KUKASSA NYT.

07 elokuuta 2017


Tällä hetkellä palstallani kukkivat ainakin nämä. Sinipiikkiputki Eryngium planum, joka sinistyy vähitellen. Rrrrakastan kun se ilta-auringossa hehkuu siniviolettina vastavalossa.


Palstan vanhaa kantaa oleva sininen kärhö. Enpä muistanut tälläistä olevankaan. Tuossa samassa kyönnösverkossa pitäisi laskujeni mukaan olla viisi erilaista kärhöä, joista kaksi on nimetöntä, tämä on se toinen. Yksi kärhö on vallannut alan, tarha-alppikärhö 'Albina plena', muita ei juuri näy.


Sinipallo-ohdake Echinops bannaticus sinertyy sinipiikkiputken kanssa samaa tahtia. Sinipallo-ohdake on kietoutunut yhteen täpläleimun Phlox maculata 'Natasha' kanssa.


Syyskesän merkki, kun syyshortensia Hydrangea paniculata 'Vanille Fraise' kukkii. Pieni pensas kasvaa ja kukkii myös runsaammin vuosi toisensa jälkeen. Raaskin jopa taittaa yhden oksan kotiin viemisiksi.


Harmaamalvikit, nuo puutarhani pienet rikkaruohot. :) Harmaamalvikit ovat kauniita, mutta leviävät kuin tauti. Niiden hävittäminen on työlästä, kun paksu varsi pitää pilkkoa pieniksi paloiksi, jotta edes joskus maatuu ja juuret pitää kaivaa lapiolla ylös ei toivotuista paikoista.


Ruotsista ostamani tuoksuherneet ovat venyneet pituutta ja ensimmäinen 'Black Knight' ehätti jo kukkaankin. Muita ja lisää mustan ritarin kukkia odotellessa ihastelen näitä ensimmäisiä hartaudella.


Väriminttu on ihastuttavan tummahko pinkki, muttei liian räiskyvä. Tämän alku taitaa olla Cherin puutarhasta.



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


LUMIPALLOEFEKTI.

31 heinäkuuta 2017

Harmaamalvikki Lavatera thuringiaca
Puhuvat huonosta kesästä. Olen eri mieltä, on ollut paljon kivoja iltoja ja viikonloppuja, joita olen voinut viettää mökillä, ilman sateita. No, en kaipaa helteitä, kun menen niistä ihan veteläksi ja silloin voi vain olla ja valittaa kuumuutta. :) Paljon parempi on näin, kun säät ovat sallineet kunnon puuhastelut palstalla.


Peruna 'Desiree'
Olenkin puuhastellut muutamankin pidempään mielessä pyörineen projektin parissa. Mitään valmista ei ole ja ennen kuvatkin ovat jääneet vähiin, kun olen lähtenyt puuhissani liikkeelle vähän varkain. Viime sunnuntainakin aamu alkoi kahvittelulla ulkona ja pohdinnalla kumman puolen mökkipolun kukkapenkeistä kitkisin. 

Astioita sisään viedässä silmät osuivat pelargonin pistokkaaseen, joka oli aikansa vedessä olleena kasvattanut juuret. Päätin istuttaa sen ja sitten perään aiemmin ostamani neljä kameleonttilehteä, kun nyt istutuspuuhiin ryhdyin. Kameleonttilehtiä mietin tulevaan kuupuutarhaani ja japanilaisnurkkaukseen. Olin ostanut niitä neljä kappaletta molempia paikkoja ajatellen.

Punakärsämö Achillea millefolium 'Paprika'


Kannoin kasvit japanilaisnurkkauksen luo, hain istutusvehkeet ja silmäilin sopivia kohtia. Päätin ensin kitkeä rikat pois. Olin vain noin viikko sitten kitkenyt maan, mutta niin vain maasta oli jo sinnikkäästi puskenut rikkoja. Eli ensin kitkentää. Siinä hääriessäni ja viereistä orapihlaja-aitaa kirotessani, päätin etten enää siedä piikikästä aitaa lainkaan. Olin jo ennestään vähän matkaa leikannut orapihlaja-aitaa pois, niinpä leikkasin aidan puolentoista metrin matkalta noin parinkymmenen sentin korkuiseksi.

Väriminttu Monarda
Sitten alkoikin se rankin vaihe. Auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta aloin kaivaa orapihlajan juuria esiin ja ylös. Välillä leipälin ja guuglettelin miten orapihlajasta pääsee helpoten eroon - kaivinkoneella. Tieto ei varsinaisesti helpottanut, sillä kaivinkoneen käyttäminen ei onnistu. Sain kaivettua juuria esiin noin 30-50 senttiä, jonka jälkeen sahasin juuret poikki. Oli liian raskasta ja vaivanloista kaivaa enempää.

Japaninkellovaivero Pieris japonica 'White Rim'
Naapuripalstan siskokset kävivät ohikulkiessaan tsemppaamassa ja kertoivat tehneensä joitakin vuosia sitten saman, koska myöskään he eivät olleet pitäneet piikikkäästä aidasta. Maahan jäi vielä pari juurakkoa, ne jätin suosiolla seuraavaan kertaan. Akuutein tilanne on japanilaisnurkkauksen kohdassa, jonne haluan istuttaa Mustilan Arboretumista saamani katsuran. 

Olen tähän asti pystynyt pidättäytymään katsuran ostosta, sille se ei millään mahdu palstalle. Kotini lähellä on yhdessä pihassa katsura ja ihailen sitä aina ohi kulkiessa. Ja sillä on kokoa. Mutta nyt oli suoranaisesti "vähän pakko" ostaa, ja oli sitäpaitsi niin pieni taimikin ettei se nyt vähään aikaan kasva valtavaksi ja pitää sitten leikata ja siis pitähään japanilaispensas saada japanilaisnurkkaukseen. :) En jaksanut lopulta istuttaa katsuraa enkä kameleonttilehtiäkään. Ensi kerralla sitten. Ja pitää sitä paitsi ostaa multaakin juurien jättämiin kuoppiin.

Kääpiöängelmä Thalictrum kiusuanum
Orapihja-aitaa jää vielä palstan portin molemmin puolin. Portin päälle olen antanut aidan kasvaa korkeaksi ja muotoillut suurpiirteisesti aitaa portin päällä kaarevaan muotoon. Joskus myöhemmin ehkä kaivan nekin pois ja laitan tilalle jonkun köynnöskaarihommelin ja jotain pehmeää, kauniisti kukkivaa ja tuoksuvaa toivottamaan palstalle tervetulleeksi.

Riippaorvokki Viola hederaceae
Postauksen kuvat eivät liity tapaukseen muuten kuin että ovat otettuja viime viikonlopun aikana.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


OMOSHIRO.

27 heinäkuuta 2017





Omoshiro - japaniksi se tarkoittaa mielenkiintoista. Loistokärhö Clematis 'Omoshiro' on mielestäni yksi kauneimmista kärhöistä. Ostin sen tietenkin japanilaisperäisen nimen takia, kärhö on Japanista kotoisin, mutta yhtälailla ihastuin sen ulkonäköön. Herkän vaaleanpunainen väritys, terälehdissä kevyt liukuväri, joka huipentuu reunan purppuraiseen sävyyn. Ihana. Ja ihanaa, että Omoshiro on muutaman vuoden viihtynyt omenapuun kainalossa.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA HEINÄKUUSSA 2017.

25 heinäkuuta 2017



Heinäkuun kuvat on otettu viikko sitten. Viikonloppu mökillä aina sotkee blogikuvioita, vaikka tietokone on mukana niin harvoin sitä tulee edes kaivettua laukusta pois. On aina jotain muuta tekemistä. :) Normaali heinäkuusta ollaan viikko-pari jäljessä, vadelmat alkavat nyt olla vasta nyt kypsiä. Yleensä poiminta alkaa heinäkuun puolessa välissä.



Ilokseni loistokärhö Clematis 'Niobe' ei ollutkaan kuollut kuivuuteen viime kesänä, vaan sinnikkäästi puskee versoa ja tehnyt pienen kukankin ilokseni. Ehdin jo keväällä ostaa toisenkin 'Nioben', lykkäsin sen ruukkuun, mutta voisin sen syksymmällä istuttaa tämän viereen. Talvetus ruukuissa ei ole tuottanut onnistumisia, paitsi lasitetulla parvekkeella seisemännessä kerroksessa.


Ruotsista ostetut tuoksuherneet ovat venyneet pituutta, mutta kukkia saa vielä odotella. Toinen ruukku obeliskeineen on harmaamalvikki-pioni-mooseksenpalavensaspuskassa ja kasvanut vähän vaatimattomammin.




Olen tehnyt iloisi löytöjä palstaltani, kuten vaikka tämä vuoritatar Bistorta affinin. Olin aivan unohtanut istuttaneeni tälläisen.



Ensimmäisiä tomaatteja on päästy maistelemaan ja lisää näyttäisi olevan runsaasti tulossa.


Toinen löytö, tähkätädyke Veronica spicata, löytyi myös samasta penkistä vuoritatarin kanssa. Tästäkään ei mitään muistikuvaa, olen sentään sen kirjannut suurpiirteisesti kasviluettelooni.




Sain jakotaimena kahta valkoista tähtiputkea, toisessa on aavistus vaaleanpunaista ja toisessa vihertävää. Hurmaavia molemmat. Alkuja riitti kolmeen kohtaa palstaa. Ensi vuodeksi toivon rehevää kasvua, jotta voin poimia näitäkin kimppuihin.



Nämä ovat puutarhaan vanhoja asukkeja, näitä löytyy tätä liilaa ja sitten on vaaleanpunaista versiota. Ovatko nämä astereita, joiksi olen ne tähän asti kuvitellut vai ovatko sittenkin jalokallioisia? Osaako joku antaa tunnistusapua?


Tämä harmaakäenkukka Lychnis coronaria magenta on ollut koko alkukesän mysteeri. Ihmettelin erikoisen mallista ja hopeanharmahtavaa alkua keskellä keskeneräistä aluetta, jolla ei pitänyt olla mitään kasvamassa. No, rikkaruohojen lisäksi. Päätin antaa kummajaisen kasvaa ja katsoa mitä siitä kehtittyy. Tuli sitten vihdoin ja viimein kukkakin. 

Perjantaina mökillä kävi vieras, joka osasi ohjata oikeaan suuntaan ja kasville löytyi nimi. Sunnuntaina etsin parille muulle kasville nimeä etiketeistä, lapuista ja lipuista, jotka olen kaikki säästänyt, tuli vastaan siemenpussi, jossa kuva ja nimi täsmäsivät tähän mysteeriin. Olen joskus siementilauksen yhteydessä saanut pussin harmaakäenkukan siemeniä lahjaksi ja heitellyt siemenet maahan. Ja tästä on useampi vuosi aikaa. Nyt kun tiedän kasvin, pitää se siirtää paremmalla paikalle aurinkoon.

 

Tämä näky on hämäävän seesteinen. Lehtikomposti on peitetty {ja korotettu} kaislasermillä, kuormalavalla näyttäisi kaukaa katsottuna kasvavan ruukuissa jotain villiä köynnöstävää ja ja matalampaa kasvia. Ne ovat molemmat rikkaruohoja. Korkeammassa astiassa oli sipulikukkia kerroksittain, tulppaaneja tuli kolme pinnalle ja sitten nekin kuolivat, sitten tulivat rikkaruohot. Toisessa on ollut luppiota siemenkasvatuksessa monta vuotta, nyt niistäkin on rikat vieneet voiton. En vain ole jaksanut kipata sisältöjä kompostiin. Pitäisi ja pitäisi oikeasti istuttaa jotain hauskaa tuohon kompostin edustalle ruukkuihin.


Tähän palstan aluperäisasukkaaseen, kultahelokki Oenothera fruticosa, on minulla hieman ristiriitaiset tunteet. Se on näitä palstan vanhoja perennoja, joita vaalin, mutta kun se on keltainen...


 {2016{2015} {2014} {2013} {2012}



Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MAAGINEN VALO.

22 heinäkuuta 2017








Viikko sitten lauantaina oli illalla maaginen valo - toivottavasti on tänäänkin!




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground