MÖKKI JA PALSTA TAMMIKUUSSA 2019.

Vuoden ensimmäiset kuvat palstalta, lunta on tullut ja puutarha on verhoutunut lumivaippaan. Lauantaina tein ensimmäiset lumityöt tälle talvelle, ei olisi ollut välttämätöntä, mutta haluan pitää palstan "asutun" näköisenä. Puutarhassa kaikki hyvin, ei näkynyt aidan sisällä kutsumattomien vieraiden jälkiä.

On ensimmäisten esikasvatusten aika, mutta tänäkään vuonna en aio esikasvattaa mitään. On vain pussillinen kylmäkäsittelyä vaativia perennan siemeniä, niistä kylvän osan nyt ja osan syksyllä. Tai siis on siemenpussukoita, mutta aioin kylvää ne kaikki aikanaan suoraan maahan. Tilaa ei esikasvatuksille ole ja pitkähkö reissusuunnitelma haastaa pienten taimien kastelua, joten turhaa rahan, ajan ja siementen hukkaa. Ostan sitten valmiit taimet tomaatista ja chilistä. Ehkä tänä vuonna kokeilen myös kurkkua.

{2018}{2017}{2016}{2015}{2014}{2013}{2012}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KAISANIEMEN KASVITIETEELLINEN PUUTARHA.

Biophytum sensitivum

Tein joka talveen lähes pakollisena kuuluvan Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha -visiitin loppiaisena. Ihanaa päästä lumen valtaamasta Helsingistä hetkeksi kaukomaille, vaikka pysyykin kaupungin sisällä. Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneeseen siirtyminen pienestä pakkasesta on aina iso hyppäys, kun ensimmäisenä avaa Palmuhuoneen oven. Kuuma ja kostea ilmasto lyö kasvoille märän rätin lailla.

 

Aina kun näen nämä valtavat käpypalmut, muistan että tarvitsen ehdottomasti yhden kotiin. Taas iski pakollinen himo. Kävin puutarhavisiitin jälkeen Kampin pikku-Plantagenissa. Voitteko kuvitella, kävelin sieltä ilman yhtään kasvia pois! Itse en millään voi, varsinkin kun siellä kerrankin olisi ollut myynnissä käpypalmuja. Pitelin kahta minikasvia kädessä kassajonossa, mutta sitten tulin järkiini {tai vaihtoehtoisesti tuli hetkellinen mielenhäiriö} ja vein kasvit takaisin hyllyyn.

Kamelia | Camellia japonica

Pitäisi käydä useammin. Olen viime vuodet käynyt juuri synkkänä vuodenaikana kasvihuoneilla, mutta pitäsisi ehdottomasti käydä muinakin aikoina. Näkisi kasveja enemmän kukassa! Taitaa olla aina vain kamelia kukassa tähän aikaan vuodesta, niin nytkin. Jotenkin käynnit unohtuvat, kun kevätaurinko paistaa ja tulee kiiruhdettua omaan puutarhaan.  

Pelargonium tabulare

Ennen kuin omistin siirtolapuutarhapalstaa ja asuin lähempänä Kaisaniemeä, kävin usein iltaisin kävelemässä ulkopuutarhassa, jonne pääsee ilmaiseksi. Varsinkin keväisin tarkkailin luonnon heräämistä juuri kasvitieteellisessä puutarhassa.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

ZETAS TRÄDGÅRD.

Palataanpas kuvilla viime kesän helteiseen elokuun ekaan päivään. Tein pienen kesälomamatkan, joka alkoi Turusta laivamatkalla ensin yhdeksi yöksi Maarianhaminaan ja sieltä sitten pariksi päiväksi Tukholmaan. Tukholman pääkohde oli selvillä - Zetas-puutarhamyymälä, josta olin kuullut paljon ja nähnyt paljon kuvia. Olihan sinne päästävä myös itse!

Reippaana reissaajana heitin repun selkään ja lähdin metroasemalle, josta matkasin Zetasia lähimmälle asemalle, Skärholmeniin. Sieltä olisi voinut jatkaa linja-autolla melkein perille asti, mutta vierastan busseilla matkustusta ja varsinkin kun matkaa käveltäväksi ei ollut kuin puolisentoista kilometriä. Helppo homma tai niin kuvittelin. Matkaa ei ollut paljon, mutta lämpöä helteen verran ja kävelyreitillä ei ollut lainkaan varjoa. Matkasta tuli tuskaisen kuuma, mutta perille pääsin ja löysin kohteen helposti.

Zetas oli juuri niin tyylikäs kuin puheissa ja blogeissa oli kerrottu. Onneksi se oli myös osittain puitten varjossa. Kiersin alueen nopeasti läpi nähdäkseni mitä kaikkea sieltä löytyisi ja sitten meni mehulle ja mehujäälle puutarhan keskellä sijaitsevaan kahvilaan. Lepuuttelin jalkoja ja viilensin oloani hyvän tovin ennen kuin lähdin tarkemmin tutkimaan aluetta.

Yllätyksenä tuli kuinka pieni alue on, vaikka siitä olikin blogeissa mainittu. Toinen yllätys oli, jota ei kuvista huomaa, puutarhan sijoittuminen jyrkähköön rinteeseen. Zetasilla oli yllättävän paljon väkeä töissä ja kaikki tervehtivät iloisesti. Suuri henkilökunta myös varmasti vaikuttaa siihen, että eipä juuri näkynyt rikkaruohoja missään. Kaikki olivat kauniisti esillä ja kasveista oli koottu yhdistelmäideoita pitkin puutarhamyymälää.

Ainut pieni särö viimeisteltyyn ja tyylikkääseen ilmeeseen oli kasveista kertovat taulut. Ne olivat kyllä hyvin informatiiviset, mutta niiden viimeistelyei ollut samalla tasolla kuin muu visuaalinen ilme {AD tässä hei}. Ei mitenkään iso juttu ja moni ei varmaan kiinnitä niihin mitään huomiota, mutta itselle särähti vähän silmään, kun kaikki muu oli niin mietittyä.

Kävin myös pienehköissä sisätiloissa paossa aurinkoa, esillä oli paljon maljakoita ja ruukkuja, puutarhatyökaluja ja kirjoja. Ostinkin punasaviset pallotassut ruukun alle ja hauskan jalallisen ruukunalusen.

Tokihan tein vähän kasviostoksiakin, mukaani Suomeen lähtivät:
kuunlilja Hosta  'Praying Hands'
kaukasiantähtiputki Astrantia maxima
kanadanruohokanukka Cornus canadensis
luppio Sanguisorba 'Little Angel'

Kaupan päällä sain kassalta pienen mansikantaimen. Niin sitä tehdään asiakas pienellä asialla {ja kustannuksella} onnelliseksi.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

VIISI PARASTA KESÄMUISTOA MENNEELTÄ KAUDELTA.

Sain jo marraskuussa Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riinalta Maatiaiskanasen elämää -blogin Hilleviltä lähteneen haasteen kerätä yhteen postaukseen viisi parasta muisto menneeltä kesältä. En nyt ihan menisi vannomaan, onko tässä kaikki parhaat, mutta ainakin mieleenpainuneet.

Ensimmäisenä tulppaanit. Istutin mökkipolun toiseen puolikkaaseen lisää jo edellisvuonna upeaksi havaitsemaani omaa sekoitusta tulppaaneista. Voi, se kannatti! Näky oli uskomattoman kaunis, varsinkin kun samaan aikaan kukki myös luumupuu, ihan tulppaanien yllä.

Kakkosena on kukkamaan ja samalla potagerin laajennus. Aloitin heti huhtikuussa toteuttamaan suunnitelmaani nurmikon vähentämisestä ja kukkien lisäämisestä. Kuvassa terhakka työnjohtajani ja apulaiseni taitaa keskittyä enmmän luumupuussa olevaan lintuun kuin kuvassa meneillään olevaan perennojen sijoitteluun.

Kolmosena on kanssabloggaajien tapaamiset, joista yhden muistona on korissa pensasangervo 'Double Play Big Bang. Kun ostin siirtolapuutarhan ja perustin sille oman blogin, en koskaan voinut kuvitella miten ihaniin ihmisiin tulisin tutustumaan blogien kautta ja osaan ihan livenäkin.

Kiitos teille kaikille, on ollut ilo tavata, puhua puutarhaa ja ilahdun jokaisesta jätetystä kommentista.

Nelosena on pitkä, kuuma ja kuiva kesä. Kesä oli makuuni vähän turhan kuuma, mutta sen varjolla sai vain lötkötellä varjossa tuon karvakasan kanssa. Tuossa penkillä on yksi suosikkipaikoistani, siitä näkee portille ja potagerille. Molemmat lempinäkymiäni. Ja tuo pörriäinen on lempimökkiseurani.

Vitosena on potager. Suureellinen nimitys pienen palstan pienelle hyötytarhaosiolle, mutta se on minun ikioma versioni. Voi, kuinka tuo näkymä tuottikaan iloa ja sainpa sieltä laatikoista myös satoa, sekä suuhun että maljakkoon. Oman puutarhan onnea.

