MÖKKI JA PALSTA TOUKOKUUSSA 2022.

Onpa aika taas vierähtänyt, ollaan jo toukokuun puolessa välissä ja puutarha on vasta nyt päässyt vauhtiin - hitaaseen sellaiseen, mutta kukkivia löytyy päivä päivältä enemmän. Pahin selkäkipu on talttunut, onneksi. Puutarhassa olen käynyt lähinnä kääntymässä. Viikonloppunakin piti käydä ensin lauantaina Arabian Katufestivaaleilla ja sitten sunnuntaina Roihuvuoren kirsikankukkajuhlissa. Molemmat kivoja juttuja, mutta silti kaihersi ajatus, että menee hyvä puutarhapäivä hukkaan. Molempina päivinä ehdin kuitenkin iltapäiväksi ja illaksi palstalle.

koristekirsikka 'Kevätsuudelma' | Prunus Sargentii-Ryhmä 'Accolade' 

Tärkein kuuluminen heti kärkeen: koristekirsikka 'Kevätsuudelma' on ensimmäistä kertaa kukassa. Se on juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. Ilosanomaa piti myös hehkutella naapureille. Olen niin fiiliksissä vaaleanpunaisesta kirsikankukinnasta omalla palstallani. 

Ostin uuden japaninkirsikan viime kesänä menehtyneen 'Royal Burgundin' tilalle. Tein tilauksen FLÖRin verkkokaupassa ja vanhempani kävivät sen noutamassa. Pikkupuu odottaa daalian juurakoiden kanssa kyytiä Helsinkiin. Olen saanut puusta kuvia - se nimittäin kukkii parhaillaan ja samalla siinä on upeat burgundin väriset lehdet. (tähän sellainen solkenaan itkevä hymiö) Kukinta on varmasti ohi, kun puu saapuu tänne, mutta ensi kevättä sitten odotellessa.

Järjestelin mökkiä ja puutarhaa. Kanniskelin tavaroita ympäriinsä, keskitin kaikki hiekka-kivi-murske-asiat yhteen paikkaan. Samoin olen kerännyt punasaviruukut yhteen paikkaan, sinkkiruukut toisaalle ja ämpärit samaan kasaan. Olen myös kerännyt kassiin tavaraa, joka lähtee kierrätykseen sekä roskiin että jakoon muille. 

Samalla innolla laitoin mökin alkuperäiseen kalustukseen kuuluvan pirttikaluston, kaksi tuolia ja yhden meksikolaisen ruukun myyntiin. Minulla on suunnitelma mökin sisustukseen ja edellämainitut eivät mahdu siihen. Vähän hirvittää myydä pirttikalustoa, se jotenkin kuuluu mökkiin, vaikka en siitä ole koskaan erityisemmin pitänyt. Olen tainnut silti vähän kiintyä kalustoon. Pirttikalusto on kooltaan pienehkö, mutta se vie silti paljon tilaa pienessä mökissä. 

Persikka | Prunus persica 'Melred'

Toinen tärkeä tiedote: Persikkapuu kukkii myös tänä vuonna. Silmuista pilkistää ainakin kahdesta pinkkiä! Olen niin innoissani myös tästä! Persikka talvehti avomaalla pakkaspeitteeseen kiedottuna pitkän, runsaslumisen ja aika kylmänkin talven. Lupaavaa!

Siinä edellä mainittu sinkkiruukkukärry. Suuri osa näistä on pelastettu metallinkeräyksestä kuten myös sinkkiämpäreistä. Pohjasta rikkinäiset eivät haittaa, sillä silloin vedet eivät jää ämpäriin/ruukkuun makaamaan, vaan valuvat ulos.

Takana siintävässä magnoliassa on myös isot nuput. Ne varmasti aukeavat lähipäivinä jos vain lämpöä riittää.

Rusokärhö | Cleamatis fusijamana

Rusokärhöön oli tullut nuput ehkä noin yhdessä yössä. Onneksi vahingossa hoksasin tilanteen, jotta osaan pitää köynnöstä silmällä ettei kukinta mene ohi. En muistanut, että se on näin aikainen.

Vadelmamaan kupeessa on kevättähtimeri. Ihanasti ovat levittäytyneet, varsinkin nuo vaaleanpunaiset. On siellä joukossa myös skillaa ja posliinihyasinttia.

Sama polku toisesta suunnasta. "Joku" on laittanut humalalle tuollaisen kissojen kaulustötterön estämään levittäytymistä. Pitäisi leikata siistimmäksi, mutta kun vaan muistaisi ja viitsisi. On ihan älyttömän ruma, mutta silti en ole saanut aikaiseksi. Hävetttää ihan oma laiskuus.

Kaivoin syksyllä kukkapenkkiin kuopan omenahautaa varten. Samalla poimin laukkojen sipuleita talteen. Laitoin ne hyvään jemmaan varastoon, josta löysin ne keväällä. Yllätykseksi osassa oli versot ja osa tiiviisti homeessa. Laitoin kasvussa olevat yksilöt ruukkuun, josta vain ensin nyhdin viimevuotiset kesäistutukset kompostiin. 

Raparperi on herännyt potagerissa.

Siemenperunoissani on jo valtavat idut, ne pitäisi istuttaa. Mietin, että onko vielä liian kylmää vai ottaako riski. 

 Katsura | Cercidiphyllum japonicum

Ensi kertaa kiinnitin huomiota katsuran kevätväritykseen - upean punertava.

Siinä perinteiset sinne ja tänne hyppelehtivät kuulumiset. Kukkakuvia säästin omaan postaukseen, kun tästäkin uhkasi tulla kilometrin pituinen.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

PIENET SINISET.

Kuvasin viikonloppuna kukkia, muuhun en juuri kyennyt. Olen taas saanut selkäni kipeäksi ja yritän taltuttaa tuskaa lääkkeillä ja fysioterapeutin neuvomalla liikkeellä. Harmillinen ajankohta. Perjantaina poikaystäväni tyhjensi kaksi kompostia ja täytti lämpökompostoria tyhjentämällään kuivakäymälän tavaralla. Aikamoinen aarre, kun noin vain omasta tahdostaan ja ehdotuksestaan haluaa auttaa poloista, selkäkipuista puutarhuria, joka ei millään malttaisi pysyä paikoillaan ja tekemättä mitään eikä ainakaan pysyä pois puutarhasta. 

Muutama viikko sitten imurini meni rikki, olihan sillä jo ikää 20 vuotta, joten ei mikään ihme. Harmillinen ajankohta silläkin. Nyt on käsillä se ainutlaatuinen ja vuoden ainut hetki, kun palan halusta siivota. Haluan pikaisesti siistiä mökin olekelukuntoon talven tomujen ja hiirten kakkojen jäljiltä. Sunnuntaina haimme uuden pölynimurin minulle ja nyt suunnitelmissa on siivota mökki tällä viikolla, jos vain selkäkipu antaa myöden. Tuskin maltan odottaa.

Vihdoin, VIHDOIN, puutarhaani on putkahdellut kukkia! Lumikelloja on useassa paikassa, niitä on jopa neljän kukan lämpäreinä. Pidän sitä edistysaskeleena kohti lumikellomättäitä ja -mattoja. 

Sinivuokot ovat lisääntyneet sitten aiemmista vuosista. Ilahduttavaa! Sinivuokot kasvavat omenapuun juurella ja saavat taistella tilastaan pikkutalvion kanssa.

Naapurin scillanurmikkoa olen saanut ihailla - ja kadehtia jo tovin. Vihdoin myös pienet siniset ovat heränneet talviunilta ja poksauttaneet kukkansa esiin aidan tälläkin puolella.

Tämä kyseinen kiurunkannusyksilö taitaa olla läheiseltä ojanpenkalta kaivamani. Ihanasti kaartuu mökkipolulle rajausreunan yli.

Syreenin alla kasvaa itse tiensä palstalle löytänyt. Nämä ovat niin ihania, että saavat vapaasti levittäytyä.

Tällä hetkellä käyn puutarhassa päivittäin, sillä en malta odottaa - Kevätsuudelma-koristekirsikka on tulossa ensimmäisen kerran kukkaan. IIK! Pian palstallani on vaaleanpunainen hanami!

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

KASVIHUONEKAAPIN PAIKKA.

Tuumasta toimeen. Viime postauksessa suunnittelin siirtäväni ruukutuspöydän hyllyllä olleet ruukut hyllykköön ja niin tapahtui. Toin punaruukkujen tilalle sinkkiruukkuja. Kolmessa pikkulaatikossa on kaikenlaista sälää ruukkutassuista kesäkukkalannoitepurkkiin. Keskellä olevassa ruukussa on rikki menneiden ruukkujen paloja salaojituksia varten.

Itse tehty betonikäpy pääsi orvokkien seuraan.

Ruosteiset työkalut löytyivät. Minulla on aikamoinen kokoelma vanhoja, ruosteisia työvälineitä. Ovat kauniita, mutta aika turhia. Punnitsen mielessä pitäisikö niistä luopua vai kuitenkin säästää.

Jalallinen, uurnamainen ruukku on Kierrätyskeskusostos lokakuulta, se maksoi 2,70 ja lienee käyttämätön. Se selvästi kaipaa jotankin roikkuvaa orvokin sijaan, ehkä riippaorvokkia?

Siellä on ruukkukokoelmani. Tosin tuosta puuttuu osa ruukuista, jotka ovat tavanneet viettää kesän vesipisteen pöydän hyllyllä. ja sinne ne nytkin vietiin. Eivät edes olisi enää mahtuneet tuohon hyllykköön. Alaosan keltainen sisus paistaa ikävästi, ruukutkaan eivät näytä yhtä hyvältä kuin mustaa taustaa vasten.

Isompien ruukkujen kokoelma odottelee käyttöön pääsyä mökkiseinustalla. Suurimpaan osaan näistä tulee daalioita, kunhan säät lämpenevät ja vanhempani tuovat juurakot Helsinkiin. Ja tietenkin, kunhan ovat hengissä! Uusia ruukkuja on useampia, kaksi löytyi halvalla Kierrätyskeskukselta (1,00 ja 3,50), yksi ilmaiseksi. Kaksi ostin keväällä Prismasta, yhden syksyllä Plantagenista. Kolme pinossa olevaa on loppukesästä ostettu PuutarhaNikkareilta. Kyttäilen edullisia, kauniita punasaviruukkuja, niitä on harvassa, mutta kun löytyy on pakko ostaa. Ehkä enää ei olisi pakko, onhan noita ruukkuja jo aika runsaasti.

Lavankauluksessa talvehtinut paju, Salix helvetica, on tehnyt somat pikku kissat. Käyn niitä silittelemässä.

Miten luontoäiti onkaan osannut tehdä jotain noin söpöä ja pehmoista?

Kasvihuonekaappi seilasi viime vuonna useammassa paikassa. Se on aiemmin ollut mökin seinustalla. Paikan ongelma on se, että ovilla ei ole tilaa avautua. Aikoinaan mittailin tarkkaan korkeutta, leveyttä ja syvyyttä, mutta en tajunnut huomioida ovia. Viime vuonna kaappi nojaili köynnöstukeen karhunvadelman vieressä. Paikka on aivan liian varjoisa tomaateille. 

Keksin talvella, että unelmieni kasvihuone voisi tulla kompostien lähelle. Viikonloppuna tajusin, että voisin kokeilla kaapin kanssa olisiko paikka toimiva. Isompi kasvihuone on vasta haaveen asteella. Minulla on tietty malli mielessä, mutta sitä ei saa Suomesta. Olen varovasti tiedustellut tekisikö poikaystävä sellaisen - ja sydänkäpyseni on sanonut kyllä! 

Tämä kuva on otettu tieltä, aidan takaa. Hieman kaappi häiritsee Risu no en -maisemaa ja varsinkin silmää nuo kellastuneet pleksit. Japanilaisyyppinen osio on tuossa edessä. Kaapin vasemmalla puolella on ruusuherukka. Edessä vuoriruokobambu ja neidonhiuspuu. Bambun takaa menee kätevä kulkuväylä kaapille ja ovet aukeavat esteettä. Kunnon testi on sitten kun saan tomaatit ja muut kaappiin.

Kaapin taakse siirsin ostoskärryt ja ämpärikokoelmani. Kärryt pitävät kaapin pystyssä, se nimittäin kaatui, kun jätin sen hetkeksi nurmikolle seisomaan ja tuuli sattui siihen. Kaapin alahyllylle lastasin myös laakeita punasaviruukkuja painoksi.

Edelleenkään kukkia ei juuri ole kuvattavaksi, joten toinen tälläinen sisustelupostaus perä perää. Ei varmaan kiinnosta muuta kuin itseäni. Olen aivan rakastunut mustan ja punasaven liittoon. Hyllykkö ja ruukutuspöytä sopivat potageriin ja onnittelen itseäni kasvihuonekaapin uudesta paikasta.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest 

POTAGERIN SISUSTAMISTA.

Puutarhahommien kanssa on vähän odottava tunnelma ja olenkin käyttänyt ajan kantamalla tavaroita ulos mökistä ja järjestelemällä paikkoja. Mökin seinustalla sijainnut musta hyllykkö ja kompostialueella ollut ruukutuspöytä päätyivät potageriin. Hyllykön kannoin viikko sitten ja pöydän pari päivää sitten. Molemmat ideat tulivat yllättäen mieleen ja toteutusta oli kokeiltava heti.

Ruukutuspöydälle laitoin koristeeksi pari orvokkia. Työvälineet pitää tuoda pöydälle, mutta niitä en nyt tähän hätään löytynyt talvijemmasta.

Punasaviruukkuja minulla riittää, varsinkin "pelargonikokoa". Löysin lokakuun alussa läheiseltä roskalavalta 75 punasaviruukkua. Joitakin yksilöitä karttui lisäksi syksyn ja talven aikana Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta. Suurimmat aarteet ovat Tyrvään Saven kotimaassa valmistetut, niitä on muutama erikokoinen kokoelmassa.

Vanha myymälädisplay sai muutama vuosi sitten uuden elämän puutarhassani. Nyt kokeilen uutta paikkaa kasvatuslaatikoiden välissä. Olisiko se kiva tuossa? Viime vuonna tuossa oli daaliaruukku. Paikka on aika varjoisa viereisen luumupuun takia eikä siten paras mahdollinen daalialle. Harvennan luumupuuta vähitellen, mutta ei se silti taida tehdä paikasta kovinkaan valoisaa.

Hyllyille ehkä täytyy siirtää nyt ruukutuspöydän hyllyllä olevia pienempiä punasaviruukkuja. Hyllykön hyllyjen väliä ei ole kovinkaan korkea, joten sinne ei saa korkeita tavaroita laitettua toisin kuin ruukutuspöydän hyllylle. Musta tausta ja terrakotan väriset ruukut toimii kivasti visuaalisesti yhteen. Ehkä myös jotakin roikkuvaa vihreyttä olisi kiva saada hyllyille.

Hyllykön alaosassa on liukuovella oleva osio. Liukuovi ei hirveän hyvin toimi ulko-olosuhteissa, kun oven vaneri turpoaa jumiin omaan hahloonsa. Siksi ovi on auki ja näkyvillä on displayn alkuperäinen - keltainen väri. Ovi joutaa kokonaan pois ja alaosaan voi säilöä jotain isompaa.

Aika kiva tuo ruukutuspöytä tuossa. Harkitsin siihen ensin pientä lavaa, mutta taidan kokeilla tämän kesän työskentelytilaa tuossa. Pöydän jalkojen alla on nyt neljä vanhaa betonilaatan palaa. Jotain pitäisi keksiä huonosti kasvavan nurmikon tilalle. Laattoja ei ole enempää.

Loppuun ilahduttava, vaikkakin yksittäinen löytö - kevätkurjenmiekka, joka lienee 'Purple Hill' -lajiketta. Ihan superrrr upea väri ja ihanaa, että vihdoin jotain alkaa kukkia täällä meilläkin.

Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest