kärhö | Clematis Boulevard® Nubia™ 
Kärhörivistöön Albina Plenan ja Warszawska Niken kanssa siirsin ruukusta kärhö Boulevard® Nubia™:n*. Se oli samassa ruukussa keijunkukan kanssa ja oli selväsi häviöllä taistelussa tilasta. Albina Plenan leikkauksesta selviämisestä en ole ihan varma, toivon kyllä kovasti. Siitä jäljelle jäi vain parin, kolmen sormen paksuinen varsi.



Köynnöshortensian toiselle puolelle jäi viiniköynnös. Sillä on kaksi pätkää tukea ja kun toinenkin tuen puolikas paljastui hortensiaseinämän takaa, mahtuisi viinille kaveriksi joku köynnös. Ehkä vaaleita marjoja tekevä viiniköynnös?


Ei varmaan yllätä, että olen tosi tyytyväinen. Raskas viherseinä on pois, tilalle tuli ilmavuutta, vaikka kaksi tukea vielä jäikin. Symmetria obeliskin ympärillä miellyttää minua. Polun varrelle tarvitaan jotain kauniita, mutta ei liian leviäväisiä reunakasveja. Inhoan, kun kuunliljat tässä kohtaa vuotta osuvat jalkoihin, etenkin märkinä. Luulen kuunliljarivistön harvenevan tulevina vuosina radikaalisti. Obeliskin taakse sopisi ehkä joku tummalehtinen, pienehköksi jäävä pensas. Muuten ehkä jotain matalaa kasvillisuutta.

Kyllä nyt kelpaa istuskella mökin edustalla ja ihailla avaria näkymiä ja suunnitella uusia istutuksia.


*Kasvi saatu aiemmin blogiyhteistyönä Huiskulalta.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SYYSLEIMUJEN AIKAAN.

29 heinäkuuta 2020


Syysleimu | Phlox paniculata
Syysleimut kukkivat nyt täydellä terällä. Tai no rehellisesti sanottuna, en kyllä tiedä ovatko nämä palstan alkuperäisiin kuuluvat syysleimuja vai jotain muita. Valkoinen aloitti ja muut punertavan sävyiset jatkavat. Mökkipolun toisella puolella oleva viileän liila leimu ei ole aloitellut urakkaansa.

Syysleimu | Phlox paniculata
 Tumman purppuraisen ja vaalean kaksivärisen syysleimun yhdistelmä on aivan vastustamaton.

Syysleimu | Phlox paniculata
Näiden takana vaaleana läikkänä näkyy vaalean punainen isotähtiputki. Ihania sävyjä.

Syysleimu | Phlox paniculata

Syysleimu | Phlox paniculata

Kärhö | Clematis Clematis Jackmanii-group 'Niobe'
Ihanan tummaa purppuraa löytyy myös Niobe-kärhöstä. Olen tyytyväinen, että tämä kolmas istutettu Niobe on vihdoin asettunut taloksi ja kukkii. Sen väri upottavan samettinen. Köynnöskaaren toiselle puolelle istutin keväällä Lidlistä ostetun vuorikärhö Clematis montana 'Rubensin'. Luulin alkukesästä menettäneeni sen, kun pieni taimi oli ruskistunut. Sen jälkeen olen muistanut kastella sitä ja se on lähtenyt ilokseni kasvuun.

Tarhaviinikärhö | Clematis Viticella-group 'Purpurea Plena Elegans'
Toisessa kaaressa kasvaa jo alkukesästä kukkinut Alppikärhö Clematis atragene 'Purple Dream' ja kuvassa oleva, nyt kukkiva Tarhaviinikärhö 'Purpurea Plena Elegans'. Tämäkin on tänä vuonna tuuheutunut mukavasti, parina viime vuotena se on ollut aika pieni rimpula. Toivottavasti tulevina kesinä kärhöt valtaavat kaaret ihan kunnolla.