Haasteen säännöt ovat perinteiset:

-Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta 

(siitä lähtien, kun esikasvatus-kausi alkoi päättyen tähän hetkeen).
- Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.
- Kerro, keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan 

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

12 KUVAA VUODELTA 2018.

Tammikuu

On taas vuoden viimeinen päivä ja aika koota tutusti kaikki vuoden kuukauden kuvien aloistuskuvat yhteen postaukseen - aivan kuin aiempinakin vuosina. Tykkään aina katsoa miten mökkipolku vaihtaa kuukausittain ilmettään, sen olettekin varmaan jo huomanneet.

Helmikuu

Maaliskuu

Pakko mainita tässä kohtaa, jotta jää Oravankesäpesän historiaankin; kesä oli poikkeuksellisen pitkä, kuiva ja suorastaan kuuma. Alkukeväästä ensimmäisinä lämpiminä päivinä suorastaan ahmin puutarhaa, koska ikinä ei voi tietää, koska sateet ja kylmyys alkavat. Ne sitten eivät alkaneet muutamaan kuukauteen, paitsi tietenkin juhannuksena oli sateista ja viileää. Vietin juhannuksen kuitenkin perinteisesti palstalla.

Huhtikuu

Puutarhakausi alkoi toden teolla messuista, ensin maaliskuussa ihanat Nordiska Trädgårdar Tukholmassa, sitten huhtikuussa Turun Piha & Puutarha -messut, niitä seurasi Kevätmessut Helsingissä ja viimeiseksi Pihapiiri-messut Lahdessa. Pää täynnä ideoita oli hyvä päästä omaan puutarhaan toteuttamaan niitä.

Toukokuu

Vuosi sitten istutetut ja osittain Amsterdamin reissulta tuodut tulppaanin sipulit tekivät toukokuusta uskomattoman jännän, mutta, voi, niin upean. Huokailin portilla hurmaavan näkymän edessä useana päivä, kukkiva luumupuu ja tulppaani olivat täydelliset.

Kesäkuu

Heinäkuu

Kesän suurin projekti oli potagerin ja kukkapenkin laajennus. Hullaannuin keväällä Poteger-kirjasta ja sen innoittamana aloitin pienen hyötykasvimaani laajennuksen. Onneksi ryhdyin puuhaan huhtikuussa, jolloin maa oli vielä muhevaa ja lapiohommat sujuivat hyvin. Myöhemmin kesällä maa olikin niin kuivaa, että kaivaminen olisi ollut suorastaan mahdotonta. Hieman tekisi mieli laajentaa lisää pikku-potageriani, niin paljon alue ilahdutti minua kesällä ihan vain olemassa olollaan. Saa nähdä mitä ensi vuonna sen suhteen tapahtuu.

Elokuu

Kuumuudesta johtuen mitään suurempia projekteja ei mökkipalstalla ollut, hieman tein betonihommia, kun vain varjossa makailulta ennätin. Huikean kesän jäljiltä sato oli hyvä. Vadelmia tuli suorastaan runsaasti, kolmesta omenapuusta onneksi vain yksi teki omppuja, niitäkin runsaasti. Viinirypäleitä tuli ennätyssato.

Syyskuu

Lokakuu

Lomailin elokuussa ja sen jälkeen tuli totaalinen kyllästyminen puutarhaan. Samoihin aikoihin alkoi myös säät huonota eikä palstalla tehnyt enää mieli viettää samalla tavalla kuin kesällä aikaa. Lokakuussa, syntymäpäivänäni, kävelin upeassa auringonpaisteessa mökille, siirtolapuutarhan ympärillä olevan metsän puut hehkuivat keltaoransseina. Tunsin itseni siinä hetkessä uskomattoman onnelliseksi ja onnekkaaksi. Lomalla ja samana iltana alkaneella reissulla Amsterdamiin saattoi myös olla vaikutusta.

Marraskuu

Joulukuu

Muuten niin köyhän puutarhasyksyn saavutuksiin kirjattakoon myös, että lähes samanaikaisesti kiitin luottamuksesta ja tulin valituksi sekä Suomen Pelargoniyhdistyksen että oman siirtolapuutarhayhdistykseni hallituksiin. Hauskaa päästä puutarhaharrastuksessa ihan uudelle tasolle!


Onnellista vuotta 2019, olkoon se entistä paaaaljon parempi!

{2017} {2016} {2015} {2014} {2013}

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest