VIHREÄSTI KOTONA -BOOKAZINE.

24 lokakuuta 2020



Minulla on ollut ilo olla mukana mahtavassa Kekkilän Vihreästi kotona -bookazinessä. Kauniin, täynnä viherkasviasiaa olevan julkaisun ovat tehneet Johanna Vireaho ja Hanna Martinen. Kirjasen taiton, joka sekin on ihana, on tehnyt Satu Kontinen.


Bookazinessä on esittelyssä kaksi viherkasviharrastajaa, Rami Kivistö ja minä. Ramin huikeaan kasvimäärään (ja kissoihin!) voi tutustua Instagramissa, sieltä hänet löytää nimellä @ramkvsto.


Lisäksi sivuilta löytyy mm. resepti kasviterraarion tekemiseen, opastusta oikean kasvin valintaan valotarpeen mukaan ja muutaa viherasiaa.


Vihreästi kotona -bookazineä ei valitettavasti tällä hetkellä saa mistään, sitä on jaettu erä Avotakka-lehden tilaajille lehden mukana. Kannattaa seurata Kekkilää somessa, sillä saattaa olla että kirjasesta otetaan uusintapainos myöhemmin.



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA LOKAKUUSSA 2020.

22 lokakuuta 2020



Lokakuu taitaa olla lempikuukauteni. Silloin yleensä luonto leiskuu upeissa väreissä, on sopivan viileää, juhlin synttäreitäni ja kirsikkana kakussa kelloja siirretään talviaikaan, jolloin aamu-uninen minä kiitän yhdestä lisätunnista ja hetkellisestä harhasta saada nukkua pidempään.

Täällä Helsingissä on tähän mennessä ollut yksi kuurainen aamu, jolloin jouduin raaputtamaan jäätä pyörän satulasta, kun lähdin kohti koulua. Osa kasveista on ihan terhakkaina ja osa on jo antautunut viileälle säälle. Palstalla näyttää autiolta, kun olen kantanut tavarat puutarhasta talvisäilöön mökkiin. Mökissä on sitäkin tiiviimpi tunnelma.

Tein syyshommat tänä vuonna jotenkin kauhean aikaisin ja nyt olen ollut ihmeissäni mitä tehdä puutarhassa. Ainoastaan valkosipulit ovat istuttamatta. Jonkun verran olen haravoinut lehtiä perennapenkkeihin, mutta suurin osa lehdistä on vielä puissa. Sitä puuhaa siis riittää vielä. Olen viimeiset pari vuotta jättänyt perennojen varsien katkomisen keväälle, paitsi tänä vuonna tein sitä tammikuussa.


Kuvasin vähän enemmän potageria. Olen ensi kesänä uusimassa isot laatikot ja olen pitkin kesää suunnitellut potagerista versiota 2.0. Sormet jo vähän syyhyää, mutta uusittavissa laatikoissa on yrttejä, jakotaimia ja siemenkylvöjä talvisäilössä raparperin, ilmasipulin ja ruohosipulin lisäksi, joten on tyydyttävä vain haaveiluun. 


Viime viikonloppuna nostin porkkanat maasta tai siis lavasta. Niiden kanssa kasvaneet palsternakat jätin multiin, jotta saan ensi kesänä nauttia kukinnasta. Niiden kanssa on nyt vasta kukkaan puhjenneet kehäkukat.

Näille mansikkasäkeille pitäisi miettiä uusi paikka, samoin kuin perunaämpäreille. Ehkä paikat hahmottuvat paremmin kun uudet laatikot ovat paikoillaan.

Valkokirjokanukka | Cornus alba 'Ivory Halo'

Käänsin polun varrella kasvavien kuunliljojen nahistuneet varret penkkeihin päin ja haravoin polun, miten hienolta - ja leveältä polku nyt nyt tuntuukaan.


{2019} {2018}{2017{2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 



PUUTARHURIN KIRJA.

06 lokakuuta 2020




Kaupallinen yhteistyö: Readme.fi

Ehkä vuoden kaunein kirja on tässä. Heidi Haapalahden kirjoittama ja ja Teija Tuiskun valokuvaama Puutarhurin kirja*. Puutarhurin kirjan kuvat ovat todella kauniita ja ideat inspiroivia. Ihanan taiton on tehnyt Satu Kontinen, jonka kynästä tai näppäimistöltä ovat lähtöisin myös upeat kirjakaksoset Taimi ja Sato sekä japanilaisen romaanikolmikko



Puutarhurin kirja on yhdistelmä tietokirjaa ja muistikirjaa. Se on jaettu vuodenkierron mukaan kahdeksaan lukuun puutarhakausien mukaan. Joka sesonkiin mahtuu erilaisia puuhia sekä koriste- että hyötytarhaan unohtamatta talviaikaakaan. Muistikirja-ajatus on mahtava, mutta ongelma on siinä, että en raaski piirrellä kirjaan omia harakanvarpaita pilaamaan sen viehättävää ulkoasua. Onneksi kirjassa on myös kauneuden lisäksi tuhtia asiaa.



Ahmin kirjan heti keväällä, kun sain sen käsiini. Paras tapa nauttia siitä taitaa olla, kun seuraa sen mukana vuodenkiertoa. Taidan kuitenkin fiilistellä ja unelmoida seuraavasta puutarhakaudesta opus käsissäni seuraavat pimeät kuukaudet. Uuden puutarhavuoden starttiinhan ei ole enää kuin pari kuukautta.

*Kirja saatu Readme.fi.



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 



KEKKILÄN JALALLINEN VILJELYLAATIKKO.

03 lokakuuta 2020



Kuvia kesäkuulta. Nämä kuvat jäivät julkaisematta, kun kuvittelin ottavani paremmat kuvat myöhemmin. Vaan ei auta, viljelylaatikko pysyy vinossa suoristettuun mökkiin nähden, sillä laatoitus viljelylaatikon alla on kallellaan. Kekkilän jalallinen viljelylaatikko saapui palstalle keväällä. Olin piirtänyt sille paikan pohjoisseinälle, mutta suunnitelmat muuttuivat ja laatikko päätyi paraatipaikalle, mökin julkisivuseinälle. Se onkin vilahdellut kuvissa, mutta ansaitsee ihan oman postauksen.



Suunnitelmissani istutin laatikkoon yrttejä ja se ei muuttunut. Keväällä kaivoin lavankauluksesta talvisäilössä olleen mintun ja mäkimeiramin laatikkoon. Ne saivat kaveriksi kirjavalehtisen salvian, viinisuolaheinän ja rukolan.


Täytin muovitetun laatikon ruukkusoralla, puutarha- ja yrttimullan sekoituksella. Minttu ja mäkimeirami kiittivät ja kasvoivat valtaviksi - muiden kustannuksella. Se ei varsinaisesti ollut yllätys, pikemminkin syy miksi kasvatan niitä kesäisin ruukuissa.


Yrtit ovat jo takaisin talvehtimassa lavankauluksessa ja mietinnässä on suunnitelmat ensi vuodelle. Jumitun helposti samoihin, hyviksi havaittuihin tapoihin, mutta nyt mietin, että pitäisikö repäistä ja istuttaa laatikkoon jotain koristekasveja ensi vuonna. Jotain köynnöstävää, jotain roikkuvaa ja jotain pystyä. Hmmm.


Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 



RISU NO EN JA HAVUPUUT.

29 syyskuuta 2020


En ole ollut havupuiden suuri ystävä (ne terävät neulaset). Niillä on paikkansa kotien pihassa, jolloin talvellakin on puutarhassa jotain vihreää katseltavaa. Lähinnä kesäkäytössä olevalla mökkipalstalla sillä ei niin ole väliä. Olen sitä paitsi antanut itseni ymmärtää, että siirtolapuutarhamme säännöt kieltävät havupuut, mutta niin ei olekaan. Kiellettyjä ovat suomalaiset metsäpuut; kuuset, männyt, katajat ja tuijat. Koristepuut ovat asia erikseen kuten on lehtipuiden kanssakin, koivu tai tammi eivät ole sallittuja, mutta esimerkiksi japaninvaahtera on. Ihan loogista.


Minulle on kaikesat huolimatta kertynyt kolme pientä havua. Korkein on kahden vuoden takaisesta jouluistutuksesta. Sen kaverina oli punainen joulutähti ja muratti. Joulun jälkeen se vietti talven sisällä ja keväällä toin sen mökille. Viime talven puu oli istutettuna lavankaulukseen. Pienin havu, sypressi Chamaecyparis thyoides 'Boulevard' on viime joululta, se on ainut joulukuusimetsäni selviytyjistä. Kolmas on viime syksyn ruukkuistutuksesta jäänyt, se myös talvehti viime talven lavankauluksessa.


Kaikki havupuut viettivät kesän samassa ruukussa potagerissa. Halusi ne talveksi parempaan turvaan ja kaivoin ne maahan ihan portin viereen, Risu no en:iin. Asettelin kaksi kiveä niiden vierelle, murikat ovat olleet kesän vesiaiheessa, joka sekin on jo siirtynyt talviteloille. Kolmen havun asetelmasta tuli kiva, mutta luulen niiden olevan istutettu aivan liian lähekkäin. 

Ne myös vievät paikan portin pielen ruukkuistutukselta, mikä on vähän sääli. Ruukuissa olevat kausikasvit ovat ihana tervehdys portista sisään astuttaessa. No, mietin talven yli mitä teen, havut toki sopivat hyvin japanilaistyyppiseen teemaan. Ehkä ne pitää istuttaa uusille paikoille tai sitten otan ne kesäksi ruukkuihin, jos siis selviävät talvesta. Sitähän ei ikinä tiedä.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SYYSPUUHIA.

21 syyskuuta 2020


Olen ahkerasti tyhjennellyt ruukkuja joko kompostiin tai istuttanut maahan talvisäilöön. Kuvan kuunlilja on edelleen ämpärissä, sillä en tiedä mitä teen sen kanssa. Kesän alussa kaivoin kuunliljoja ylös ja nakkasin juuren palasia sinne tänne, kun en halunnut täyttää niillä kompostia. Sitten ne juurakot alkoivat kasvaa ja nuohan näyttävät kivalta tuossa sinkkisangossa. mutta nyt ne vievät enemmän tilaa kompostissa kuin kesällä varsineen ja lehtineen, mutta toisaalta en halua yhtään tätä kuunliljaa lisää, joten en aio istuttaa sitä maahankaan.


Viikonloppuna tein syyskylvöjä. Uusiokäytin viime syksynä kokedama-kurssilta hamstaamiani pikkuruukkuja ja keväisten siemenkylvöjen ruukkuja.



Purkkeihin päätyi seuraavien siemeniä:
Sormustinkukka Digitalis purpurea 'Peach' F1
Ruskosormustinkukka Digitalis ferruginea 'Gigantea Gelber Herold'
Harjaneilikka Dianthus barbatus nigricans 'Onyx'
Kesäkuuruoho Lunaria annua
Koristeporkkana Daucus carota 'Dara'
Jättikarhunputki Angelica gigas
Isopukinjuuri Pimpinella major 'Rosea'
Kaukasiantähtiputki Astrantia maxima
Maurinkiiltomalva Malva sylvestris subsp. mauritiana



Laitoin purkit lavankaulukseen talvehtimaan. Jännä nähdä miten näitten kanssa käy. Olen luokattoman huono siemenestä kasvattaja, mutta pakko yrittää, jos vaikka tässä ajan myötä oppisi paremmaksi. 

Keväällä vannoin etten kasvatta mitään siemenestä, mutta niin vain käväisin erään siemenkaupan sivuilla ja laittelin muutamia pussukoita ostoskoriin. Yhtäkkiä ostokset olivat useita kymppejä. Vielä en vienyt tilausta loppuun, mutta ehkä sen teen vielä, sillä tämä vuosi on luultavasti hetkeen viimeinen mahdollisuus tilata Briteistä mitään, koska brexit.


Viereisessä lavankauluksessa on ruuhkaa. Siellä on talvisäilössä kesän aikana jakamiani perennoja ja muutama pieni köynnöshortensian alku, samoin kuin muutama aikaisempi siemenkylvön tulos. Osa ei edes mahtunut lavaan, vaan laitoin ne maahan talvisäilöön. Näitä piti viedä syystorille myyntiin, mutta minulla olikin koko viikonloppu ohjelmaa täynnä, enkä päässyt paikalle. Ehkä sitten ensi keväänä uusi yritys.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA SYYSKUUSSA 2020.

17 syyskuuta 2020



Niin sitten saapui syys. Kun elokuun lopulla pakkasin kissan ja kamat ja siirryin kotioloihin, en arvannut että mökkeiltäviä kelejä ei enää olisi siis sellaisia, että viitsisi jäädä mökkiin yöksi. Mahdollista se olisi, mutta ei välttämättä kovinkaan mukavaa. Murunen on sen jälkeen käynyt kahdesti puutarhassa, itse huomattavasti useammin. 

