PELARGONIN SIEMENKYLVÖ.

27 helmikuuta 2021



Aloitin siemenkylvöt. Ei puhuta esikasvatuksesta, sillä kylvin turvepotteihin pelargoniystävältä viime syksynä saatuja pelargonin siemeniä. :) Siemenet ovat peräisin pelargonista, jonka ystäväni on kasvattanut Australiasta tuomistaan siemenistä. Muistaakseni hän on ostanut siemenet kasvitieteellisestä puutarhasta ja niiden pitäisi olla australian villipelargonin. Olen saanut aiemmin häneltä niistä siemenistä kasvatetun taimen, joka valitettavasti on jo kompostissa, se oli aivan eri näköinen kuin täällä myytävät australian villipelargonin nimellä olevat kasvit. Jännä nähdä mitä näistä tulee vai tuleeko mitään.

Otin käyttöön yhden uusista sinkkiastioista. Lokeroon mahtui täydellisesti kasvualustanappi.


Minusta on kiehtovaa seurata miten vesitilkan lisääminen pullauttaa litteät napit pieniksi poteiksi.



Siemeniä oli yhteensä 20. Laitoin kahdeksan pussiin ja siemenjemmaan, loput 12 kylvin nappeihin. Siementen päälle ripottelin vermikuliittia, asetin muovikelmun laatikon päälle ja vein astian kylpyhuoneeseen lattialämmityksen päälle. Asuntoni on lämmennyt sään mukana ja tehnyt lattialämmityksestä turhan, joten harkitsen napsauttavani lämmityksen pois ja tuovani kylvöastian keittiön pöydälle kuten ennenkin. Kun kylvöt ovat monta kertaa päivässä nenän edessä, saatan muistaa kastellakin niitä.

Kylvön jälkeen mietin, että taisin hieman liioiteilla siemenmäärän suhteen. JOS kaikki itävät, mitä ihmettä teen 12 taimella? Tai edes viidellä. Kääk. :) Toki toivon kylvön onnistumista.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


PUUTARHANÄKYMIÄ-HAASTE.

21 helmikuuta 2021



Sain Versoja Vaahteramäeltä -blogin Riinalta Puutarhanäkymiä-haasteen, jonka on alulle laittanut Päivi Kottikärryn kääntöpiiri -blogista. Haasteessa pyydetään julkaisemaan blogissa kiinnostavia ja tärkeitä näkymiä.

Oravankesäpesän näkymistä ei voi puhua ilman yllä olevan kuvan näkymää. Se on ensimmäinen, jonka palstalle tulija kohtaa astuttuaan puutarhan portista sisään. Se on myös ehdottomasti palstani kuvatuin näkymä, sillä se on kuukauden kuvat -postaussarjan avaava kuva sekä @oravankesapesa-Instagram-tilin teema.

Näkymä suoran polun kanssa on puutarhan perustusaikakaudelle ja siirtolapuutarhan suunnittelijalle, Elisabeth Kochille, hyvin tyypillinen. Pidän siitä kovasti, mutta on myönnettävä että parina viimeisenä vuotena olen alkanut miettiä, että olisiko mutkittelevampi polku kuitenkin kivempi. Sellainen, joka ei paljasta kaikkea kerralla. Toisaalta haluaisin myös kunnioittaa edes joiltakin osin alueen historiaa. Muutoksessa olisi hirveä homma, mutta olisiko se vaivan väärti. Se jää pohdittavaksi, tämän kesän homma se ei ainakaan ole.


Sama näkymä mökkipolun toiseen suuntaan, portille, on lähes yhtä kuvattu. Tätä näkymää katselen iltaisin, ja muinakin aikoina, istuessani mökin edessä olevalla penkillä. Alati muuttuva kukinta, auringonlasku keltaisen mökin taakse, aurinkokennovaloihin syttyvä lempeä tuike ja hämärtyvä ilta - siinä mökkisielunmaisemani. Siihen kuuluu kiinteästi lasillinen vinho verdeä ja kehräävä kissa. Jälkimmäinen nykyään vain kauniissa muistoissa.


Potager - yksi ehdottomista lempinäkymistäni. Ryhdikkään laatikot, mutta rehevät ja rönsyilevät istutukset saavat sydämeni sykähtelemään erityisen paljon. Lavoissa ja ruukuissa on sekä hyötykasveja että kukkia. 

Tämä näkymä tulee muuttumaan tänä vuonna ja toivottavasti vain parempaan suuntaan. Isot lavankaulukset ovat lahoja, korvaan ne uusilla ja muutenkin muokkaan aluetta osin uusiksi. Uudet lavat ovat olleet jo viime keväästä asti jemmassa hetekan alla, joten kunhan lumet lähtee, alkaa lapion heiluttelu.


Näkymä magnoliamaahan ja mökin seinustalle. Tila on kapea siivu mökin kupeessa. Seinustalla on pelargonikokoelmani ja pieni kasvihuonekaappi. Tästä on myös kulku huussille, joten näkymää tulee katseltua useita kertoja päivässä. Naapurilla on myös hyvä näkymä mökkinsä ovelta tähän.

Magnoliamaa on yksi ensimmäisistä isoista muutoksista puutarhassa. Olen ylpeä aloittelijan tuurilla ja silkalla suunnittelemattomuudella aika kivasti onnistuneesta alueesta. Tänä vuonna kasveja pitänee ehkä vähän järjestellä uusiksi, osa on päässyt leviämään liiaksikin.


Näkymä mökin toiselle puolelle, aamiaispöydän ja kuupuutarhan suuntaan. Tämä näkymä on tästä kohtaa kohtuullisen kivannäkönen, lähemmin tarkastelua se ei kestä. Kuupuutarha on kesken ja kesken on palstan perän syreeni-kärhö-villiviinisotkun selvittely. Tästä toivon tulevan kauniin ja viihtyisemmän.



Risu no en -näkymä. Tämä tulee vastaan, kun astuu portista sisään ja katsahtaa vasemmalle. Risu no en näkyy myös tieltä ohikulkijoille. Japanilaistyyppinen alue sai tämän ilmeen viime kesänä ja se toivottavasti vain paranee tänä vuonna. Rakastan tätä jo nyt, ehkä koska pienellä alalla on suuri määrä lempikasvejani. Japaninvaahteroita, katsura, bambuja, neidohiuspuu ja niin edelleen. Alueen rajaus pitänee miettiä tänä vuonna, se jäi pohdinnan asteelle viime kesänä. Alue saattaa myös saada muutamia kasvilisäyksiä tulevana kesänä.


Ei puutarhanäkymä, mutta aamiaspöydässä istumis -näkymä. Tykkään tästä näkymästä erityisen paljon. Rakastan asetella tavaroita esille, punasavi ja musta hyllykkö ovat lyömätön yhdistelmä, johon sinkkiset asiat mielestäni kivasti sopivat mukaan. Ja kasvit, tietenkin.

Kiitos Riina ja Päivi haasteesta. Kuvia etsiessä tuli aivan käsittämätätön ikävä kesää.


Tässä vielä haasteen säännöt:
Toivon sinun etsivän oman puutarhasi näkymiä, jotka miellyttävät sinua - perustelujen tai ajatustesi kuuleminen kiinnostaa, mutta voit myös laittaa pelkän kuvan. Mitä sinä toivot puutarhanäkymältä Haluatko salaperäisinä huoneita vai avaruutta? Vai kenties molempia?

Onko sinulle tärkeää saada kokeilla erilaisia tyylejä, kasveja tai asioita, vai kulkeeko puutarhassasi jokin yhdistävä punainen lanka esim. värien tai tyylisuunnan muodossa?

Puutarhanäkymiä -haasteessa etsintäkuulutan penkomaan kuva-arkistoja ja julkaisemaan kiinnostavia ja sinulle tärkeitä näkymiä.

Toivoisin rohkeaa osallistumista, sillä tiedän, että teillä on paljon annettavaa tähän aiheeseen. Uskon, että erilaiset ja sinulle mieluisat näkymät omassa pihapiirissäsi ja puutarhassasi voivat inspiroida monia muitakin. Voit myös kertoa jonkun puutarhavierailun näkymästä, joka on sinua ihastuttanut ja kenties ohjaa sinua oman puutarhasi suunnittelussa. Ei todellakaan haittaa, jos olet julkaissut kuviasi jo aikaisemmin, sillä niistä voi olla tällä teemalla paljon iloa monelle.

Haasteen säännöt:

Kuvia voi olla yksi tai useita, perustelujen kanssa tai ilman.
Haasta mukaan 1–4 blogiystävääsi
Kerro, että haaste lähti liikkeelle Kottikärryn kääntöpiiri -blogista ja liitä linkki postauksestasi tämän postauksen kommenttikenttään, jotta se on helppo löytää.
Voit ilomielin ottaa haasteesta kopin ihan omatoimisesti





Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


PERPR OPEN HOUSE 2021 -TAPAHTUMA.

18 helmikuuta 2021



Kävin keskiviikkona Helsingin Kaapelitehtaalla PerPR:n Open House 2021 -tapahtumassa  Katin kanssa -blogin Katrin kanssa. Oli ihanaa, kun pitkästä aikaa näki blogiystävää, ehdimme vaihtaa kuulumiset ja kiersimme tapahtuman huoneet yhdessä ihastellen. Oli virkistävää päästä ihan fyysisesti käymään jossain ja nähdä tuotteet "elävänä" viime aikoijen nettistriimien ja verkkosivujen sijaan. 