Helminukkajäkkärä + punaluppio | Anaphalis margaritacea + Sanguisorba officinalis 'Tanna'


Viimeisenä valkoisen ja purppuran soma liitto. Helminukkajäkkärä on ostos viime vuoden syystorilta, täältä siirtolapuutarhasta. Samalla kertaa ostin myös nukkapähkämön, mutta sitä ei ole tänä vuonna näkynyt. Helminukkajäkkärän {mikä nimi} kaverina on punaluppio 'Tanna'. Luppion ovat ehdottomia lemppareita ja olen niitä vähän keräillyt puutarhaan.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


HELSINGIN SANOMAT 26.7.2020

26 heinäkuuta 2020







Tutun näköinen siirtolapuutarhapalsta ja sen omistaja keekoili tänään Helsingin Sanomien Koti-liitteessä. :)

Teksti: Susanna Karhapää
Kuvat: Juhani Niiranen / HS



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


HEINÄKUUN KUKKIJOITA.

25 heinäkuuta 2020


Kanadanlilja | Lilium canadense coccineum 
Olimme taas pidemmän pätkän mökkeilemässä, kun kelit viileni lähdimme Murusen kanssa kotiin. Kun ulkona viilenee, viilenee myös mökin sisällä. Kissalämpömittarista näkyy milloin on liian viileää - kun kissa nukkuu tiukalla kerällä eikä tunnu pääsevän edes tarpeeksi tiukaksi ja lämpimäksi paketiksi - silloin. Sopivilla keleillä Murunen nukkuu väljemmässä kiepissä. Mökillä on sähköpatteri, mutta minua vähän arveluttaa sen käyttäminen. Se on toiminut moitteettomasti, mutta jostain syytä olen alkanut pelätä sen syttymistä tuleen.

Kanadanlilja | Lilium canadense coccineum 
Mutta sitten asiaan eli kukkiin. Ensimmäisenä upean värinen kanadanlilja. Olin vähän hukassa tämän nimen kanssa, mutta sain apua Saaripalstan Sailalta Instagramissa. Olen ostanut useamman liljan Vakka-Taimesta ja aluksi veikkailin tätä sellaiseksi, jonka Vesa myi melkein samannäköisenä kuin joku tilaamani, jota ei sitten löytynytkään. Kävin kaikki taimilaput läpi ja sieltä löytyi salaperäinen tieto, joka täsmäsi Sailan veikkaukseen.

Heti muistin, että yhtenä vuona ihastelimme monen bloggaajan kanssa kukkivaa kanadanliljaa ja sinä vuonna sellainen lähti monen matkaan. Tänä vuonna se kukki ensimmäisen kerran. Lilja on ulkopuolelta kauniin punainen, onneksi kurkkasin sisälle, sillä siellä oli pilkullinen yllätys.

Harjaneilikka | Dianthus barbatus
 Työkaverilta saadut harjaneilikat ovat ilahduttavan värikkäitä hienoissa sävyissä.

Isotähtiputki | Astrantia major 
Vaaleanpunaisen tähtiputken olen ostanut siirtolapuutarhan taimimyynnistä. Jaoin sitä viime vuonna runsaasti, siitä lähti neljään eri puutarhaan muhkeat jakopalat, tällä hetkellä millään uskoisi, että kasvista on koskaan paloja otettukkaan. Jaettavaa riittäisi lisääkin. Olen surutta leikannut sitä kimppuisin, tähtiputket ovat kiitollisia myös maljakossa. Ehkä kuivaan osan kukista, jotta se ei siementäisi niin kovasti.

Loistokärhö | Clematis 'Omoshiro'


Kärhö 'Omoshiro' on jatkanut kukintaa pitkään. Tänä vuonna se on ensi kertaa sen kokoinen, että voisi kiipeillä viereiseen omenapuuhun, kuten olen sen istuttaessani ajatellut. Sittemmin olen alkanut vierastaa ajatusta puissa kiipeilevistä köynnöksistä, niistä tulee sekasotku. Ehkä pitää hommata 'Omoshirolle' kunnollinen köynnöstuki.

Sormustinkukka + hopeatäpläpeippi | Digitalis purpurea + Lamium maculatum
Sain keväällä naapurilta sormustinkukan lehtiruusukkeita. Ensimmäinen kukkaan tullut oli valkoinen, joka kaatui hopeatäpläpeippipatjalle. Sittemmin kaikki kukat ovat olleet viileän vaaleanpunaisia. Taustalla näkyy myös jalokallioisen kukka. Siirsin sen nykyisen Risu no enin alueelta. Vaan en tajunnut, että viereiset kuunlilja kasvavat valtaviksi pehkoiksi ja ne jäivät alle - samoin kuin sormustinkukatkin. Lisää harvennettavaa.