Japaninverivaahtera | Acer palmatum 'Atropurpureum'

Kameleonttilehti | Houttuynia cordata

Vuoriruokobambu | Fargesia murielae

Olen kantanut tavaroita mökkiin talvisäilöön, tuonut pelargonit ja lajitelman muita kasveja kotiin talvehtimaan. Puita on kolme plus pieni bonsai vielä mökillä, ne päätyvät kellariin talveksi, mutta sitä ennen annan niiden pudotella lehdet. Japaninvaahterabonsain kanssa olen vähän ymmälläni. Miten saan sen talvehtimaan. Se on niin pienessä ruukussa, että luultavasti kaipaa tiheää kastelua, joten sen olisi syytä olla näkösällä ja helposti kasteltavassa paikassa. Toisaalta taas kellarin viileys saattaisi tehdä sille hyvää.


Syyshortensia | Hydrangea paniculata 'Vanille fraise'

Olen aloittanut sipulin istutusurakan, kaivoin jo maahan pikkusipuleita ja kolme hyasinttia. Alankomaista on tänään lähtenyt paketti, jossa on isompi satsi sipuleita istuteltavaksi. Kaivelen ne sitten lokakuussa maahan, samoin kuin valkosipulin kynnet. Pitäisi myös tehdä vähän syyssiemenkylvöjä. Onkohan nyt hyvä ajankohta vai vasta myöhemmin?


Punaluppio | Sanguisorba officinalis

Jalohortensia | Hydrangea macrophylla 'Endless Summer'.

Syysvuokko | Anemone hupehensis

Iloisia yllätyksiä. Syysvuokko kukkii. Olen istuttanut sen kolme vuotta sitten ja ehdin tuomita sen jo menetetyksi tapaukseksi. Heitin sen taimilapun kesällä poiskin, kun perkasin arkistoa. Nyt se yllätti kukinnalla. Toinen iloinen yllättäjä on syyskimikki 'Brunette', jonka hoksasin olevan jo kukassa. Se on kukkinut kahtena edellisenäkin vuonna, mutta olen ollut näkemättä kukintaa viime vuonna polven murtuman takia ja edellisenä unohdin tarkkailla sitä.


Varjoasteri | Aster divaricatus

Japaninhiirenporras | Athyrium niponicum 'Pictum'

Valkokirjokanukka | Cornus alba 'Ivory Halo'

Kuupuutarha sai uuden asukin, kun bongasin Hyötykasviyhdistyksen syystorilta valkokirjokanukan matalaksi jäävän 'Ivory Halo' lajikkeen. Ostin sen fiskarsilaiselta, nimettömäksi jääneeltä puutarhalta, jolla oli myynnissä kaikkia herkkuja. En edes uskaltanut kovin tarkasti käydä valikoimaa läpi. Olisi ollut tarjolla muun muassa japaninvaahtera 'Enkan', jota olen useasti ihaillut Saaripalstan Sailan puutarhassa.

Sinne se solahti palstan perimmäiseen nurkkaan - valkokirjokanukka siis. Kerrankin löysin halajamani kasvin nopeasti ja kätevästi. Purppuraheisiangrvo 'Tiny Wine'n kanssa kävi vähän ikävästi. Olen koko kesän etsinyt sitä lähialueen puutarhamyymälöistä - tuloksetta. Viime viikon tiistaina hoksasin sen olevan myynnissä Mustilan puutarhan verkkokaupassa ja vieläpä puoleen hintaan. Klik vaan ja ostoskoriin. 

Seuraavana päivänä paketti lähti ripeästi eteenpäin, kunnes se oli matkalla Matkahuollon noutopisteeseen, lähikauppaani. Ja sillä reissulla se on edelleen. Olen kolmesti soittanut Matkahuollon asiakaspalveluun ja tivannut pakettia. Asiakaspalvelussa henkilöt ovat vain luvanneet paketin kohtalon olevan selvityksessä. Tänään illalla seurantatietoihin oli päivittynyt kirjaus paketin olevan Kampissa ja valmiina matkaan noutopisteeseen. Saapa nähdä saanko huomenna viimein paketin ja missä kunnossa pensasraukka mahtaa olla. Olisivat ennemmin kadottaneet samana päivänä tilaamani kännykän kuin elävän kasvin.

Syyskimikki | Actaea simplex 'Brunette'



{2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest


Proudly designed by Mlekoshi playground