Tapahtumaan oli ollut ennakkoilmoittautuminen ja kävijöille oli varattu puolen tunnin aika tehdä vierailu. Samaan aikaan paikalla oli vain viisi vierailijaa ja PerPR:n henkilökuntaa. Luonnollisestikin kaikki käyttivät kasvomaskia ja käsidesiä oli joka nurkalla ja alue kierrettiin vain yhteen suuntaan.


Siemenpussien rapinaa.


Trendikkäitä kuivakukkia.

Vielä trendikkäämpiä kukkapäitä.



Nelson Gardenin esikasvatuslaatikoita.

HUONE ett RUM:n Viherverho-amppelilaatikoita.


Lavankauluskasvimaat jatkavat suosiotaan.







Tapahtumaan oli rakennettu PerPR:n asiakkaiden tuotteista huoneita, joiden stailauksesta oli vastannut Anna Biström. Tässä postauksessa on kuvia ja inspiraatiota askarteluhuoneesta, pihasta ja puutarhasta. Jos sisustus kiinnostaa enemmän, kuvia muista huoneista löytyy Oravanpesä-blogin puolelta.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


MÖKKI JA PALSTA HELMIKUUSSA 2021.

16 helmikuuta 2021



Tammikuun kuvien jälkeen lumipeite Helsingissä on kasvanut, tällä hetkellä lunta on polveen asti. Naapuripalstalle ovat rusakot menneet aidan yli lumen tarjoaman korotuksen ansiosta, oma palstani on vierailuilta vielä välttynyt. Muutama viikko sitten poljin lunta nuorten puiden ja pensaiden juurelta, estääkseni myyrätuhoja. Muuten olen lähinnä käynyt tekemässä lumityöt portilta mökin ovelle ja välillä vienyt joitakin aarteita mökkiin sisälle. Tammikuun lopulla mökin ulko-ovi oli alareunasta jäätynyt kiinni, mutta sittemmin olen jo päässyt mökkiin sisällekin.





Pähkinöitä on ehkä aavistuksen hävinnyt, harmillisen vähän. Luultavasti ovat vain tiivistyneet.














Tuossa alla ovat linkit yhdeksän edellisen vuoden helmikuun postauksiin, kylläpä viime vuonna näytti tilanne paremmalta. Tänä vuonna kyllä huomattavasti kauniimmalta.

{2020} {2019} {2018} {2017} {2016} {2015} {2014} {2013} {2012}




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


SIEMENHUUMAA.

13 helmikuuta 2021




Olen jo pitkään hokenut etten esikasvata mitään, paitsi saatan viikonlopun aikana kylvää alkusyksystä saamiani australian villipelargonin siemeniä. Mutta siis noin muuten suunnitelma on olla esikasvattamatta, paitsi ehkä tuoksuherneitä keväämmällä. Ja luultavasti jossain vaiheessa iskee hirveä hinku, kun kaikki muutkin tekevät kylvöjä. Ainakaan siemenistä se ei jää kiinni, olen nimittäin oravoinut niitä ihan kiitettävästi puutarhani kokoon nähden.

Ensimmäisenä tuli tilaus Chiltern Seed:ltä, sitten kävin sekä Bauhausissa että Plantagenissa ja myöhemmin tein retken Töölöön ja Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puotiin. Osa on Briteistä tulleista on perennoja, jotka kylvän vasta syksyllä. Oli vain pakko tehdä tilaus ennen vuodenvaihdetta ja Brexitiä. Alku & Juuresta ostin kesäkukkien lisäksi sekä herneen että porkkanoiden siemeniä, muuten olen panostanut enimmäkseen suorakylvettäviin kesäkukkiin. 

Olen myös panostanut sinkkisiin esikasvatusastioihin, ihan varmuuden vuoksi. Kun neliöitä on vähän ja kaikki on näkyvillä, niin sen kaiken pitää olla myös katseenkestävää. Sinkkiset lokerikot ovat Granitista, niihin sopii hyvin sammal/turvenappi. Ensimmäisen lokerikon ostin syksyllä -50 %-alennuksesta, loput kaksi alkuvuodesta euron kappalehintaan Turusta. Nyt vähän harmittaa etten ostanut enempää, sillä täällä Helsingissä astiat ovat edelleen kalliimpia.




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


TISKIVUORO.

30 tammikuuta 2021


Viittasin Puutarhavuosi 2020 -postauksessa pariinkin kertaan mökkeilyyn vaatimattomien mukavuuksien äärellä. Olen tavattoman mukavuudenhaluinen ja siksi en koskaan ole lämmennyt sellaiselle perinteiselle mökkeilylle, jossa mennä jonnekin metsän keskelle olemaan ilman vettä tai sähköä. Siirtolapuutarhapalstalleni tulee kesävesi ja mökkiin sähköt, en ole vailla mukavuuksia, vain ehkä hieman kevennetyin versioin. Silti elämä mökillä vie enemmän aikaa perusasioiden äärellä kuin kotona.

Esimerkiksi astioiden pesu on jokseenkin vaivalloinen projekti, mutta en myöskään halua käyttää kertakäyttöisiä astioita vaan käytän posliinilautasia ja juomalaseja. Minulla ei ole kotonakaan astianpesukonetta, mutta silti tiskaus käy kätevämmin kotona.

Homma alkaa aina veden hakemisella ja lämmityksellä. Minulla vedenkeitin, jossa lämmitän useita kannullisia vettä. Se on nopeampaa kuin kattilassa ja lieden levyllä veden lämmittäminen. Kumisiin pesualtaaseen yleensä jaksan kuumentaa kolme kannullista vettä, loput veden valutan kylmänä suoraan hanasta. Huuhteluvettä en yleensä enää malta lämmitellä yhtään, vaan siihenkin haen suoraan hanasta veden. Tiskaan aina ulkona, metallipöydän päällä. Lataan ensimmäiseksi aterimet, juomalasit ja mukit likoamaan. Pesun jälkeen siirrän ne huuhtelualtaaseen, samalla laitan uudet astiat pesuaineveteen ja huuhtelen pestyt saippuasta ja vien ne mökkiin kuivumaan. Ramppaan tiskialtaiden ja sisällä olevan kuivaustelineen välillä mo-nes-ti.


Mökin sisällä on kuivausteline, jonne ladon astiat kuivumaan. Osan laseista ja rumat muovikipot laitan kuivauskaappiin, oven taakse piiloon. Tykkään kuivaustelineen ulkonäöstä kovasti, mutta kiroan joka kerta aterintelineen isoja rakoja. Vanhat Hackman/Sorsakoski-aterimet solahtavat väleistä iloisesti ja jäävät jumiin ellei ole tarkkana.

Kuvassa näkyy perinteinen tiskipöytä, mutta se on huijausta. Mökissä eikä koko palstalla ole viemäröintiä, joten altaisiin ei voi kaataa mitään. Taaimmaisessa altaassa pidän kannellista astiaa, johon biojätteen voi kerätä ennen kuin sen vie kompostiin. Etummaisessa altaassa säilytän toista kumisista pesualtaista. Siihen voi kaataa vedet ja muut nesteet tarvittaessa.


Mökin astiat ovat iloisen sekalaista seurakuntaa. Olen ostanut jonkun verran Marimekon Oiva Siirtolapuutarha- ja Räsymatto-sarjaa mökille. Kuvassa olevat pyöreät leipälautaset ovat vanhaa Arabiaa, ne olivat mökissä ostaessani sen irtaimistoineen. Ruokalautaset ovat myös vanhaa Arabiaa, ne olen haalinut ilmaiseksi Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta.


Tiskaan harvakseltaan, joten astioita on kerralla enemmän pestäväksi. Silloin isoimmat astiat eivät yleensä mahdu kuivaustelineeseen, vaan joudun hyödyntämään pyyhkeitä ja tasoja. Kuvassa oleva puna-valkoinen pyyhe on tuliainen Japanista. Se on ihan mahtavaa materiaalia, niin imukykyistä. Pidän myös sen ulkonäöstä, puhumattakaan tunnearvosta. Muistan siitä aina vierailun Narassa.




Kun astiat on pesty ja aseteltu kuivumaan, pitää tyhjentää pesualtaat. Saippuaveden kaadan kompostiin, huuhtelen ja taas kaadan vedet kompostiin. Sama homma huuhteluveden kanssa. Tämän takia käytän ainoastaan ekologisia, luonnossa hajoavia pesuaineita. 

Tiskausprojektin aikana tulee huomaamatta runsaasti askeleita, kun hakee monta kertaa vettä, tyhjentää vedet palstan toiseen päähän, ramppaa ulos ja sisälle kantaen astioita. Lopuksi pyyhin metallipöydän, sillä tiskatessa aina roiskuu ja asetan pöydän yllä olevan vesisäiliön alle toisen pesualtaista, riisun kumihanskat ja heittäydyn jonnekin varjoisaan paikkaan toipumaan urakasta. :) 




Seuraa Oravankesäpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram Pinterest 


Proudly designed by Mlekoshi playground