Ruiskaunokki | Centaurea cyanus
Instagramin Tarinoissa jo näytin miten tämä ruiskaunokki kasvaa. Se kasvaa kahden päällekäisen lavankauluksen välistä, ulkokautta. Vieressä olevan herneet on istutettu laatikkoon ja ruiskaunokki sitkeästi kasvaa laatikon ulkopuolella ja kasvaakin komeasti. Siinä on kukkia runsaasti. Ihan sattumaa, etten napannut väärässä paikassa kasvavaa alkua pois, mutta halusin nähdä mitä sieltä tulee. Valtava kasvun tahto! Ruiskaunokki on itse kylvänyt itsensä, tänä vuonna en ole yhtäkään siementä maahan tai lavaan laittanut.

Kiehkurasalvia | Salvia verticillata 'Purple Rain'

Alppi-piikkiputki | Eryngium alpinum

Kyproksenmeirami + myskimalva | Origanum laevigatum 'Herrenhausen' +  Malva moschata
En millään muista istuttaneeni myskimalvaa, mutta siirtolapuutarhassa nämä nyt leviävät helposti. Voi myös olla, että viime vuotinen maan kaivuu tässä kohtaa on aiheuttanut vanhojen siementen itämisen. Myskimalva ottaa tukea kyproksenmeiramilta, jonka ostin viime vuonna Zetasilta. Se oli valittu Ruotsissa vuoden 2019 perennaksi.

Reunuspäivänkakkara l. reunuspietaryrtti| Tanacetum parthenium
Sitten nämä kaksi! Tätä ylempää on ollut aiemminkin palstallani ja muistan napanneeni Betweenin bloggauksesta sille aikoinaan nimen - reunuspäivänkakkara. Kasvi hävisi muutamaksi vuodeksi, kunnes viime vuonna palasi kuupuutarhan tietämille. Tänä vuonna se kasvaa runsaammin ja on tehnyt joitakin siementaimia.

Reunuspäivänkakkara l. reunuspietaryrtti| Tanacetum parthenium
Keväällä sain naapureiltani alun. jonka nimeä he eivät muistaneet. Jotain reuna tai reunuksesta he mainitsivat nimeä tapaillessa. Istutin tämän ruusumaan reunalle, kun arvelin kasvin saattavan olla matala. Niin olikin, sillä on korkeutta ehkä 30 senttiä. Kyselin tälle tunnistusapua Instagramissa ja sain muutamankin ehdotuksen reunuspäivänkakkarasta. Ilmeisesti molemmat ovat reunuspietaryrttejä kuten nimi tätä nykyään googlen mukaan on. Ylemmän kuvan kasvi on vähintään tuplasti tätä alemman kuvan korkeampi, lehdet ovat kyllä samankaltaiset. Ihania ovat molemmat.

Lumikärhö | Clematis 'Paul Farges' (Summer Snow)

Tulikukka | Verbascum
Viimeisenä itsenäisesti palstalleni saapunut tulikukka. Tulikukka on kotiutunut vähän hankalan näköisesti magnolian kainaloon. Tänä vuonna olen kasvatellut montaa erikoisen näköistä alkua, osa on paljastanut rikkakasveiksi, mutta kuten tämä, tumma ruiskukka tai myskimalva ovat tuottaneet kivan yllätyksen. Samanlaisen alun näin yhden tutun puutarhassa täällä siirtolapuutarhassa, kyselin kasvin nimeä ja jäin odottelemaan tulisiko samanlainen kukka minunkin alusta ja kyllä vain.

Tulikukkakuva on muuten 10 000. kuva tässä blogissa. Numeroin kaikki blogiin tulevat kuvat ja yhdeksässä vuodessa niitä on kertynyt kymppitonni täyteen. Olen tehnyt ensimmäisen bloggauksen kaksi viikkoa palstan oston jälkeen - 30. heinäkuuta,




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground